Taimikonhoidon oikea ajoitus vähentää raivaustyön määrää, alentaa työkustannuksia ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Taimikonhoitoa tehdään paljon myös kesäkuukausina, jolloin täytyy erityisesti muistaa juurikääpäriski.
Metsäalan toimijat ja muutamat kunnat Kanta- ja Päijät-Hämeessä pilotoivat tulevana syksynä toimintatapaa, jolla tuotetaan uusia hiilinieluja maakuntiin ja tietoutta metsien ilmastovaikutuksista yläkouluikäisille nuorille. Kampanjaa toteutetaan Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Heinolassa ja Hollolassa.
Metsänomistajien ja puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta sekä vahingoittuneiden puiden poistamisesta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä. Lämmin ja kuiva kesä lisää havupuihin kohdistuvien kaarnakuoriaistuhojen riskiä, joskin toukokuun viileät säät viivästyttivät kuoriaisten parveilun käynnistymistä tänä vuonna.
Pohjois-Savon metsäohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella elokuun loppuun asti. Metsäohjelmaa viimeistellään lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on hyväksyä metsäohjelma syyskuussa Pohjois-Savon metsäneuvoston kokouksessa.
Metsänhoitotöiden Kemera-tukia on maksettu alkuvuodesta metsänomistajille 11,9 miljoonaa euroa, mikä on yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Huhtikuun lopussa etenkin nuorten metsien tukia oli maksettu runsaasti enemmän, mutta metsäteiden ja suometsän hoidon tukimaksut puolittuivat viime vuodesta. Ympäristötukien maksut ovat yli kaksinkertaistuneet alkuvuodesta edellisvuoteen verrattuna.
Suomen metsäkeskus voi myöntää poikkeuksellisesti lisäaikaa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töihin, joihin on haettu Kemera-tukea. Lisäaikaa näiden metsänhoitotöiden toteutukseen myönnetään, jos työt uhkaavat viivästyä koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäaikaa voi hakea 4.5.2020 alkaen Metsäkeskuksesta.
Ruskomäntypistiäistuhojen laajuus kesällä 2019 yllätti metsäammattilaiset, metsänomistajat ja muutkin luontoa seuraavat kansalaiset. Männyn neulasten syönti oli monin paikoin todella ankaraa. Osalla viimevuotista syöntialuetta syönnin odotetaan loppuvan kokonaan, koska ruskomäntypistiäisen toukat kuolivat virustautiin kesken syönnin jo viime kesänä. Osalla viimevuotista syöntialuetta tuhot saattavat hyvinkin jatkua ainakin alkukesästä 2020. Mahdollista on tietenkin myös se, että syönti leviää vielä kokonaan uusillekin alueille. Metsänomistajan kannattaakin nyt tarkkailla männiköitään.
Suomen metsäkeskus aloitti tänä vuonna uuden kierroksen metsävaratiedon inventoinnissa. Metsäkeskus on tehnyt kaukokartoitusperusteista metsävarojen inventointia vuodesta 2010 alkaen, ja tiedot koko maan yksityismetsistä ovat kattavasti saatavilla Metsään.fi-palvelusta vuoden 2020 loppuun mennessä. Uudella inventointikierroksella kartoitetaan lähes koko Suomen metsävarat aiempaa tarkemmalla menetelmällä kuuden vuoden kuluessa.
Koronavirusepidemia ja sen torjuminen vaikuttavat laajasti monien yritysten toimintaan. Myös metsä- ja luonnontuotealan yrittäjät ovat huolissaan rahoituksestaan ja toimintansa turvaamisesta. Lisäksi liikkumisrajoitukset vaikeuttavat alalla kausityövoiman saamista. Suomen metsäkeskuksen yrityspalvelut auttaa metsä- ja luonnontuotealan yrityksiä vaikeassa tilanteessa.
Haluaisitko tietää, kuinka paljon eri maakunnissa on metsää omistavia yksityishenkilöitä ja kuinka paljon he keskimäärin omistavat metsää? Entä mikä on suomalaisten metsänomistajien keski-ikä? Suomen metsäkeskus on julkaissut tilaston Suomessa metsää omistavista henkilöistä. Tilaston tiedot on jaoteltu metsänomistajan asuinmaakunnan mukaan ja niitä voi tarkastella myös omistuksen pinta-alan tai sukupuolen mukaan. Tilastoa päivitetään kaksi kertaa vuodessa.