Lapissa selvitetään eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia
Tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn vaikutuksia metsänuudistamiseen, ekologisia vaikutuksia ja taloudellista kannattavuutta selvitetään Lapin havaintoalueilla.
Tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn vaikutuksia metsänuudistamiseen, ekologisia vaikutuksia ja taloudellista kannattavuutta selvitetään Lapin havaintoalueilla.
Lähivuosina yhä useammat koulut, päiväkodit, hoitorakennukset ja muut julkiset rakennukset valmistetaan puusta. Ympäristöministeriön tavoitteena on yli kaksinkertaistaa puurakentamisen osuus julkisesta rakentamisesta. Metsäkeskuksen puurakentamisen webinaarisarja tarjoaa monipuolisesti tietoa puurakentamisesta.
Yksityisistä talousmetsistä vuodesta 1995 lähtien kerätty luonnonhoidon seuranta-aineisto osoittaa, että metsähakkuissa kiinnitettiin 2010-luvulla vähemmän huomiota luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kuin edeltävällä vuosikymmenellä. Tulos käy ilmi luonnonhoidon laadun seurantaa kehittävän Luontolaatu-hankkeen osaraportista.
Suomalaisissa polttolaitoksissa syntyy kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa tonnia tuhkaa vuodessa. Tuhkaa voisi kierrättää paljon nykyistä enemmän metsien lannoitteena ja metsäteiden rakennusmateriaalina. Tapio Oy on tuottanut tuhkan tuottajille ja käyttäjille oppaan, jossa kerrotaan tuhkan ominaisuuksista, laadusta ja ympäristövaikutuksista.
Puurakentaminen tunnistetaan monessa kunnassa yhdeksi konkreettisista keinoista vähentää alueellisia päästöjä ja saavuttaa asetettuja hiilineutraaliustavoitteita. Keskeinen rooli on kaavoituksella, johon tukea tarjoaa syyskuussa 2020 julkaistu Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa-opas.
Metsäkeskuksen Rovaniemen toimisto muuttaa 16.9.2020 PILKE-taloon.
OTSO Metsäpalvelut Oy on esittänyt käräjäoikeudelle yrityssaneeraushakemuksen perjantaina 11.9.2020. Yrityssaneeraus on menettely, jonka tavoitteena on turvata yhtiön elinkelpoisuus ja mahdollisuudet jatkaa toimintaa normaalisti. Saneerausmenettely ei vaikuta metsänomistajille myönnettäviin ja maksettaviin Kemera-tukiin.
Puuntuotannon Kemera-varoja oli käytetty elokuun loppuun mennessä 24,7 milj. euroa, mikä oli 8 prosenttia viime vuotta enemmän. Tukivaroista 83 prosenttia käytettiin nuorten metsien hoitotöihin. Metsäluonnonhoidon tukia oli käytetty elokuun loppuun mennessä 4,9 miljoonaa euroa, eli tuplamäärä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Kuusamossa alkaa syyskuun puolivälissä maisema-arvokauppa, jossa matkailijat ja muut tahot voivat antaa vapaaehtoisia lahjoituksia eli niin kutsuttuja maisemahyvityksiä metsämaisemien ylläpitoon ja hoitoon.
Maanomistaja voi jättää vahingoittuneita puita metsätuholain sallimaa määrää enemmän arvokkaille luontoalueille. Tällaisia alueita ovat metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet.