Miten metsien käyttöä valvotaan
Metsäkeskus valvoo, että metsien käytössä noudatetaan sitä koskevia keskeisiä lakeja. Metsien käyttöön vaikuttaa myös esimerkiksi luonnonsuojelulaki, jonka toimeenpanosta vastaavat Lupa- ja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset.
Metsänomistaja tekee itse metsiensä käyttöä koskevat päätökset. Toimenpiteitä tehtäessä on aina noudatettava metsän käyttöä koskevia säädöksiä.
Metsäkeskuksen tekemä valvonta kohdistuu muun muassa hakkuisiin, metsän uudistamiseen ja metsätuhojen ehkäisyyn. Metsäkeskus myös välittää tietoa hakkuuaikomuksista muille valvonnasta vastaaville viranomaisille.
Metsäkeskus valvoo hakkuuaikomuksia
Jos metsässä suunnitellaan hakkuita, niistä on tehtävä Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus.
Metsäkeskus vertaa metsänkäyttöilmoituksen tietoja käytettävissä olevaan metsä- ja luontotietoon, minkä avulla selvitetään, onko ilmoitettu hakkuu metsälain mukainen.
Metsänkäyttöilmoituksen tarkastaessaan Metsäkeskus selvittää esimerkiksi kohdistuuko hakkuu metsälain erityisen tärkeän elinympäristön tai tiedossa olevan luonnonsuojelulailla, vesilailla tai muinaismuistolailla turvatun kohteen läheisyyteen.
Lupa- ja valvontavirasto valvoo luonnonsuojelulakia ja vesilakia
Monimuotoisuuden kannalta kaikkein merkittävimmät metsien luontokohteet on suojeltu metsälailla tai luonnonsuojelulailla. Luonnonsuojelulaki koskee lisäksi esimerkiksi uhanalaisten lajien, kuten liito-oravan, elinympäristöjen huomioimista hakkuissa. Luonnonsuojelulain ja vesilain valvonnasta on vastuussa Lupa- ja valvontavirasto.
Jos suunnitellulla hakkuukohteella on uhanalaisen lajin esiintymä, Metsäkeskus välittää tästä tiedon maanomistajalle, metsänkäyttöilmoituksen laatijalle ja hakkuuoikeuden haltijalle sekä Lupa- ja valvontavirastolle.
Metsäkeskus saa tiedon uhanalaisten lajien esiintymispaikoista luonnonsuojelun tietojärjestelmästä, jota ylläpitävät yhteistyössä eri viranomaiset. Kansalaiset voivat ilmoittaa uhanalaisten lajien havainnoista Lajitietokeskukselle Laji.fi-palvelussa.
Metsäkeskus avustaa Lupa- ja valvontavirastoa välittämällä sille luonnonsuojelulain valvonnassa tarvittavaa tietoa, mutta ei ota kantaa viraston valvomiin asioihin. Lupa- ja valvontavirasto voi antaa ohjeita siitä, miten uhanalaisia lajeja pitäisi huomioida metsää käsiteltäessä. Tarvittaessa Lupa- ja valvontavirasto voi puuttua esimerkiksi metsän käsittelyyn tai antaa luvan poiketa joidenkin lajien rauhoittamissäännöksistä.
Lue lisää:
Museovirasto valvoo muinaismuistolakia
Metsäkeskus saa tiedot muinaismuistolailla suojelluista kohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Metsäkeskus välittää tiedon Museovirastolle, jos metsänkäyttöilmoituksen toimenpide sijaitsee 200 metrin säteellä muinaisjäännösrekisteriin merkitystä kohteesta.
Vaikka itse kiinteä muinaisjäännös ja sen suoja-alue on rauhoitettu, sijaintiympäristön vallitseva maankäyttö, kuten metsätalous, on sallittua.
Lue lisää: Museovirasto – Metsänkäyttö ja arkeologiset kohteet
Kunnat valvovat metsän käyttöä kaava-alueilla
Hakkuu voi edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaupungin tai kunnan maisematyölupaa. Metsän käyttö voi olla luvanvaraista yleiskaava- ja asemakaava-alueilla sekä alueilla, joille näitä kaavoja laaditaan. Jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu asemakaava-alueelle, Metsäkeskus lähettää siitä tiedon kunnalle. Yleiskaava-alueen metsänkäyttöilmoituksista tieto välitetään tarpeen mukaan.
Pysyvä suojelu käsitellään elinvoimakeskuksissa ja Lupa- ja valvontavirastossa
Metsäsertifiointikriteerit kannustavat metsänomistajia suojelemaan metsää säädettyä vähimmäistasoa kattavammin.
Metsänomistaja voi halutessaan suojella maitaan pysyvästi. Metsiä voi suojella pysyvästi perustamalla viranomaisen päätöksellä yksityisen luonnonsuojelualueen tai myymällä metsän suojelualueeksi.
Määräaikaiseen suojeluun voi saada ympäristötukea Metsäkeskukselta.
Lue lisää: Ympäristöministeriö - Luonnonsuojelu yksityismailla