Puun myyntiverotus

Lisätietoja

Esa Lappalainen
metsätilarakenteen asiantuntija
puh. 029 432 4617
esa.lappalainen(at)metsakeskus.fi

Puun myynnistä saatava tulo on pääomatuloa. Verovelvollinen eli metsänomistaja (tai hallintaoikeuden perusteella metsätaloutta harjoittava) ilmoittaa veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot.

Verohallinto saa tiedot metsänomistajan saamista tuloista myös tulojen maksajilta: puutavarayhtiöiltä, vakuutusyhtiöistä ja Metsäkeskuksesta. Metsätalouteen kohdistuvat vähennykset metsänomistajan on sen sijaan ilmoitettava itse. Voimassa olevat tarkat yksityiskohdat selviävät verohallinnon yhtenäistämisohjeista.

Veroprosentti

Veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti, sen yli menevien pääomatulojen veroprosentti on 34 prosenttia. Verovelvollisen kaikki pääomatulot lasketaan yhteen kalenterivuosittain.

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan yrittäjävähennys, mikä pienentää metsätalouden tuloa 5 %. Verottaja tekee vähennyksen metsätalouden puhtaasta tulosta.

Yhteisetuuksien, kuten yhteismetsien, tuloveroprosentti on tulojen määrästä riippumatta 26,5 prosenttia. (Vuonna 2016 yhteisetuuksien veroprosentti oli 28 %).

Maatilakohtaisuus

Metsäverotus toteutetaan maatilakohtaisesti. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Valtaosalla maatiloista on vain metsämaata. Samaan maatilaan voi kuulua useita eri rekisteritiloja ja määräaloja.

Sama henkilö voi olla osakkaana yhdessä tai useammassa maatilassa. Jokaisella itsenäisellä maatilalla on oma y- tunnus. Tontit eivät kuulu maatilaan, niiltä saatava puun myyntitulo on muuta pääomatuloa. Tontilla aiheutuneet kulut eivät myöskään ole metsätalouden kuluja. Puunkaadon kulut rakennusten vierestä voi vähentää kotitalousvähennyksenä.

Pystykaupan tulo on pääomatuloa

Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa puun ostaja hakkaa ja kuljettaa puutavaran käyttöpaikalleen. Pystykaupan tulo on kokonaan pääomatuloa. Puun kauppahinta sisältää pelkästään puutavaran kantoraha-arvon. Puukaupan muoto, onko se pysty- hankinta- vai käteiskauppa, selviää puunmyyntisopimuksesta.

Hankinta- ja käteiskauppa

Hankintakaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan sovitut puutavaramäärät ja -lajit luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Käteiskaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa myyntipaikkaan kuljetettu puutavara myydään ostajalle ilman etukäteissopimusta. Puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta.

Hankinta- ja käteiskaupassa puun myyntitulo on kokonaan metsätalouden pääomatuloa, jos puutavaran hakkuun ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Jos hakkuu- ja kuljetustyön eli hankintatyön tekee metsänomistaja itse, metsätalouden pääomatuloa on puun myyntitulo vähennettynä hankintatyön arvolla. Hankintatyön arvo on veronalaista ansiotuloa 125 kuutiometrin ylittävältä osalta.

Ennakonpidätys

Puun ostaja tekee pystykauppojen tulosta 19 prosentin ja hankintakauppojen tulosta 13 prosentin ennakonpidätyksen. Metsävakuutuskorvausten ennakonpidätysprosentti on 19 prosenttia. Puun myyjä voi halutessaan pyytää verotoimistosta erityisesti puun myyntituloa varten annetun verokortin, missä ennakonpidätysprosentti on alhaisempi esim. metsävähennyksen vuoksi. Kemera- tukiin ja niihin rinnastettaviin ympäristötukiin ei kohdistu ennakonpidätyksiä.

Metsävähennys

Metsävähennyksen käyttö on tilan hankintamenon poistamista. Metsävähennyksen voi tehdä tilalta, joka on hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Vuosittainen metsävähennys on korkeintaan 60 prosenttia metsävähennykseen oikeutettujen tilojen tulosta.

Metsänomistuksen siirtyessä vastikkeetta siirtyy metsävähennys tilan mukana. Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoiton veron laskentaan, kun tila myydään. Tämä lisäys ei koske verovapaita luovutuksia.

Menovaraus

Puun myyntitulot ja metsätalouden menot kohdistuvat yleensä eri vuosille. Menovarauksella voidaan siirtää pääomatuloa seuraavien vuosien verotukseen. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia veronalaisesta pääomatulosta, josta on vähennetty mahdollinen metsävähennys ja hankintatyön arvo.

Menovarausta tuloutetaan yleensä kulujen verran, jotta tulos saadaan nollaksi. Tuloutus on tehtävä neljän vuoden kuluessa. Entisissä Oulun ja Lapin lääneissä tuloutus on tehtävä kuuden vuoden kuluessa.    

Metsätalouden menot

Metsätalouden pääomatulosta voidaan vähentää kaikki tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot. Vuosimenot vähennetään kassaperiaatteen mukaan sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu. Tyypillisiä metsätalouden vuosimenoja ovat metsänviljelyn ja metsätalouden tarvikkeet sekä ostetut palvelut.

Pitkävaikutteisten investointien hankintamenot vähennetään vuosittaisella poistomenettelyllä. Poistoina vähennettävien menojen on oltava vähintään puoliksi metsätalouden menoa. Poistomenettelyyn kuuluvat koneet ja laitteet, joiden oletettu käyttöikä on yli kolme vuotta sekä metsätalouden rakennukset, tiet ja ojat.

Veroilmoitus

Metsätalouden harjoittaja tekee veroilmoituksen kalenterivuosittain. Verohallinto suosittelee, että metsätalouden veroilmoitus annetaan sähköisesti. Ilmoituksen jättöaika on arvonlisäverovelvollisilla metsänomistajilla ja kaikilla metsätaloutta harjoittavilla verotusyhtymillä viimeistään kohdevuotta seuraavan helmikuun viimeinen päivä.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat jättävät veroilmoituksensa viimeistään huhtikuun kolmas päivä. Muut kuin arvonlisäverovelvolliset yksin metsää omistavat metsänomistajat jättävät ilmoituksen esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivänä.