Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa - PIKMA

Tapion koordinoiman Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeen päätavoitteena oli lisätä ilmastohyötyjä konkretisoimalla kiertoajan pidentämisen kannattavuutta ja vaikutuksia eri näkökulmista ja edistää siten menettelyn käyttöä sille soveltuvilla kohteilla. 

Hanke koostui viidestä työpaketista, jotka olivat 

1. Taustaselvitys ja kriteerien määrittely
2. Pidennetyn kiertoajan vaikutukset, soveltuvat kohteet ja kasvatusstrategiat
3. Maakunnittainen paikkatietoanalyysi ja case-tarkastelut
4. Tiedon jalkautus ja viestintä
5. Hallinnointi.

Hankkeen tuloksena saatiin tietoa pidennetyn kiertoajan potentiaalista, vaikutuksista puuntuotantoon, metsänkasvatuksen kannattavuuteen, metsien monimuotoisuuden kehittymiseen sekä tuhoriskeihin, sekä erilaisten metsikkötyyppien soveltuvuudesta pidennettyyn kiertoaikaan. Hankkeessa selvitettiin tutkimukseen perustuvia kasvatusmenetelmiä ja käytäntöjä, joilla parannetaan metsiemme ilmastokestävyyttä.

Hankkeen tuloksena saatiin Kainuun ja Uudenmaan maakunnilla paikkatietoanalyysin pohjalta kartoitus pidennetyn kiertoajan nykyisten ja potentiaalisten alueiden määrästä. Maastotarkastuksissa arvioitiin paikkatietoanalyysin toimivuutta, jonka tekemiseen käytetään kaukokartoitusperusteista metsävaratietoa. Päätöksentekoa varten kohteille tarvitaan aina maastotarkastus.

Uudistushakkuiden puuston läpimittakriteerin nostaminen kasvupaikasta riippuen 2–4 cm nykysuosituksia järeämmäksi lisää merkittävästi puuston hiilivarastoa. Terveissä kuusikoissa se lisää myös ainespuun tuotosta ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta. Männiköissä kasvatustiheyden maltillinen nostaminen on tehokkain tapa yhteensovittaa kannattava puuntuotanto ja hiilensidonta.

Koko maan kattavien metsien käsittelyskenaarioiden avulla arvioitiin kiertoajan pidentämisten ja kasvatustiheyksien lisäämisen vaikutuksia puuntuotantoon ja puuston hiilivarastoihin. Kiertoaikojen maltillinen pidentäminen kasvattaa puuston tilavuutta ja lisää puuston kasvua, jos vuotuiset hakkuumäärät säilyvät viime vuosien tasolla (n. 73 milj. m3). Samalla metsien hiilivarastot kasvavat ja puuston hiilinielut vahvistuvat tuntuvasti. Vielä isompi vaikutus saadaan aikaan yhdistämällä uudistamisläpimittojen korottamiseen kasvatustiheyksien maltillinen nostaminen, jolloin 40 vuoden tarkastelujakson aikana keskimääräinen kasvunlisäys on arviolta 3 milj. m3 vuodessa ja hiilinielun lisäys n. 8 milj. Mg CO2-ekv.

Metsänhoidon suositusten Puuston kiertoajan pidentäminen-artikkeli päivitettiin hankkeessa niin uusien tuotettujen pidennetyn kiertoajan harvennusmallien ja niistä tehtyjen tarkastelujen kuin myös hankkeen muiden tulosten ja päivittyneen tiedon valossa.

Hankkeessa tuotettiin neuvonta- ja koulutusmateriaalit pidennetystä kiertoajasta sekä laskuri metsikön kiertoajan pidentämisen vaikutuksista hiilensidontaan, puuntuotantoon ja kannattavuuteen. 

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää metsäpoliittisessa päätöksenteossa ja metsänomistajien päätöksenteon tukena. 

Hanke oli valtakunnallinen ja se oli osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Nappaa hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Hankkeen koordinoinnista vastasi Tapio. Toteutuksesta vastasivat lisäksi Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus.

Hankkeen toteutusaika oli 2022–2024.