Metsäalan sanastotyö -hanke on julkaissut neljännen sanaston. Metsämaa-sanasto sisältää aihealueen 202 keskeisen käsitteen tiedot. Käsitteet on ryhmitelty 19 käsitekaavioon. Sanasto on laadittu Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä.
Mäntykangas ja hiekkakuoppa. Kuva: Reijo Vallin/Vastavalo
Nyt valmistunut Metsämaa-sanasto sisältää metsän maata kuvaavat keskeiset käsitteet ja määritelmät. Termit ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, määritelmät ja huomautukset taas suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
– Metsämaa-sanasto laadittiin Suomalais-venäläisessä metsäsanakirjassa julkaistun sanaston pohjalta. Sanastotyön yhteydessä sanaston käsitteistöä täydennettiin tai karsittiin ja käsitemääritelmät tarkastettiin. Tarkoituksena on, että sen sisältö muodostuu työkaluksi käytännön metsänhoidon sekä metsäalalla toimivien tarpeisiin mahdollisimman laajasti, kertovat Hannu Ilvesniemi ja Antti-Jussi Lindroos Luonnonvarakeskuksesta
Metsämaa-sanasto on julkaistu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. Sanasto julkaistaan syksyllä myös Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimivuusalustalla.
Sanasto on tarkoitettu monipuoliseen käyttöön
Yhdenmukaisten käsitteiden käyttö helpottaa vuorovaikutusta. Käsitteiden tarkkojen määritelmien avulla voidaan varmistaa yhteentoimivuus ja keskinäinen ymmärrys erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
– Metsäsanasto on osoittautunut tarpeelliseksi työkaluksi monikielisten harjoittelijoiden työskentelyn ja perehdytyksen yhteydessä. Tässä yhteydessä oli sanastosta molemmille osapuolille hyötyä, kertoo metsäneuvoja Tero Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsämaa-sanasto edistää omalta osaltaan metsätalouteen liittyvää julkista keskustelua, tietojärjestelmien ja tietopalveluiden kehittämistyötä sekä metsäalan koulutusta ja viestintää.
Metsämaa-sanastoa valmisteli ydinasiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Hannu Ilvesniemi ja Antti-Jussi Lindroos Luonnonvarakeskuksesta sekä terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta. Sanastoluonnoksen kommentointiin Lausuntopalvelu.fi-sivustolla osallistui asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Ilmatieteen laitoksesta, Helsingin yliopiston Tieteen termipankista, Metsähallituksesta, Bioenergia ry:stä, Suomen ympäristökeskuksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Kiitämme kaikista saamistamme kommenteista, joita tuli kaiken kaikkiaan 212 kappaletta. Osa sanaston käsitteisiin liittyvistä kommenteista täydensi nyt julkaistun sanaston sisältöä. Ehdotukset sanaston laajentamisesta pyritään huomioimaan hankkeen jatkotyössä, sanoo Metsäalan sanastotyö -hankkeen projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.
Sanastotyö jatkuu syksyllä
Metsäalan sanastotyö jatkuu. Seuraavaksi valmistuvat Kasvupaikka- ja metsätyypit - ja Suo- ja turvekangastyypit -sanasto. Nämä sanastot tulevat kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-sivustolle myöhemmin syksyllä.