Hakutulokset

Pohjois-Savon metsänhoitokoulusäätiö myöntää stipendejä pohjoissavolaisille metsänomistajille. Stipendiä voi hakea 31.8.2023 asti.

Luonto on läsnä juhlapyhissämme: kuusi jouluna, paju pääsiäisenä ja rauduskoivu sekä luonnonkukat juhannuksena. Rauduskoivut porraspielessä ja oksista tehdyllä vastalla vihtominen ovat osa monen juhannusperinteitä. Siitä kutsutaanko rauduskoivusta sidottua oksanippua vastaksi vai vihdaksi, voidaan olla eri mieltä.

Yrittäjät toivovat lisää koulutusta luonnonhoitohankkeiden hausta, laatu- ja ympäristöasioista sekä laista ja lupamenettelyistä. Luonnonhoitohankkeiden suunnittelijat puolestaan kertovat tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti soiden ennallistamisesta, lähteiden ja purojen kunnostamisesta sekä perinnebiotooppien hoidosta. Yrittäjien luonnonhoidon koulutustoiveita ja osaamista selvitettiin laajalla kyselyllä alkuvuodesta.

Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä. Syynä on muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuitu- ja energiapuun kysyntä. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan, sillä viivästyminen aiheuttaa kasvutappioita ja pienentää korjuutuloja.

Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä. Syynä on muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuitu- ja energiapuun kysyntä. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan, sillä viivästyminen aiheuttaa kasvutappioita ja pienentää korjuutuloja.

Kalkkikalliot ovat erityisen arvokkaita elinympäristöjä, sillä niiden lajisto on runsas ja useat lajit ovat uhanalaisia. Suomessa kalkkikalliot ovat harvinaisia ja esiintymät painottuvat etenkin lounaisrannikolle, Pohjois-Savoon, Pohjois-Kuusamoon, Kainuuseen ja Lappiin, mutta pienialaisia kalkkikalliolaikkuja löytyy myös muualta. Kalkkikallioita on arvioitu olevan noin 500–1000 hehtaaria.

Maakunnalliset metsäneuvostot palkitsivat metsäalan eteen töitä tehneitä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä alkukesän aikana. Pro metsä -palkintoja myönnettiin tänä vuonna yhteensä 17 eri puolilla Suomea.

Metsätalouden toimenpiteet ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitään. Eteläsuomalaisissa metsissä toteutetaan parina seuraavana vuotena täsmämetsätalouden mallikohteita, joilla havainnollistetaan, millaisia käytännön ratkaisuja metsissä tarvitaan ja millaisille kohteille eri toimenpiteet soveltuvat. Konkreettisista esimerkkiratkaisuista hyötyvät monitavoitteisesta metsänhoidosta kiinnostuneet metsänomistajat, metsäalan toimijat ja opiskelijat.

Laki joutoalueiden metsityksestä päättyy vuoden 2023 lopussa, eikä metsitystuelle ole tulossa jatkoa sen jälkeen. Metsitystukea on myönnetty vuodesta 2021 lähtien pääasiassa maatalouskäytöstä poistuneiden peltojen ja turvetuotannosta vapautuneiden alueiden metsittämiseen.  

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 130 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2021 metsälakirikkomusepäilyjä oli 183 ja vuonna 2020 lähes 300. Alkuvuoden 2023 tarkastusten perusteella tapausten määrä näyttäisi edelleen laskevan. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää.