Skip to main content
Uutinen - 22.04.2021 09:36

Säästöpuiden valinta helpottuu uuden työkalun avulla

Uuden säästöpuutyökalun avulla on mahdollista suunnitella, minne säästöpuita kannattaisi jättää hakkuissa. Suomen metsäkeskus on tuottanut säästöpuutyökalun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.  

Kuvakaappaus säästöpuutyökalusta

Kuvateksti: Säästöpuutyökalun avulla voi tuottaa erilaisia vaihtoehtoja säästöpuiden sijoitteluun.

Säästöpuiden valinta vaikuttaa vuosikymmenien ajan monimuotoisuuteen. Säästöpuut ovat eläviä puita, jotka metsänomistaja säästää pysyvästi. Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään, missä ne muuttuvat aikanaan järeiksi lahopuiksi. Ilman säästöpuita metsäluonto köyhtyisi nopeasti talousmetsissä.   

Uuden säästöpuutyökalun avulla on mahdollista ennakkoon suunnitella kustannustehokkaasti säästöpuiden paikat siten, että leimikkoalueen ja sen lähiympäristön ekologiset arvot huomioidaan. Säästöpuutyökalulla voi tuottaa erilaisia vaihtoehtoja säästöpuiden sijoitteluun.  Vaihtoehtoja on mahdollista verrata ja valita säästöpuut metsänomistajan tavoitteiden mukaan.   

– Säästöpuuvalinnalla voidaan minimoida hakkuiden ja maanmuokkauksen aiheuttamia maa-aineshuuhtoumia lähivesistöihin ja huolehtia myös monimuotoisuudesta ja maisema-arvojen säilymisestä. Pelkkä maastosuunnittelu ei välttämättä takaa sitä, että tavoitteiden kannalta parhaat puut säästetään, sanoo Freshabit LIFE IP -hankkeen projektipäällikkö Antti Leinonen Suomen metsäkeskuksesta.  

Tehokkuusvaatimukset ovat kovat ja maastossa ennen hakkuuta tehtävä leimikkosuunnittelu on vähentynyt. Säästöpuiden valinta on ollut jo pitkään käytännössä konekuskien vastuulla. Säästöpuutyökalu auttaa puiden valinnassa ja ennakoivassa suunnittelussa. Työkalun antama tulos on kuitenkin vain ehdotus, ja lopullisen päätöksen tekee hakkuuoikeuden haltija.  

Säästöpuuehdotukset perustuvat avoimeen paikkatietoon ja laskelmiin  

Säästöpuutyökalu hyödyntää Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja muita avoimia paikkatietoaineistoja.  Tarkka paikkatieto ja tehokkaat laskentamenetelmät mahdollistavat tiedelähtöisen ja pienipiirteisen luonnonhoidon suunnittelun osana metsänkäsittelyä.   

– Yksittäisten säästöpuiden arvottaminen on suhteellisen helppoa, mutta parhaiden säästöpuuryhmien tunnistaminen on laskennallisesti huomattavasti haastavampaa. Tässä tarvitaan metsävaratiedon, simulointimallien ja optimointimenetelmien yhdistämistä, sanoo apulaisprofessori Ari Laurén Itä-Suomen yliopistosta.  

Säästöpuutyökalu on julkaistu helppokäyttöisenä valmiina karttapalveluna, jonka lisäksi työkalu on liitettävissä suoraan toimijoiden omiin järjestelmiin.   

– Työkalua on mahdollista edelleen muokata käyttäjäpalautteen perusteella. Säästöpuutyökalusta toivotaankin palautetta metsäammattilaisilta, sanoo paikkatietoasiantuntija Mikko Kesälä Suomen metsäkeskuksesta.  

Laadukkaampaa luontotietoa  

Metsistä on saatavilla nykyään yhä enemmän laadukasta paikkatietoa, joka on otettu metsäalalla aktiivisesti käyttöön. Suomen metsäkeskus saa metsävaratietojen uudella inventointikierroksella aiempaa tarkempaa tietoa puustosta, mikä helpottaa myös kattavamman luontotiedon tuottamista metsäammattilaisten ja metsänomistajien käyttöön.   

– Jatkossa myös hakkuissa jätetyt säästöpuut tulisi tallentaa paikkatietona Metsäkeskuksen tuottamaan metsä- ja luontotietoon. Näin puut säästyvät lahopuuksi sukupolvelta toiselle ja vältytään tietokatkoksilta esimerkiksi silloin, kun metsätilan omistaja vaihtuu, sanoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.   

Tutustu säästöpuutyökaluun    

Säästöpuutyökaluun voi tutustua myös luonnonhoidon suunnittelu -osiossa Metsäkeskuksen sivuilla.