Siirry pääsisältöön

Tietoa ilmastotyön tueksi lappilaiselle kuntapäättäjälle osa 1 -videon tekstivastine

Tekstivastine Tietoa ilmastotyön tueksi lappilaiselle kuntapäättäjälle osa 1 -videolle.

Hei, minä olen Sari Leinonen Itä-Lapin kuntayhtymästä. Toimin projektipäällikkönä VähäC eli Vähähiilisyyden edistäminen Itä-Lapissa -hankkeessa ja tämä aineisto on valmisteltu yhdessä Metsäkeskuksen Vähähiilinen Lappi (Väppi) -hankkeen projektipäällikön Antti Sirkan kanssa.

Tähän esitykseen on kerätty taustatietoa ilmastotyön tarpeellisuudesta lappilaisten kuntien päättäjien tueksi.

Hankkeiden rahoittajat:

VähäC-hanke: Lapin Liitto, Euroopan aluekehitysrahasto
Väppi-hanke: ELY-keskus, Euroopan aluekehitysrahasto

Videolla siirrytään diaan 1. Otsikko: Ilmasto on muuttunut

Sari Leinonen:

Arktiset alueet lämpenevät ilmastonmuutoksen myötä nopeiten ja lämpeneminen näkyykin jo täällä Pohjois-Suomessa.

Vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena oli pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen rajattaisiin alle 1,5 asteen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toimet eivät ole olleet riittäviä ja Sallan Värriön tutkimusaseman mittausten mukaan vuosikeskilämpötila on noussut Itä-Lapissa jo 2,3 astetta vuodesta 1975.

Ilmaston muuttuminen näkyy meidän lappilaisten elämässä ehkä selkeimmin talviolosuhteiden muuttumisena. Värriön tutkimusten mukaan viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana talvikelit ovat lyhentyneet noin kolmen viikon verran. Ja vaikka talven sääolot ovat vain yksi konkreettinen ilmastonmuutoksen seuraus, pelkästään sillä on monenlaisia vaikutuksia lappilaisten arkeen. Ja jos mainitsen muutaman esimerkin, niin routakauden lyheneminen ja roudan väheneminen vaikeuttaa puunkorjuuta, lumiolosuhteet vaihtelevat ja lumen tulo voi viivästyä ja siitä on haittaa mm. talvimatkailulle ja myös jääolosuhteiden muuttuminen lyhentää pilkkimisen ja jään alta kalastamisen aikaa.

Vieläkin kuulee puhuttavan ilmastonmuutoksen estämisestä, mutaa muutos on jo tapahtunut ja nyt täytyy pohtia miten muutosta hillitään ja miten siihen sopeudutaan.

Videolla siirrytään diaan 2. Otsikko: Toimintakenttä muuttuu

Sari Leinonen:

Meille jokapäiväisten näkyvien muutosten lisäksi myös poliittinen ympäristö ja kuluttaminen muuttuvat.

Suomi on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. EU jalkauttaa omat tavoitteensa Green Dealin eli kestävän kasvun ohjelman kautta. Toimet vaikuttavat kaikkiin EU:n jäsenmaihin ja sitä kautta myös Suomeen ja kuntakentälle.

Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteiskunnaksi ja matkaa kohti kiertotaloutta, ja nämä molemmat ovat toimenpiteitä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Isoja muutoksia on siis odotettavissa kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutukset näkyvät konkreettisesti eri tavoilla, ja nämä ovat lisänneet kuluttajien ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja jopa ympäristöahdistusta. Kuluttajien eli meidän jokaisen kulutusvalinnoilla onkin suuri rooli tämä kestävyysongelman ratkaisussa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien on toimittava suunnannäyttäjänä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönotossa, muun muassa julkisten hankintojen avulla. Käytännössä kaikki kunnan käyttämä raha on hankintaa, joko osaamisen hankintaa, palveluhankintoja ja erilaisia hyödykkeitä, ja kaikissa hankinnoissa voi olla mukana kestävyysnäkökulma.

Videolla siirrytään diaan 3

Sari Leinonen:

Suomen hiilineutraaliustavoitteiden täyttämiseksi ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan valtava murros ja ajattelutavan muutos. Meillä kaikilla on edessä siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan ja sopeutuminen kestävämpään arkeen. 

Tähän on nostettu kolme esimerkkiä systemaattisen ajattelutavan muutoksesta.

Jäte ei ole jätettä vaan raaka-ainetta ja materiaalia jonkun toisen käyttöön, ja tähän liittyy kierrätyksen tehostaminen ja neitseellisten raaka-aineiden käytön sekä kertakäyttöisten tuotteiden vähentäminen.

Liikkumiseen ja lämmitykseen käytettävää energiaa on kulutettava vähemmän ja sen on oltava puhtaampaa. Tässä ratkaisuna ovat muun muassa uusiutuva energia, älykäs automaatio, digitalisaatio, energiatehokkuus. biotalous, sähköistyminen ja jopa kuljetustarpeen väheneminen tuotevalmistuksen osalta, kun 3d-tekniikan ja robotiikan kehittyessä tuotteita voidaan valmistaa paikallisesti, vaikka täällä Lapissa sen sijaan, että ne tuotaisiin tänne Aasiasta.

Ruoan tuottamisen ja ruoankulutuksen on muututtava kestävämmäksi, ja tässä ratkaisevina tekijöinä ovat ruokahävikin minimointi, kasvispainotteisuus sekä kestävä maatalous ja lähiruoka eli meidän täällä Lapissa tulisi hyödyntää vielä enemmän paikallista riistaa, kalaa ja marjoja ja omien kotipuutarhojenkin antimia.

Videolla siirrytään diaan 4

Sari Leinonen:

Siinä vaiheessa, kun olet tekemässä päätöstä, olipa se sitten päätös kunnan toimista tai vaikkapa oma henkilökohtaisen elämän valinnastasi, voit pohdiskella onko päätöksesi osa ratkaisua, eli hillitseekö se ilmastonmuutosta ja luo kestävämpää tulevaisuutta vai onko se osa ongelmaa, eli vahvistaa ilmastonmuutoksen etenemistä.

Kuntien tulee myös sopeutua ilmastoinmuutoksen aiheuttamiin vahinkoihin ja elinympäristön muutoksiin. Tämä tarkoittaa varautumista myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Videolla siirrytään diaan 5

Sari Leinonen:

Tässä vielä lainattuja viisauksia pohjustamaan kunnan ilmastotyön tärkeyttä.

Talous ei ole irrallaan luonnosta, vaan on siitä riippuvainen. Tämä lausahdus on Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessorin Partha Dasguptan. Hän korostaa, että talouskasvu on pitkällä aikavälillä rajoitettu maapallon ekologiseen kantokykyyn. Tämä sekä muuttuva ilmasto tulee vaikuttamaan niin meidän kuin tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin, sillä luonto mahdollistaa taloutemme toiminnot. Erityisesti me täällä Lapissa elämme luonnosta luonnon keskellä, ja tämä lausahdus onkin tärkeää juuri meidän ymmärtää syvällisesti.

Talouden pyörien pysäyttäminen ei ole ratkaisu, vaan pyörien pyörittäminen eri tavalla. Tämä lausahdus on kuuleman mukaan Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin, ja hän ei ole tätä käyttänyt kestävän kehitykseen liittyen, mutta tämän voi täysin soveltaa tähän aikaan. Uudenlaista ajattelua, tekemistä sekä uudenlaisia ratkaisuja ja innovaatioita tarvitaan.

Me emme voi lisätä kestävää kulutusta, vaan meidän on lisättävä kulutuksen kestävyyttä, näin kiteyttää Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

Videolla siirrytään diaan 6. Otsikko: Ilmastotyön hyödyt

Sari Leinonen:

Puhdas luonto ja halu säilyttää se kutsuvat ihmisiä muuttamaan Lapin kuntiin myös tulevaisuudessa ja myös pysymään siellä. Tämä meidän upea luonto on selkeästi Lapin vetovoima ja pitovoimatekijä.

Kunnan edelläkävijyys ja pitkäjänteisyys hankintojen osalta, vaikkapa liikkumiseen liittyen ja lähiruoan osalta, antavat myös alueen yrityksille mahdollisuuden kehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan kestävää kysyntää vastaaviksi.

Monet kestävämmät investoinnit ovat päästöiltään ja elinkaarikustannuksiltaan jo merkittävästi halvempia, kuin ns. perusratkaisut, esimerkiksi kiinteistöjen korjausvelan hallinta tai energiatehokkuus.

Kiitos ajastasi.

Lisätietoja:

VähäC-hanke, Sari Leinonen, Itä-Lapin Kuntayhtymä, sari.leinonenatitalappi.fi, puh. 040 715 0909
Väppi -hanke, Antti Sirkka, Metsäkeskus, antti.sirkkaatmetsakeskus.fi, puh. 050 455 2529