Säästöpuut ovat eläviä puita, jotka maanomistaja säästää pysyvästi. Säästöpuiden avulla talousmetsään kehittyy vanhoja puita ja useita puulajeja, kuten erilaisia lehtipuita, jotka saavat vanheta metsässä ja luoda monimuotoista elinympäristöä niitä tarvitseville lajeille.
Säästöpuut rajataan kaikkien metsätalouden toimien ulkopuolelle. Niiden annetaan järeytyä, kuolla ja lahota metsään. Säästöpuut muuttuvat aikanaan järeiksi lahopuiksi.
Miksi säästöpuita kannattaa jättää?
Monilajinen ja kerroksellinen säästöpuuryhmä lisää monimuotoisuutta, tarjoaa suojapaikan monille lajeille, monipuolistaa metsikön rakennetta sekä luo vaihtelua maisemaan.
Säästöpuilla ylläpidetään talousmetsissä vanhoja eläviä puita ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puulajeja. Ne turvaavat luonnon monimuotoisuutta pehmentävät uudistushakkuun vaikutusta maisemaan.
Miloin säästöpuita kannattaa jättää?
Säästöpuita jätetään niin harvennushakkuissa, päätehakkuissa kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. Taimikonhoitovaiheessa jätetyt suojatiheiköt muodostavat tulevaisuudessa monilajisen ja kerroksellisen säästöpuuryhmän.
Säästöpuiden kohdentaminen etenkin elinympäristöjen ja vesistöjen suojavyöhykkeiden yhteyteen on hyvää luonnonhoitoa. Säästöpuista esimerkiksi isot haavat ovat arvokkaita monimuotoisuudelle myös yksittäin.
Ohjeita säästöpuiden jättämiseen uudistus- ja kasvatushakkuissa:
- Uudistushakkuissa säästöpuut on parasta keskittää ryhmään. Säästöpuiden hyöty monimuotoisuudelle kasvaa suhteessa säästettävän puuston monipuolisuuteen, järeyteen ja määrään.
- Tavanomaista runsaampi säästöpuusto on tarkoituksenmukainen metsiköissä, joissa on haapoja, jaloja lehtipuita, raitoja, luontokohde, rantaa tai joka on tarkoitus kulottaa.
- Säästöpuuryhmän alue jätetään hoitamatta ja se poistuu puuntuotannosta. Säästöpuuston mahdollinen myyntiarvo tai muu käyttöarvo menetetään. Menetys on pienempi, jos ryhmässä kasvaa metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puita tai puuryhmä jää uudistamisen ja taimikonhoidon kannalta vaikeaan kohtaan.
- Säästöpuuryhmän valinnassa otetaan huomioon sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot.
- Harvennushakkuissa kuvion säästöpuut on parasta keskittää ryhmään. Ryhmä voidaan merkitä hakkuussa maastoon esimerkiksi tekopökkelöillä tai harventamalla sen ympäriltä tavanomaista voimakkaammin.
- Tavanomaista runsaampi säästöpuusto voidaan jättää, jos metsikössä on haapoja, jaloja lehtipuita, raitoja, luontokohde tai rantaa.
- Säästöpuuryhmän valitseminen harvennushakkuussa helpottaa uudistushakkuuvaiheen säästöpuuratkaisuja.
- Säästöpuuryhmän alue jätetään hoitamatta ja se poistuu puuntuotannosta. Säästöpuuston mahdollinen myynti- tai muu käyttöarvo menetetään. Menetys on pienempi, jos ryhmässä kasvaa metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä puita tai puuryhmä jää uudistamisen ja taimikonhoidon kannalta vaikeaan kohtaan.
- Säästöpuuryhmän valinnassa otetaan huomioon sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot.
Miten valitsen ja sijoittelen säästöpuut?
Säästöpuut on parasta keskittää ryhmiin. Yksittäisinä puina voidaan säästää harvalukuisempia puulajeja, kolopuita, järeitä, vanhoja tai muuten erityisiä puuyksilöitä.
Parhaita säästöpuita ovat raita, haapa ja leppä sekä jalot lehtipuut. Myös järeät koivut, männyt ja kuuset toimivat hyvin varsinkin ryhmissä.
Säästöpuuryhmä kannattaa rajata siten, että sen alle jää alikasvosta tuomaan suojaa ja turvaa eläimille. Alikasvosta ei raivata tulevien hoitotöiden yhteydessä.
Ammattilaiset voivat käyttää säästöpuiden sijoittelun ja valinnan apuna paikkatietoaineistoon perustuvaa säästöpuutyökalua. Työkalun käyttöön tarvitaan sopiva järjestelmä, kuten paikkatieto-ohjelma.
Lisätietoa
Metsänhoidon suositukset: säästöpuiden jättäminen
Lue muista luonnonhoidon keinoista
- Suosi sekapuustoisuutta ja säilytä puulajimäärä
- Säästä kuollut ja lahoava puu
- Tee tekopökkelöitä
- Jätä suoja- ja riistatiheikköjä
- Huomioi vesiensuojelu metsänkäsittelyssä
- Jätä soiden reunoille vaihettumisvyöhykkeet
- Huolehdi luonnonhoidosta maanmuokkauksessa
- Kierrä vaikeakulkuiset ja puuntuotannollisesti vähäarvoiset kohteet
- Lisää kulotuksella palanutta puuta
- Edistä monimuotoisuutta pellon reunavyöhykkeellä
- Turvaa erityiset lajiesiintymät
- Turvaa monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet