Pohjois-Pohjanmaalla käynnistyneessä Metsitystaito-hankkeessa selvitettiin joutoalueiden metsitystukihakemuksen jättäneiden maanomistajien näkemyksiä metsityksestä, hakuprosessista ja tukirahoituksesta.
Metsänomistaja voi edelleen ilmoittaa jo toteutuneista metsänhoitotöistä Metsään.fi-palvelussa. Tieto päivittyy metsätietoihin aikaisintaan tammikuussa 2023, kun uudistettu metsätietojärjestelmä on otettu käyttöön.
Ojitusalueen ennallistamista konetyönä. Kuva: Metsäkeskus. EU:n Life-ympäristörahasto on myöntänyt varoja metsätalouden vaikutuksesta heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamiseen...
Pudasjärven toimistolla ajanvarauksella teitä palvelevat metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojat: Maria Pesiö p. 040 182 3503 ja Markus Ekdahl p. 040 748 4201. Löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta...
Pohjois-Savon metsänhoitokoulusäätiö myöntää vuosittain stipendejä Pohjois-Savon metsänomistajille. Stipendin tai stipendien myöntöperusteet ovat seuraavat: Hakija on yksityismetsänomistaja, joka asuu...
Metsäkeskuksen uudeksi hallintojohtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti, metsänhoitaja Anna-Liisa Louko. Anna-Liisa aloittaa uudessa tehtävässään 19.9.2022. Toimen nykyinen haltija Jorma Tolonen jää eläkkeelle 1.11.2022.
Metsäkeskus osallistuu messuille kahdella osastolla. Toisella osastolla esillä on metsänomistajille ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja. Esillä on muun muassa Energiaa metsästä -kampanja, nuoren metsän...
Suomen metsäkeskus arvioi vuosittain, kuinka luontoarvot on huomioitu yksityismetsien hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Säästöpuita jätetään hakkuissa selvästi PEFC-metsäsertifioinnin vähimmäisvaatimusta enemmän ja ne ovat aiempaa järeämpiä. Vesistöjen suojakaistoissa on edelleen puutteita.
Uudenmaan luontomatkailu- ja luonnontuotealalla on potentiaalia ja kysyntää runsaasti, mutta kasvu vaatii alan yhteistyötä. Ihmiset haluavat tulla lähemmäs luontoa ja monet haluavat myös yöpyä luonnon läheisyydessä, mutta päiväsaikaan täytyy matkailukohteissa olla tarpeeksi tekemistä.
Viime vuoden kesäkuussa riehunut Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen. Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky puolestaan vahingoitti puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä.