Viime vuonna aloitettu metsien inventointikierros on hyvässä vauhdissa. Kesän aikana laserkeilauksia ja ilmakuvauksia on tehty onnistuneesti 22 alueella. Maastossa tehtävät koealamittaukset ovat myös edenneet hyvin. Ensi vuoden aikana luvassa on tuoretta metsävaratietoa eri puolille Suomea.
Suomen metsäkeskus ylläpitää yhteismetsärekisteriä, joka on nyt julkaistu sähköisessä muodossa. Yhteismetsärekisteripalvelusta voi hakea Suomen yhteismetsiä nimellä ja maakunnittain.
Yksityishenkilöiden, kuolinpesien, verotusyhtymien ja yhteismetsien metsänomistus on vähentynyt kahden viime vuoden aikana 141 000 hehtaaria koko maassa. Yksityisiä metsänomistajia on myös vähemmän kuin kaksi vuotta sitten ja heidän keski-ikänsä on noussut.
Kauhavan yhteismetsästä kerättiin kesäkuussa yhteensä 735 kiloa luomukuusenkerkkää. Luomuluonnontuotteiden arvostus on korkealla ja niiden avulla metsistä voikin saada lisätuloja.
Kyselyyn osallistuneista kunnista 68 prosenttia oli kiinnostunut liittämään osan metsistään ja 13 prosenttia kaikki kunnan metsät sertifioiduksi luomukeruualueeksi. Vain 19 prosenttia kyselyyn...
Paula-myrsky aiheutti 22.6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsissä merkittäviä myrskytuhoja. Myrskyn kaatamien puiden korjuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus. Metsäkeskus ei edellytä poikkeuksen...
Tuoreet metsänomistajat kaipaavat neuvoja muun muassa monimuotoisuuteen, puukauppaan ja tuhoihin liittyen. Apua voi saada vertaistukeen pohjautuvasta metsämentoroinnista.
Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.
Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.
Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Suunnittelua tehdään metsänomistajia kuunnellen ja yli tilarajojen. Jo suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisut, joilla voidaan vähentää vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja monimuotoisuuteen.