Siirry pääsisältöön

Itä-Suomen metsistä on mahdollista hankkia riittävästi energiapuuta korvaamaan tuontienergiaa

Mediatiedote - 16.05.2023 09:12

Turpeen käytön nopea väheneminen ja energiakriisi lisäävät metsäenergian käyttöä varsinkin Itä-Suomessa ja paikallisen raaka-aineen saatavuus ja riittävyys nousee tärkeään asemaan. Turpeen käytön nopea väheneminen ja puun tuonnin päättyminen Venäjältä on vaikuttanut Itä-Suomen alueen puuvirtoihin ja puun kysyntään.

Pääosa Venäjältä tuodusta energiahakkeesta on käytetty Itä-Suomessa, ja tuonnin päätyttyä se on korvattava paikallisella raaka-aineella. Lähivuosien haasteeksi muodostuu hyvälaatuisen ja ympäristökriteerit täyttävän metsäenergian saatavuus.

- Turpeen ja tuontipuun korvaamisessa tarvitaan toimitusverkostojen ja polttoaineiden hankinnan pitkäjänteistä kehittämistä, joka turvaa metsäenergian kilpailukykyistä saatavuutta ja kannattavaa korjuutoimintaa yrittäjille, biotalouden ja bioenergian asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta sanoo.

Itä-Suomen maakuntien välillä on eroja metsähakkeen kysynnässä ja raaka-aineissa

Metsähaketta käytettiin Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen lämpövoimalaitoksilla Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 yhteensä 1,54 miljoonaa kuutiometriä.

Maakuntien välillä on tilastojen mukaan eroja metsäenergian hyödyntämisessä: Sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa harvennusmetsien pienpuun käyttö kasvoi kolmanneksella vuonna 2022 verrattuna edellisvuoteen.

Etelä-Savossa metsähakkeen käytön lisäys 14 % johtui hakkuutähteiden käytön kasvusta. Etelä-Karjalassa metsähakkeen käyttö kasvoi Luken tilastotietojen mukaan 35 prosenttia ja Kymenlaaksossa tilastoitiin 67 prosentin kasvu vuonna 2022. Etelä-Karjalassa järeän runkopuun käyttö energiaksi kasvoi ja Kymenlaaksossa metsähakkeen käytön lisäys johtui uudistusalojen hakkuutähteiden käytön kasvusta.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan suurin ylläpidettävissä oleva energiarunkopuun ja hakkuutähteiden korjuutaso vuosille 2016–2025 Itä- ja Kaakkois-Suomessa on 3,64 miljoonaa kuutiometriä. Maakuntien omiin metsävaroihin nojaavaa metsähakkeen kestävää lisäyspotentiaalia Itä- ja Kaakkois-Suomessa on nykytasolla noin 2,1 miljoonaa m3, mikä vastaa noin 4200 GWh:n energiamäärää.

Kuluvalla kymmenvuotiskaudella 2016–2025 pienpuun korjuumahdollisuuksista on hyödynnetty Itä- ja Kaakkois-Suomen lämpövoimalaitoksilla keskimäärin 49 % ja hakkuutähteiden korjuumahdollisuuksista 33 %.

Nuorten metsien kestävää hoitoa ja pienpuun käyttöä lisättävä

Käytännössä suurin mahdollisuus kasvattaa kestävää metsäenergian hankintaa on tehostaa nuorten metsien harvennuksia ja pienpuun keruuta.

- Itä-Suomessa on paljon pienpuun korjuuseen soveltuvia nuoria metsiä, joissa on tarvetta metsänhoitotöille. Metsäkeskuksen tietojen mukaan kolmannes koko maan mahdollisista, kiireellisistä energiapuukohdekeskittymistä sijaitsee Itä-Suomessa, sanoo Turkia.

Paine ainespuun hakkuumäärien lisäämiseen vähenee, kun energiapuun hankintaa kohdennetaan hoitotarpeessa oleviin nuoriin metsiin. Samalla vähenee paine ainespuun ohjautumisesta suoraan polttoon energiaksi.

Tiedotteen luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen 22.3. julkaisemaan Puun energiakäyttö 2022 (ennakko) -tilastotietoon.

Lisätietoja:

Kyösti Turkia
bioenergian ja biotalouden asiantuntija
Suomen metsäkeskus
puh. 0400 256 714
kyosti.turkiaatmetsakeskus.fi (kyosti[dot]turkia[at]metsakeskus[dot]fi)

Nuorista metsistä on kerätty pienpuuta alkuvuonna enemmän kuin vuosi sitten – myös tietukien käyttö on kasvussa Mediatiedote - 11.05.2023 08:00
Järeitä säästöpuita jätetään aiempaa enemmän hakkuissa – vesiensuojelussa yhä parannettavaa  Mediatiedote - 17.05.2023 07:30