Siirry pääsisältöön

Ylläpidetään puulajimäärää

Metsikön puulajimäärän ylläpitäminen tarkoittaa, että käsittelyn jälkeen metsikköön jää kasvamaan yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen hoidon aloitusta. 

Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puulajia. Näistä 4 on havupuita ja loput 27 lehtipuita. Puulajiston monimuotoisuuden ylläpitäminen metsässä rikastuttaa luontoa, sillä jokaisen puulajin mukana tulee suuri joukko seuralaislajeja. 

Tavoitteena on, että metsässä ylläpidetään myös niitä puulajeja, joita ei aiota hyödyntää taloudellisesti. 

Taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus 

  • Metsikön kaikkien puulajien säilyttäminen voi toteutua jo kuviolla raivaamatta jäävien säästöpuuryhmien, riistatiheiköiden tai taimikon aukkopaikkoihin uudistuneen lehtipuuston kautta. Muussa tapauksessa raivaussahatyöntekijä huolehtii, että yksittäisiä metsätaloudellisesti vähäarvoisia puita jää työkohteelle. 
  • Yhtään puulajia ei raivata metsikön alueelta kokonaan pois. Taimikon harvennuksessa huolehditaan, että puulajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi säästettävät puuyksilöt saavat järeytymiseen tarvitsemansa tilan. 
  • Vieraslajit, esimerkiksi terttuseljat, poistetaan. 
  • Toteutuksessa pyritään siihen, että metsikön puulajimäärän ylläpitäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja riistatiheiköissä. Silloin tavoite itsessään ei tuota kustannusvaikutuksia. 
  • Kasvutilan tekeminen muutamille yksittäisille metsätaloudellisesti vähäarvoisille puuyksilöille metsikössä pienentää tulevaisuuden hakkuutuloja muutamien yksittäisten aineispuiden verran. 

Kasvatushakkuut 

  • Kasvatusmetsän puulajimäärän säilyminen varmistetaan lisäämällä harvennuksessa kasvutilaa myös luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille. 
  • Yhtään puulajia ei harvenneta käsittelyalueelta kokonaan pois. 
  • Jos metsikön puulajimäärän ylläpitäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja riistatiheiköissä, tavoite itsessään ei tuota kustannusvaikutuksia. 
  • Kasvutilan tekeminen metsätaloudellisesti vähäarvoisille puille valtapuulajien kustannuksella vähentää myöhemmistä hakkuista saatavia tuottoja.