Tekstivastine Tietoa ilmastotyön tueksi lappilaiselle kuntapäättäjälle osa 2 -videolle.
Hei, minä olen Sari Leinonen Itä-Lapin kuntayhtymästä. Toimin projektipäällikkönä VähäC eli vähähiilisyyden edistäminen Itä-Lapissa -hankkeessa ja tämä aineisto on valmisteltu yhdessä Metsäkeskuksen Vähähiilinen Lappi (Väppi) -hankkeen projektipäällikön Antti Sirkan kanssa.
Tässä esityksessä pyritään avaamaan mitä ilmastotyö on osana kunnan arkea.
Videolla siirrytään diaan 1
Sari Leinonen
Jotta ilmastotyöstä tulee konkretiaa, sen tulisi olla osana kuntastrategiaa ja siellä läpileikkaavana näkökulmana, joka otetaan huomioon päätöksenteossa. Parhaimmillaan kunnan ilmastotyö on päättäjien, kuntalaisten ja alueen yritysten yhteinen asia ja ilmastotyön linjauksia ja tavoitteita laaditaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yhdessä asetetut tavoitteet toimivat selkänojana päätöksenteolle ja ne näkyvät aidosti kunnan tekemisessä ja kuntalaisten arjessa sekä kunnan viestinnässä. Tietoa arjen kestävimmistä ratkaisuista ja toimintatavoista voidaan jakaa varhaiskasvatuksessa, kunnan eri organisaatioissa ja alueen yrittäjille eri kohderyhmiä kiinnostavalla ja hyödyttävällä tavalla.
Videolla siirrytään diaan 2. Otsikko: Systemaattisen ilmastotyön ensiaskeleet
Sari Leinonen:
Kuinka ilmastotyötä lähdetään sitten viemään konkreettisesti ja systemaattisesti eteenpäin? Tässä on esitettynä yksi sellainen tapa, jossa avataan valmisteluvaihe sekä strategian ja toimenpiteiden suunnittelu. Ilmastotyö aloitetaan valmisteluvaiheella, jossa tunnistetaan oma toimintaympäristö ja vasta sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan varsinaisia toimenpiteitä. Ensimmäinen askel onkin sisäistää ilmastotyön merkitys oman kunnan näkökulmasta ja löytää myös riittävä yhteinen tahtotila asioiden kehittämiseen.
Seuraavaksi tarvitaan tietoa kunnan nykytilasta ja ominaispiirteistä. Tähän faktat löytyvät esimerkiksi kuntien päästölaskentatiedoista, tai tietoa voidaan kerätä hankkeiden avulla tai ostopalveluna. Tai vaikkapa valjastaa oman kunnan lukiolaiset ideoimaan ilmastoprojekti.
Kolmanneksi on tärkeää tunnistaa ilmastonmuutoksen riskit ja myös sen tuomat mahdollisuudet. Esimerkiksi metsäteollisuuden näkökulmasta lämpenevä ilmasto tuo mukanaan lisääntyneet hyönteistuhot ja metsäpalot, mutta samalla puiden kasvu ja tuottavuus lisääntyy. Matkailun näkökulmasta talvimatkailusesongin lyheneminen pidentää puolestaan syysmatkailusesonkina ja Etelä-Euroopan talviolosuhteiden muutos voi lisätä Lapin talvimatkailun vetovoimaa entisestään.
Kun oman kunnan toimintaympäristö on tunnistettu, siirrytään strategian ja toimenpiteiden suunnitteluun. Seuraava askel on sitouttaa ja osallistaa riittävästi eri tahoja mukaan toimintaan, jotta linjaukset koetaan kunnan, alueen yrittäjien ja kuntalaisten yhteiseksi ja tällöin työ saa alusta asti oikean suunnan, aikataulun ja painoarvon.
Viidentenä askeleena ilmastotavoitteet on hyvä viedä osaksi kuntastrategiaa ja siellä läpileikkaavaksi näkökulmaksi valittujen strategisten painopisteiden osalta. Esimerkiksi jos matkailu on iso elinkeino alueella, ja kuntastrategiaan on kirjattu tavoitteeksi kasvattaa kansainvälisen matkailun määrää, niin sitoutuminen ja halu tehdä ilmastotyötä tulisi näkyä erimerkiksi kirjaamalla tuo tavoite uuteen muotoon: Kestävän ja vähähiilisen kansainvälisen matkailun määrän kasvattaminen. Strategiset linjaukset antavat suuntaa, mutta asioita eteenpäin vievät konkreettiset toimenpiteet ja ilmastotyö vaatii pitkäjänteistä ajattelutapaa, sillä tiettyihin tavoitteisiin sitoutumisen tulisi kantaa myös valtuustokausien yli.
Yksi toimenpide voisi olla myös verkostojen hyödyntäminen ja vaikkapa kunnan liittyminen Hinku-verkostoon (Kohti hiilineutraaleja kuntia). Verkoston kautta jaetaan käytännön tietoa muun muassa hyvien toimenpide-esimerkkien muodossa. Toimenpiteitä suunnitellessa voidaan hyödyntää myös Suomen ympäristökeskuksen kunnille kehittämää päästövähennysten skenaariotyökalua.
Sitten kun tavoitteet on asetettu, on aika ryhtyä tositoimiin ja viedä asiat käytännön tasolle. Johdonmukainen eteneminen vaatii resurssien varmistamista. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että täytyy palkata erillinen henkilö, vaan tehtävät on vastuutettava oikeille ihmisille. Uuden tiedon jalkauttamiseen voidaan soveltaa sellaista tapaa, millä kunnassa viedään muutkin uudet asiat arkeen ja käytäntöön.
Lisäresursseja saa käyttöön myös kuntayhteistyöllä ja hankkeistuksella. Ja miltä kuulostaisi esimerkiksi seutukunnan yhteinen ilmastokoordinaattori? Myös omassa organisaatiossa on tärkeä hyödyntää ne henkilöt, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ja innostuneita ilmastotyöstä, koska aito innostus toimii parhaana moottorina ja eteenpäin viejänä.
Videolla siirrytään diaan 3. Otsikko: Toimintaympäristön analyysi
Sari Leinonen:
Ilmastonmuutos, Suomen hiilineutraaliustavoitteet ja maailmanlaajuiset poliittiset linjaukset vaikuttavat kuntakenttään monin tavoin. Tässä kuvassa on esiteltynä PESTEL-menetelmä, joka toimii hyvänä apuna strategiatyössä sekä tässä tapauksessa kunnan ilmastotyön taustatekijöiden ja toimintaympäristön arvioimisessa. PESTELissä toimintaympäristöä tarkastellaan poliittisista, ekonomisista, sosiokulttuurisista, teknologisista, ekologisista ja lainsäädännöllisistä näkökulmista.
Teen muutamia nostoja tästä, jotta sinulle avautuu menetelmän hyödyt.
Poliittinen ympäristö muuttuu vääjäämättä, kun ilmasto-ongelmia ratkotaan maailmanlaajuisesti. Erityisesti kuntien toimintaan vaikuttaa Suomen ja EU:n linjaukset hiilineutraalisuustavoitteiden osalta, ja nämä vaikuttavat oikeastaan kaikkiin muihinkin PESTELin osa-alueisiin, jollain tavalla.
Ekonomisessa ympäristössä huomionarvoista on vihreän rahoituksen lisääntyminen, verotusmuutokset ja ihan konkreettisena esimerkkinä se, että päättäjien vahvistama ilmasto-ohjelma tai päästövähennyksiin sitoutuminen, on edellytys tiettyjen avustusten hakemiselle ja myöntämiselle.
Sosiokulttuuriseen ympäristöön vaikuttavat mm. kuluttajien ilmastotietoisuuden lisääntyminen ja vaikkapa monipaikkaisen työn tuomat mahdollisuudet.
Teknologisessa ympäristössä tapahtuu valtavasti muutoksia ja yhteiskunta sähköistyy vauhdilla. Sähkön tuottaminen on kenties tulevaisuudessa puhtain ja helpoiten siirrettävissä oleva energiamuoto. Ja tulevaisuus näyttää, millaisia sähköntuotantotapoja meillä onkaan käytössä.
Ekologinen ympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen myötä ja meillä Lapissahan se näkyy selkeästi muun muassa sääolosuhteiden muutoksena ja pohjoisimpien kasvi- ja eläinlajiston ahdinkona. Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 Punaisen listan, jossa arvioitiin lajien häviämisriskiä. Tuolle listalle joutui Tunturi-Lapista 26,6 % ja muualta Lapista noin 15 % arvioiduista lajeista.
Lainsäädännöllinen ympäristö muuttuu muun muassa Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi uusi laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista tuli voimaan elokuussa 2021. Laki velvoittaa kuntia ja valtiota hankkimaan tietyn osuuden vähä- ja nollapäästöisiä ajoneuvoja uusia hankintoja tehtäessä.
Laissa on huomioitu alueellinen oikeudenmukaisuus ja etelässä kunnille on tiukemmat vaatimukset kuin pohjoisessa. Lapissa vaatimuksena on, että jatkossa 20 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä, poikkeuksena Rovaniemi, missä vaatimus on 50%.
Vuoteen 2025 asti tämä tarkoittaa vähintään ladattavia hybridejä ja vuodesta 2026 lähtien pelkästään täyssähköautoja. Vastaavia vaatimuksia on myös kuorma-autoille ja linja-autoille, mutta Lapissa ne astuvat voimaan käytännössä vain Rovaniemellä.
Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan ja uudistuksen myötä muun muassa kunnille asetetaan vaatimus ilmastosuunnitelman laatimisesta.
PESTELiin kirjattuja ympäristönmuutostekijöitä voi vielä peilata kunnan omaan toimintaa vasemmalle alareunaan kirjatuilla kysymyksillä. Esimerkiksi mitkä muutokset ovat kunnan toiminnan kannalta merkittäviä ja miten niihin voidaan varautua, sekä millä ei ole merkitystä nyt eikä tulevaisuudessa, tai lisääkö jokin tekijä kunnan vetovoimaa tai vastaavasti heikentää.
Videolla siirrytään diaan 4.
Sari Leinonen:
Tässä vielä joitakin esimerkkejä käytännön toimenpiteistä ja linjauksista, joita voidaan hyödyntää kestävämpää arkea tavoiteltaessa.
Esimerkit: Puurakentamisen edistäminen, lähiruoan ja lähialuehankintojen lisääminen, etätyön mahdollistaminen, kiinteistöjen energian- ja vedenkulutuksen vähentäminen, ilmastokasvatuksen lisääminen, uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ylijäämälämmön hyödyntäminen kunnan kiinteistöissä, toimintaympäristöjen kokonaiskestävyyden kehittämien, kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, digitaalisten sovellusten hyödyntäminen prosessien tehostamisessa, kaavoituksen kestävyystarkastelu, kestävä viheralueiden hoitaminen, uusien liikkumisen ja logististen ratkaisuiden käyttöönotto, käytettävien pakkausten 100 % kierrätettävyys tai uusiokäyttö, tilojenkäytön tehostaminen ja kehittäminen, vastuulliset palvelu- ja materiaalihankinnat, maan hiilensidonnan lisääminen kunnan metsissä ja viheralueilla ja jakamistalouden edistäminen.
Tauko puheessa.
Videolla siirrytään diaan 5.
Sari Leinonen:
Kiitos ajastasi!
Lisätietoja:
VähäC-hanke, Sari Leinonen, Itä-Lapin Kuntayhtymä, sari.leinonen
italappi.fi (sari[dot]leinonen[at]italappi[dot]fi), puh. 040 715 0909
Väppi-hanke, Antti Sirkka, Metsäkeskus, antti.sirkkametsakeskus.fi (antti[dot]sirkka[at]metsakeskus[dot]fi), puh. 050 455 2529