Suomen metsäkeskus on alkanut saada tietoa suoraan metsissä puuta korjaavilta hakkuukoneilta. Hakkuukoneet välittävät Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin tietoa hakkuiden rajauksesta, hakkuutavasta ja -ajankohdasta. Tietojen avulla Metsäkeskus voi pitää metsävaratietoja entistä paremmin ajan tasalla, mistä on hyötyä niin metsänomistajille kuin koko metsäalalle.
Suomen metsäkeskus on alkanut saada tietoa suoraan metsissä puuta korjaavilta hakkuukoneilta. Hakkuukoneet välittävät Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin tietoa hakkuiden rajauksesta, hakkuutavasta ja -ajankohdasta. Tietojen avulla Metsäkeskus voi pitää metsävaratietoja entistä paremmin ajan tasalla, mistä on hyötyä niin metsänomistajille kuin koko metsäalalle.
Maanomistaja voi jättää vahingoittuneita puita metsätuholain sallimaa määrää enemmän arvokkaille luontoalueille. Tällaisia alueita ovat metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet.
Maanomistaja voi jättää vahingoittuneita puita metsätuholain sallimaa määrää enemmän arvokkaille luontoalueille. Tällaisia alueita ovat metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet.
Suomen metsäkeskus kartoittaa kyselyllä metsä- ja luontopalveluyrittäjien näkemyksiä heidän toimialastaan, palveluista ja liiketoimintaympäristöstä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään uuden Kansallisen metsästrategian valmistelussa. Yrittäjät pääsevät kertomaan ajatuksiaan myös kevään aikana järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa.
Suometsän hoidon tukeen on suunniteltu merkittäviä muutoksia valmisteilla olevassa uudessa metsätalouden kannustejärjestelmässä, joka aikanaan korvaa nykyisen kemera-rahoitusjärjestelmän. Maanomistajat voivat nyt kertoa näkemyksensä suometsän hoidosta vastaamalla Metsäkeskuksen kyselyyn. Vastaukset ovat arvokkaita kannustejärjestelmän valmistelussa.
Suomen metsäkeskuksen Tule metsään! -kampanja kannusti metsänomistajia ja metsäammattilaisia nuorten metsien hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Kampanjan arvonnassa tuhannella eurolla metsänhoitotöitä voitti Vesa Laitinen Hankasalmelta. Hänen metsistään korjattiin ensiharvennuksen yhteydessä energiapuuta viime vuoden loppupuolella.
Viime vuoden kesäkuussa riehunut Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen. Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky puolestaan vahingoitti puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä.
Tuhkalannoitus on hyvä vaihtoehto voimalaitosten sivutuotteena syntyvän tuhkan uudelleen käyttöön, jolloin sen käyttöarvo on korkeampi kuin mitä se olisi pelkkänä jätteenä. Lannoitteeksi kelpaavaa tuhkaa saadaan puun ja turpeen poltosta. Kivihiilituhka ei sovellu metsän eikä muiden kasvien lannoitteeksi.
Tuhkalannoituksella voidaan saada huomattava lisäkasvu puustolle, kun kohde valitaan oikein. Tuhkalannoitukseen sopivia suometsiä on Suomessa 1,3 miljoonaa hehtaaria, joista yli 300 000 hehtaaria sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnassa tehdään reilu viidennes kaikista Suomen tuhkalannoituksista. Keinolannoitteiden hinnan nousu viime vuonna on lisännyt tuhkan osuutta lannoituksissa.