Skip to main content
Mediatiedote - 26.10.2021 09:00

Tuhkalannoitus mullistaa puuston kasvun suometsissä

Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua merkittävästi ojitetuissa suometsissä. Tuhkalannoituksia tehdään Suomessa noin 12 000 hehtaarilla vuosittain, mutta sopivaa lannoitusalaa olisi viisi kertaa enemmän.

 Tuhkalannoitusta tehdään vuosittain noin 12 000 hehtaarin pinta-alalla koko maassa. Kaikkiaan metsiä lannoitettiin vuonna 2020 yhteensä yli 76 000 hehtaaria.  

Tänä vuonna tuhkalannoituksia on tehty kemera-tuella eniten Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. 

Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuosittain sopivilla kasvupaikoilla. Lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan.  

Tuhkalannoituksesta hyötyvät erityisesti ojitetut suometsät, joissa havupuiden kasvua hidastaa kaliumin ja fosforin vähyys tai ravinteiden epätasapaino. Puhdas puutuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet oikeassa suhteessa.  

Tuhkalannoituksella voidaan lisätä merkittävästi puiden kasvua myös metsitetyillä turvepelloilla ja entisillä turvetuotantoalueilla. Tuhka sopii hyvin myös turvetuotannosta vapautuneiden alueiden metsitykseen. Ilman lannoitusta alueet voivat olla puuttomia jopa vuosikymmeniä. 

– Lannoitus voi olla kuitenkin pettymys, jos tuhkan koostumusta ei ole selvitetty tai kohdevalinta on mennyt pieleen. Metsänomistajalla täytyy olla myös malttia, sillä puiden fosforinpuutos korjaantuu yleensä vasta 3–4 vuoden kuluttua tuhkalannoituksesta, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.  

Lannoitukseen sopivaa puutuhkaa syntyy puuta polttavissa voimalaitoksissa. Tällä hetkellä hyvälaatuista puutuhkaa ohjautuu vuosittain kaatopaikoille ja esimerkiksi maanrakennukseen, vaikka sitä voisi hyödyntää metsissä lannoitteena. 

Tuhkalannoitus on ilmastoteko 

Tuhkalannoitus on ilmastoteko, koska se lisää puuston kasvua. Kasvava puusto sitoo ilmasta hiilidioksidia ja auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

– Jos Suomessa käytettäisiin kaikki lannoituskelpoinen tuhka ja se levitettäisiin parhaiten tuhkalannoitukseen soveltuville turvemaille, saataisiin tulevan 30 vuoden aikana metsiin yli 80 miljoonan kuutiometrin lisäkasvu. Se on saman verran kuin puuston kokonaispoistuma oli Suomen metsistä viime vuonna. Tosin tuhkalannoitus nopeuttaa pintaturpeen maatumista, josta taas tulee kasvihuonekaasupäästöjä, Remes sanoo.  

Suometsien tuhkalannoitukseen on saatavissa kemera-tukea. Kyseessä on kemera-tuki metsien terveyslannoitukseen.  Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joihin voivat sisältyä suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset. Tukea haetaan Metsäkeskuksesta.
Kuva: Tuhkan levitystä helikopterilla   

Kemera-tuella tehdyt terveyslannoitukset maakunnittain 1.1.-8.10.2021  

Lisätietoja: 
Markku Remes 
metsänhoidon johtava asiantuntija 
Suomen metsäkeskus 
p. 044 548 8380 
markku.remesatmetsakeskus.fi 

Yrjö Niskanen 
hankehallinnon asiantuntija 
Suomen metsäkeskus 
p. 040 065 3863 
yrjo.niskanenatmetsakeskus.fi