Suomalaisen metsänomistajan keski-ikä on 60 vuotta. Vaikka monet metsänomistajat hoitavat omia metsiään pitkään, kannattaa jo hyvissä ajoin miettiä, kenelle haluaa niiden tulevaisuudessa siirtyvän. Kunnolla valmisteltu omistajanvaihdos vähentää kiireessä tehtyjä harkitsemattomia ratkaisuja, joista voi myöhemmin koitua jatkajille harmia. Tukea omistajanvaihdokseen saa esimerkiksi Metsäkeskukselta.
Metsänomistaja lahjoittaa usein metsän perillisille yhteisomistukseen, koska se voi tuntua tasapuoliselta ja nopealta ratkaisulta sukupolvenvaihdokseen. Aina se ei kuitenkaan ole oikea päätös.
- Uusilla omistajilla voi olla keskenään aivan erilaiset käsitykset metsän hoito- ja hakkuutarpeista sekä vastuunjaosta yhteisen omaisuuden hoidossa. Ristiriidat voivat kärjistyä ja metsänhoidosta ei päästä ollenkaan sopuun. Tällöin tuloksena on hoidotta jäävä metsä ja pahimmillaan perheenjäsenten välien rikkoutuminen, sanoo projektipäällikkö Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskuksesta.
Usein hyvä vaihtoehto voi olla myös metsätilan myynti omalle rintaperilliselle. Silloin ostajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa, ja useimmiten maa- ja metsätilan myynti rintaperilliselle on myyjälle luovutusvoiton verosta vapaa. Lisäksi uusi omistaja saa maksamastaan kauppahinnasta käyttöönsä metsävähennyspohjaa, joka vähentää tulevista puunmyyntituloista maksettavan veron määrää.
Tärkein askel omistajanvaihdoksessa on kuitenkin aloittaminen.
- Nykyisen metsänomistajan kannattaa selvittää omistajanvaihdoksen eri vaihtoehdot, kysyä mahdollisten jatkajien halua ryhtyä metsänomistajiksi ja ottaa selvää, millaisia vero- tai muita seuraamuksia kullakin vaihtoehdolla on luopujan, jatkajan ja metsän tulevaisuudelle, Tuovinen huomauttaa.
Metsänomistajat tarvitsevat tukea ja koulutusta
Suomen metsäkeskus koulutti vuosina 2020-2022 satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia metsänomistajia omistajanvaihdoksesta, metsätalouden kannattavuudesta ja metsänomistuksesta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 160 nykyistä ja tulevaa metsänomistajaa.
- Koulutusten suosio yllätti positiivisesti. Suuri osallistujamäärä kertoo, että tiedolle metsän omistajanvaihdoksesta ja metsäntalouden harjoittamisesta on metsänomistajien keskuudessa tarvetta, Tuovinen sanoo.
Osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita muun muassa ilmastonmuutoksesta.
- Huolta metsänomistajien keskuudessa herättävät ilmastonmuutoksen vaikutukset metsän kasvuun ja terveyteen sekä mahdolliset rajoitukset metsien käyttöön. Metsänomistajien kannattaa kuitenkin muistaa, että hoidettu ja hyvässä kasvukunnossa oleva metsä on tehokas hiilinielu ja sopeutuu paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sää- ja tuhoriskeihin, Tuovinen kommentoi.
Koulutukseen osallistuneet kertoivat saaneensa rohkeutta sekä omistajanvaihdokseen että metsänhoitoon: kun tietää enemmän, niin epäröi vähemmän.
- Eräs osallistuja kertoi, että kurssi oli antanut uskallusta aloittaa metsän hoitotöiden tekeminen, toisella taas oli ollut sukupolvenvaihdos mielessä jo aiemmin ja kurssi antoi siihen tarpeelliset tiedot ja kannustuksen, Tuovinen kertoo.
Koulutuksen toteutti Suomen metsäkeskuksen hallinnoima ja pääosin Maaseuturahaston rahoittama Tuottava metsänomistus -hanke.
Lisätietoja:
Minnamari Tuovinen
projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus
040 525 3676
minnamari.tuovinen
metsakeskus.fi (minnamari[dot]tuovinen[at]metsakeskus[dot]fi)