Siirry pääsisältöön

Metsätilan omistajanvaihdos perintönä

Metsätilan omistajanvaihdos tapahtuu usein edellisen omistajan kuoleman jälkeen perinnön kautta.

Perintöä verotetaan perintö- ja lahjaverosäännösten mukaan. Veroilmoituksena toimii perukirja, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Perunkirjoitukselle voi tarvittaessa hakea jatkoaikaa.

Perintöoikeudesta säädetään perintökaaressa. Perinnön jakautumiseen voi vaikuttaa jo elinaikana tehdyllä avioehdolla ja testamentilla. 

Tärkeitä perintöoikeuden termejä

Avio-oikeus

Avioliittolain mukaan puolisolla on avioerossa tai kuoleman jälkeen oikeus saada puolet puolisoiden omaisuuden yhteisestä säästöstä. Leskelle kuuluu siis euromääräinen, avio-oikeuden mukainen osa yhteenlasketusta omaisuuden säästöstä, eli arvosta velkojen vähentämisen jälkeen. Avio-oikeuden nojalla saadusta omaisuudesta lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Toinen puoli omaisuuden säästöstä kuuluu vainajan perillisille ja he ovat siitä perintöverovelvollisia. Leski, jolla on avio-oikeus, on kuolinpesän osakas ja on siten oikeutettu osallistumaan mm. kuolinpesän metsää koskeviin päätöksiin. Avio-oikeuden alainen omaisuus erotellaan osituksessa lesken ja kuolinpesän kesken.

Avioehto

Halutessaan puolisot voivat avioliiton aikana laatia avioehdon, jolla yksipuolisesti tai yleensä molemmin puolin suljetaan pois puolison avio-oikeus. Jos puolisoilla on avioehto, perilliset maksavat perintöveroa heille tulleesta perinnöstä, eivät puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön puolikkaasta.

Kun leski ei ole kuolinpesän osakas, hänestä ei tule osakasta kuolinpesän metsänomistukseen. Leski kuitenkin luonnollisesti omistaa ja hallinnoi edelleen omissa nimissään olevia metsiä.

Testamentti

Perintönsä tulevasta jakautumisesta voi määrätä testamentilla jo elinaikana. Testamentti saa olla vapaamuotoinen, mutta sen on oltava yksiselitteinen ja siinä on aina oltava kahden esteettömän todistajan lausunto ja allekirjoitukset. Omaisuuden voi testamentata kenelle haluaa, mutta mahdollisilla rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet lakisääteisestä perintöosuudesta.

Testamentti kannattaa laatia ammattilaisen kanssa.

Testamentteja on kahdenlaisia.

  1. Yleistestamentin saaja tulee osalliseksi koko perinnöstä ja siten kuolinpesän osakkaaksi. 
  2. Erityistestamentin saaja saa tietyn, testamentissa määrätyn esineen, rahasumman tai muutoin yksilöidyn omaisuuden, joka voidaan erottaa pesästä. Tätä kutsutaan myös legaatiksi. Esimerkiksi metsätilan voi määrätä vaikkapa lapsenlapsille erityistestamentilla. Legaatin saajasta ei tule kuolinpesän osakasta.

Puolisoiden keskinäiset hallintaoikeustestamentit ovat melko yleisiä. Niitä ei kuitenkaan suositella metsäomaisuuden kohdalla. Vaikka hallintaoikeuden erottaminen pienentää perillisten perintöveroa, se estää samalla omistajien toimimisen metsässä. Puunmyyntioikeus on vain hallintaoikeuden haltijalla.

Metsää perivän kuolinpesän ensimmäiset toimet

Perunkirjoitus

Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki perilliset ja leski. Perunkirjoituksessa laaditaan luettelo pesän varoista, veloista ja lakisääteisistä perillisistä sekä arvioidaan omaisuuden käypä arvo eli omaisuuden todennäköinen kauppahinta.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan paljon omistusta ja perintöoikeutta vahvistavia asiakirjoja. Metsäkiinteistöjä koskevat tiedot selviävät parhaiten Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin lainhuutotodistuksista, kiinteistörekisteriotteista, rasitustodistuksista ja kiinteistörekisterin karttaotteista.

Metsäomaisuuden arvon määritys

Metsäomaisuuden arvo määritetään ensisijaisesti tila-arvion perusteella. On tärkeää myös tarkistaa, oliko perinnönjättäjällä omien metsien lisäksi osuuksia kuolinpesiin, yhtymiin ja yhteismetsiin ja määrittää arvo myös näille omistuksille. Lisäksi perinnönjättäjällä on voinut olla jäsenyyteen tai kanta-asiakkuuteen liittyviä sijoituksia tai saatavia metsäteollisuusyrityksissä, esimerkiksi Metsäliitossa, Stora Ensossa tai UPM:ssä. 

Omaisuuden arvostamiskysymyksissä kannattaa tutustua Verohallinnon ohjeeseen ”Maatilan arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa”. Ohje löytyy Verohallinnon verkkosivuilta.

Perinnöstä luopuminen

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perintöön, esimerkiksi jos halutaan välttää yksi perintöverokierros. Luopuminen on syytä tehdä kirjallisesti ja viimeistään perunkirjoituksen yhteydessä. Luopuja ei saa millään tavalla ryhtyä käyttämään omaisuutta tai määrätä, kenelle omaisuus menee hänen sijastaan. Perinnöstä on luovuttava kokonaan.

Jos luopujalla on lapsia, perintö ja perintöverovelvollisuus siirtyvät heille, ja luopuja vapautuu perintöverosta. Lisäksi jäämistön pilkkoutuminen usean lapsen kesken voi pienentää perintöveroseuraamuksia, koska perintövero on progressiivinen.

Testamenttisaannosta luopuminen

Myös testamentilla saadusta metsäomaisuudesta voi luopua – olipa kyseessä sitten yleistestamentti tai legaatti. Ohjeet luopumiseen löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta.

Testamenttisaannosta (eli yksilöidystä omaisuuserästä) voi luopua kokonaan tai osittain, mutta saannosta luopuva ei saa määrätä kenelle saanto menee. Luopuminen on syytä tehdä kirjallisesti ja viimeistään perunkirjoituksen yhteydessä.

Lesken hallintaoikeus ja siitä luopuminen

Leskellä on perintökaaren mukainen oikeus pitää hallussaan puolison jäämistö. Tämä niin sanottu heikko hallintaoikeus ei alenna perillisille määräytyvää perintöveroa. Testamentilla saatava niin sanottu vahva hallintaoikeus puolestaan alentaa perillisille määräytyvää perintöveroa. Se myös antaa leskelle oikeuden testamentilla määrätyn omaisuuden tuottoon.

Leski voi luopua molemmista hallintaoikeuksista ilmoittamalla siitä mieluiten viimeistään perunkirjoituksessa. Jos leski luopuu hallintaoikeudestaan myöhemmin lahjoittamalla tai myymällä sen metsänomistajille, seuraa luovutuksesta joko saajille lahjavero tai myyjälle luovutusvoiton vero.

Perinnön verotus

Perukirjassa mainitut perilliset ja mahdolliset testamentin saajat ovat jokainen omasta osuudestaan verovelvollisia. Jos testamentissa on määräys erottaa perintönä siirtyvän metsän hallintaoikeus muulle kuin perilliselle, se ei poista tai lykkää perillisen perintöverovelvollisuutta, mutta alentaa perinnön arvoa.

Veroa on maksettava vähintään 20 000 euron perintöosuudesta, kun perintöosuudesta on ensin vähennetty mahdollinen puolisovähennys tai alaikäisyysvähennys. Puoliso saa tehdä perintöosuudesta 90 000 euron vähennyksen ja alle 18-vuotias suora perillinen 60 000 euron vähennyksen.

Perintöä verotettaessa jäämistön arvoon lisätään ennakkoperinnöksi tarkoitetut lahjat luovutushetken käyvän arvon mukaan. Perintöverosta vähennetään ennakkoperinnöksi annetusta lahjasta maksettu lahjavero. Perintöverotuksessa otetaan lisäksi huomioon lahjat, jotka on annettu rintaperillisille kolmen vuoden aikana ennen perinnönjättäjän kuolemaa, riippumatta siitä, annettiinko ne ennakkoperintönä vai ei.

Perintöverotuksessa käytetään kahta eri veroluokkaa.

  1. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perittävän lähimmät omaiset, eli aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen ja rajoitetusti perinnönjättäjän kihlakumppani.
  2. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Löydät Verohallinnon sivuilta perintöverolaskurin avuksesi.

Kuolinpesän toimet perunkirjoituksen jälkeen

Kuolinpesän yhteinen aloituskokous ja hallinnon järjestäminen

Perunkirjoituksen jälkeen on hyvä järjestää kuolinpesän metsäasioiden hoito. Parhaiten se onnistuu kutsumalla kaikki kuolinpesän osakkaat yhteiseen aloituskokoukseen. Kokouksessa on suositeltavaa keskustella ja sopia ainakin seuraavista asioista:

  • Kuolinpesään kuuluvat metsät
  • Metsään.fi-palvelun käyttöönotto ja mahdollinen metsäsuunnitelma
  • Keskeneräiset puukauppa-, metsänhoito- ja veroasiat sekä muut kuolinpesälle jääneet metsäasiat
  • Veromuistiinpanojen tekemisestä sopiminen
  • Kuolinpesän pankkitilistä ja käyttöoikeuksista sopiminen
  • Selvennyslainhuudon hakemisesta sopiminen
  • Asiointivastuista sopiminen ja valtakirjat asioiden hoitoon

Kuolinpesä ja Metsään.fi-järjestelmän käyttö

Kuolinpesän osakkaille on luotava oikeudet Metsään.fi-järjestelmään, koska kirjautuminen tapahtuu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jos selvennyslainhuuto on haettu, osakkaiden yhteistiedot päivittyvät metsäkeskuksen asiakasrekisteriin. Jos selvennyslainhuutoa ei ole, voidaan oikeudet luoda perukirjan perusteella. Silloin Metsäkeskuksen asiakaspalveluun lähetetään kopio sivusta, josta käy ilmi perinnönjättäjä ja perilliset. Lue lisää asioinnista Metsään.fissä

Kuolinvuoden metsävero- ja arvonlisäveroilmoitus

Kuolinpesän veroasioiden hoitamisen helpottamiseksi kannattaa hakea OmaVero-käyttöoikeudet Verohallinnolta. Kuolinvuoden verotus toteutuu ikään kuin henkilö olisi elänyt vuoden loppuun saakka.

Metsäveroilmoitusta varten kuolinpesän kannattaa selvittää perityn metsän osalta mahdolliset metsävähennys-, metsälahjavähennys- ja poisto-oikeudet sekä mahdollisesti tehdyt meno- ja tuhovaraukset. Lisäksi on syytä selvittää, oliko perinnönjättäjä arvonlisäverovelvollinen. Nämä asiat selviävät parhaiten perinnönjättäjän veromuistiinpanoista, tositteista ja viimeisestä jätetystä veroilmoituksesta.

Yhteishallintosopimus ja valtakirjat

Jos kuolinpesän osakkaat haluavat jatkaa yhdessä metsänomistusta, he voivat laatia osakkaita sitovan yhteishallintosopimuksen. Sopimuksessa sovitaan jakamattomuudesta ja yhteisistä toimintaperiaatteista. Perintökaaressa luetellaan yhteishallintosopimuksen muotovaatimukset. Sopimuksen laatimisessa voi käyttää ammattiapua tai kirjallisuudesta löytyviä malleja.

Asioiden hoitoon ulkopuolisia tahoja varten tarvitaan valtakirjoja. Niistä on käytävä ilmi, kenet ja mihin asioihin valtakirjalla valtuutetaan sekä se, kuinka kauan valtakirja on voimassa.

Selvennyslainhuuto

Kuolinpesän selvennyslainhuutotodistuksesta ilmenevät kaikki kiinteistöä omistavat kuolinpesän osakkaat. Selvennyslainhuuto selkeyttää kuolinpesän asioiden hoitoa ja helpottaa esimerkiksi puukaupoista sopimista sekä metsätilan myyntiä eteenpäin. Selvennyslainhuutoa haetaan Maanmittauslaitoksesta. 

Jatketaanko yhdessä?

Kuolinpesän osakkaiden kannattaa keskustella hyvissä ajoin, onko tarkoituksenmukaista jatkaa metsänomistusta kuolinpesänä vai olisiko järkevää tehdä omistusjärjestelyjä. Ajan saatossa jakamattoman kuolinpesän sisälle muodostuu uusia kuolinpesiä, jolloin omistusjärjestelyjen tekeminen vaikeutuu.