Hakutulokset

Arktinen älykäs metsäverkosto on metsäalan verkostoitumista edistävä yhteistyöhanke, jonka aikana on luotu täysin uudenlainen arktista metsien käyttöä ja -biotaloutta esittelevä toimintamalli. Metsäverkosto järjestää tilaisuuden, jossa esitellään 30 pohjoisesta metsien käytöstä ja -biotaloudesta kertovaa esittelykohdetta sekä keskustellaan kohteisiin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista alan toimijoiden kanssa. 12.5.2020 järjestettävään tilaisuuteen ovat tervetulleita matkailu- ja metsäpalveluyrittäjien lisäksi myös median edustajat sekä kaikki, joita konsepti kiinnostaa.

Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa suuressa osassa maata. Suomen metsäkeskuksen uusimpien tietojen mukaan uudistamishetkellä koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karumpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Kuusen liiallinen suosiminen metsänviljelyssä lisää metsätuhojen riskiä ja heikentää monimuotoisuutta.

Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2019 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa työnjälkeä. Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla.

Metsänkasvatuksessa harvennuksilla turvataan metsänhoitosuositusten mukaisesti hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja tuotetaan puunmyyntituloja. Puunmyyntituloihin on mahdollista vaikuttaa sekä harvennustavalla että hakkuun voimakkuudella. Liian voimakkaat harvennukset altistavat puuston metsätuhoille, mikä voi heikentää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta.

Metsäkeskuksen Rovaniemen, Kajaanin, Oulun, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen, Seinäjoen, Turun, Mikkelin, Kouvolan, Lahden ja Helsingin toimistoilla voi keskiviikosta 18.3.2020 alkaen asioida...

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastuksia on viime vuodesta lähtien kohdistettu toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin yli sata epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla. Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella. Korvaukset tulevat maksuun tavallista aiemmin, jo helmikuun aikana.

Metsätalouden harjoittajien tulee toimittaa metsätalouden veroilmoitus 2.3.2020 mennessä Verohallintoon. Määräaika koskee myös niitä metsänomistajia, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia. Maatalouden sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajilla metsäveroilmoituksen määräaika on 2.4.2020. Pysyvästi ulkomailla asuvien tulee jättää metsäveroilmoitus toukokuussa samaan aikaan oman henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksen kanssa.

Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnallinen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –hanke edistää uusien hiilinielujen syntymistä Suomeen huomioiden samanaikaisesti metsityksen kokonaiskestävyyden. Metsittämällä suonpohjia ja peltoheittoja lisätään metsäpinta-alaa ja hiilensidontaa, mikä on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeää.

Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 metsänomistajille 49,4 miljoonaa euroa kestävän metsätalouden rahoitustukea puuntuotantoon, mikä oli 0,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Valtion talousarviossa Kemera-tukea oli osoitettu kaikkiaan 55,9 miljoonaa euroa. Puuntuotannon tukea jäi käyttämättä 6,5 miljoonaa euroa. Puuntuotannon lisäksi tukea maksettiin luonnonhoitohankkeille ja ympäristötukena yhteensä 5,8 miljoonaa euroa.