Metsätalouden määräaikainen 10 vuoden ympäristötuki on yksi vapaaehtoisen suojeluohjelman, METSO-ohjelman, toteutuskeinoista. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat pysyviä tai määräaikaisia 20 vuoden suojelusopimuksia.
Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötukea voidaan käyttää myös METSO-ohjelman elinympäristöjen turvaamiseen rahoitusehtojen mukaisesti.
Ympäristötukimahdollisuutta voi selvittää metsäalan toimijalta, tekemällä Metsään.fi-palvelussa palvelupyynnön toimijalle tai tekemällä suojeluselvityspyynnön Metsäkeskukseen.
Tutustu metsänomistajan tarinaan vapaaehtoisesta metsän suojelusta ympäristötuella:
Tutustu metsänomistajan tarinaan metsän vapaaehtoisesta, pysyvästä suojelusta:
Ympäristötuen myöntäminen
Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaista ympäristötukea voidaan myöntää vain yksityiselle maanomistajalle ja niille alueille, jossa metsälaki on voimassa. Tukea myönnetään, jos metsien hoitoon tai käyttöön liittyvissä toimenpiteissä otetaan huomioon metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonhoito tai metsien muu kuin puuntuotannollinen käyttö laajemmin kuin metsälaissa säädetään maanomistajan velvollisuudeksi.
Tukea voidaan myöntää lisäksi ympäristötukisopimuksen valmisteluun. Valmistelukorvauksen tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja se voi olla enintään 20 prosenttia maanomistajalle maksettavasta ympäristötukikorvauksesta.
Ympäristötukihakemukseen voi sisältyä elinympäristön tilaa parantavien luonnonhoitotöiden suunnittelu- ja toteutustuen hakeminen. Valmistelutuki, luonnonhoitotöiden suunnittelu- ja toteutustuki voidaan myöntää silloin, kun se tehdään muuna kuin maanomistajan työnä.
Ympäristötuen hakeminen
Ympäristötukea haetaan Metsäkeskukselta ympäristötukihakemuksella. Yhteisomistuksessa olevien tilojen osalta tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus ympäristötukihakemukseen tai yksilöity valtakirja valtuutetulle henkilölle.
Ympäristötukihakemuksen laadintaa varten tarvitaan asiantuntemusta elinympäristön, luontoarvojen sekä puustotietojen määrittämiseen. Metsäalan palveluntarjoajat ja Metsäkeskuksen asiakasneuvojat neuvovat maanomistajia ympäristötukihakemuksen laadinnassa. Metsäalan palveluntarjoajia varten on laadittu kuusiosainen materiaalipaketti ympäristötuen hakemusvalmistelun tueksi.
Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat saavat tiedon metsätilansa tiedossa olevista luontokohteista. Metsänomistaja voi tehdä Metsään.fi-palvelussa palvelupyynnön ympäristötukihakemuksen valmistelusta haluamalleen palveluntarjoajalle.
Metsään.fi-palvelussa voi tehdä suojeluselvityspyynnön, joka ohjautuu Metsäkeskuksen asiakasneuvojalle. Metsänomistaja voi laittaa ympäristötukivalmistelun kirjallisesti vireille Metsäkeskukselle vaihtoehtoisesti sähköpostilla tai palauttamalla esitäytetyn ympäristötukihakemuksen.
Metsäkeskus tiedottaa metsänomistajille vuosittain päättyvistä ympäristötukisopimuksista. Metsänomistaja voi hakea uutta kymmenen vuoden ympäristötukisopimuskautta sen hetkisten rahoitusehtojen mukaisesti.
Ympäristötuella rahoitettavat elinympäristöt
Ympäristötuella rahoitettavat kohteet ovat ensisijaisesti puustoisia metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai monimuotoisuusarvoltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä. Ympäristötukikohteiden rajauksessa pyritään luomaan ekologisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Ympäristötukikohteen valinnalle lisäarvoa tuovat muun muassa sijainti metsälakikohteen tai suojelualueen läheisyydessä sekä kohteella esiintyvä suojeltava laji. Tärkein valintakriteeri on kohteen ekologinen laatu eli metsien monimuotoisuudelle arvokkaat rakennepiirteet kuten puuston ja vesitalouden luonnontilaisuus sekä lahopuusto. Yleisimpiä ympäristötukisopimusten elinympäristöjä ovat pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot sekä monimuotoisuusarvoltaan merkittävät runsaslahopuustoiset kangasmetsät.
Vähäpuustoisia kohteita kuten kitu- ja joutomaiden soita ja kallioita ei pääsääntöisesti rahoiteta, elleivät ne yhdistä sopimuksen puustoisia kohteita toisiinsa. Vähäpuustoiset kohteet on hyvä jättää luonnostaan pienten hakkuumahdollisuuksien vuoksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Ympäristötukisopimus voi muodostua useammista elinympäristökohteista ja myös toisistaan erillisistä kohteista. Laajojen ja monimuotoisuusarvoiltaan erityisen merkittävien kohteiden osalta on pysyvä suojelu paras ratkaisu.
Metsänomistaja pääsee tutustumaan oman metsäkiinteistön tiedossa oleviin luontokohteisiin Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja näkee metsäkiinteistönsä tiedossa olevat metsälain 10 § elinympäristöt, muut arvokkaat elinympäristöt sekä erilaisilla paikkatietoaineistoilla analysoidut mahdolliset METSO-ohjelmaan soveltuvat kohteet. Palvelussa näkyvät myös tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät.
Ympäristötukihakemuksen valmisteluvaiheessa selvitetään metsäkiinteistön kaikki suojeluun sopivat elinympäristöt sekä suojelun toteutuskeinot. METSO-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä selvitys velvoita sopimuksen tekemiseen.
(Ympäristötukiohje päivitetään alkuvuoden 2023 aikana)
Ympäristötukikorvauksen muodostuminen
Ympäristötukikorvauksen laskenta on kiinteistökohtainen. Ympäristötukikorvaus on verotettavaa metsätalouden pääomatuloa, kuten kaikki kestävän metsätalouden rahoituslailla myönnetyt metsätalouden tuet. Ympäristötuen sopimuskohtainen minimikorvaus on 500 euroa.
Ympäristötuki muodostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Peruskorvaus on maakuntapohjaisesti määritellyn alueen puukuutiometrin keskikantohinta kerrottuna kahdella ja ympäristötukikohteen pinta-alalla. Hakkuuarvokorvaus on vähäisen haitan ylittävä osa tukikohteen puuston hakkuuarvosta.
Ympäristötuen määrään vaikuttavat sopimuskohteiden pinta-ala ja niiden kasvatuskelpoinen kokonaispuusto, sopimuskohteet sisältävän metsäkiinteistön välittömät hakkuumahdollisuudet sekä laskennassa käytettävä alueellinen keskikantohinta. Laskennassa huomioiden vähäisen haitan kynnys, joka on 4 prosenttia tai enintään 3 000 euroa kyseisen kiinteistön välittömistä hakkuumahdollisuuksista.
Metsäalan toimijat käyttävät hakemusten valmistelussa apuna Metsäkeskuksen lomakkeista löytyvää ympäristötuen laskentataulukkoa. Laskentataulukko ohjaa hakemuksen tekemistä ja sisältää ympäristötukihakemuksen sekä kuntakohteiset laskennassa käytettävät keskikantohinnat. Puustotiedot voi toimittaa myös toimijan omasta metsätietojärjestelmästä.
Kuinka ympäristötukikorvaus lasketaan?
Pohjoissavolaisella metsänomistajalla on omistuksessaan 30 hehtaarin metsäkiinteistö. Sen välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 3 000 m³. Tilalla on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö. Kuvion pinta-ala on 1,5 ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 450 m³. Lisäksi samalla kiinteistöllä on toisaalla METSO-ohjelman mukaista monimuotoisuudelle merkittävää kangasmetsäsää 1,5 ha, jossa on puustoa 550 m³. Kangasmetsän puusto on luonnontilaisen kaltaista vanhaa sekametsää. Metsässä on muun muassa vanhoja järeitä haapoja sekä lahopuustoa yli 10 m³/ha. Laskennassa käytetään Pohjois-Savon alueen keskikantohintaa 35,99 € /m³.
- Kiinteistön kokonaispuuston hakkuuarvo, 3 000 m³ * 35,99 € = 107 970 €
- Sopimuskohteiden puuston hakkuuarvo, 1 000 m³ * 35,99 € = 35 990 €
- Vähäinen haitta 4 %, 107 970 € * 0,04 = 4 318,80 € (vähäinen haitta on enintään 3 000 €)
- Hakkuuarvokorvaus 35 990 € – 3 000 € = 32 990 €
- Peruskorvaus (3,0 ha) 2 * 3,0 * 35,99 € = 215,94 €
- Ympäristötuki 10 vuodelle (32 990 € + 215,94 €) / 3 = 11 068,65 €
Ympäristötuki ja luonnonhoito
Ympäristötukisopimukseen voi sisältyä METSO-ohjelman mukaisia elinympäristöjä, joiden luontoarvoja voidaan parantaa ja palauttaa luonnonhoitotoimenpiteillä. Luonnonhoidon toimenpiteistä sovitaan metsänomistajan kanssa joko ympäristötukihakemuksen valmistelun yhteydessä tai ne voidaan suunnitella ja toteuttaa useamman tilan alueelle kohdentuvassa luonnonhoitohankkeessa.
Elinympäristöjen kunnostustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi lehtolajistoa turvaavat hoitotyöt, pienvesien tilaa parantavat hoitotyöt kuten lähteiden kunnostus ja veden palautus vanhaan purouomaan tai puustoisen suon ennallistaminen ojia tukkimalla tai padottamalla.
Myös metsälain elinympäristön hoito- ja kunnostustoimenpiteitä voidaan rahoittaa ympäristötuesta silloin, kun kunnostus on puustoisen elinympäristön monimuotoisuuden kannalta välttämätöntä.
Ympäristötukihakemuksen yhteydessä voidaan hakea ympäristötuen lisäksi tukea elinympäristön hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen sekä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Nämä tuet voidaan myöntää muulle kuin metsänomistajan työlle.
Ympäristötukisopimus
Ympäristötukihakemus jätetään Metsäkeskukselle ja tuen myöntämisen edellytyksenä on maanomistajan ja Metsäkeskuksen välille solmittava sopimus, joka sisältää neuvottelupöytäkirjan ja rahoituspäätöksen. Neuvottelupöytäkirjaan kirjataan muun muassa sopijaosapuolet, sopimuskohde, käyttörajoitukset, sopimuksen voimassaolo ja tuen maksu.
Sopimuksella metsänomistaja sitoutuu säilyttämään kohteen monimuotoisuutta sekä jättämään kohteen metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Luonnonhoitotöitä voidaan toteuttaa, mikäli niistä on sovittu ympäristötuen yhteydessä. Sopimus ei rajoita tavanomaista virkistyskäyttöä tai metsästystä, jos maanomistaja on sen sallinut. Sopimuksesta tehdään merkitä kiinteistörekisteriin. Sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Sopimus on voimassa, vaikka alue siirtyy kokonaan tai osittain uudelle omistajalle.
Uudella omistajalla on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti Metsäkeskukselle kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Irtisanominen tulee voimaan, kun uusi omistaja on maksanut Metsäkeskukselle takaisin sopimuskaudesta jäljellä olevia täysiä kalenterikuukausia vastaavan osan maksetusta ympäristötuesta. Maanomistajalla on halutessaan muutoinkin oikeus irtisanoa sopimus. Irtisanominen tulee voimaan, kun maanomistaja on maksanut Metsäkeskukselle takaisin jäljellä olevan sopimuskauden tuen määrän 10 prosentilla korotettuna.
Ympäristötuki maksetaan yhdessä erässä sopimuskauden alkaessa. Yli 10 000 euron ympäristötuki voidaan kuitenkin maksaa useammassa kuin yhdessä erässä. Luonnonhoitotöistä maksettava tuki maksetaan vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on tehnyt tuen lopullista määrää koskevan päätöksen. Maanomistajalle ei aiheudu tuen hakemisesta tai sopimuksen laadinnasta kustannuksia.
Muut suojeluvaihtoehdot
METSO-ohjelma tarjoaa vapaaehtoiselle suojelulle useita vaihtoehtoja. Pysyvä suojelu voidaan toteuttaa joko perustamalla yksityismaan suojelualue tai myymällä alue valtiolle. Laajoja suokokonaisuuksia voidaan suojella ja ennallistaa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Muita suojelukanavia tarjoaa muun muassa Luonnonperintösäätiö.
Metsäkeskus opastaa metsänomistajaa eri suojeluvaihtoehdoista. Metsäkeskus voi välittää työtilanteen niin salliessa ja maanomistajan suostumuksella pääsääntöisesti yli neljän hehtaarin kokoiset yhtenäiset METSO-kohteet ely-keskukselle, joka selvittää niiden soveltuvuuden pysyvän suojelun kohteeksi.
Lisätietoja suojeluvaihtoehdoista
Lisätietoja
Matti Välimäki
luonnonhoidon asiantuntija
Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa
050 592 9341
matti.valimaki
metsakeskus.fi
Jarmo Laitinen
luonnonhoidon asiantuntija
Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala, Kymenlaakso
040 502 4170
jarmo.laitinenmetsakeskus.fi
Jarmo Uimonen
luonnonhoidon asiantuntija
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
040 525 3053
jarmo.uimonenmetsakeskus.fi
Nina Myllykangas
luonnonhoidon asiantuntija
Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme sekä Kemiönsaari ja Parainen
040 532 1165
nina.myllykangasmetsakeskus.fi
Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija
050 314 0440
riitta.raatikainenmetsakeskus.fi