Lehdot ovat Suomen metsien monimuotoisimpia elinympäristöjä. Niiden osuus Suomen metsäpinta-alasta on vain reilu prosentti, mutta lähes puolet metsien uhanalaista lajeista on lehtolajeja. Uhanalaistuva lehtolajisto on mahdollista vielä pelastaa lehtoluontoa suojelemalla ja hoitamalla.
Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin osaamiskoe on käytännönläheinen koe, jonka avulla voi osoittaa oman osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa. Luonnonhoitokortin suorittamiseen tarvittava perusosaaminen tulisi olla etenkin metsäkoneenkuljettajilla, metsureilla sekä leimikon ja metsänhoitotöiden suunnittelijoilla.
Suomen metsäkeskuksen julkaisema avoin metsä- ja luontotieto on aktiivisessa käytössä. Rajapintapalveluiden käyttö ja paikkatietoaineistojen latausmäärät kasvoivat viime vuonna merkittävästi edellisvuodesta. Avoimen metsä- ja luontotiedon karttapalveluita katseltiin 182 000 kertaa, eli noin kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna.
Joutoalueiden metsitysala voi kasvaa tulevana kesänä 3000 hehtaariin. Suomen metsäkeskus on hyväksynyt metsitystukihakemuksia tähän mennessä noin 1900 hehtaarin alalle ja kevään aikana hyväksytään lisää. Viime vuonna tukea käytettiin 120 hehtaarin metsittämiseen.
Joutoalueiden metsitysala voi kasvaa tulevana kesänä 3000 hehtaariin. Suomen metsäkeskus on hyväksynyt metsitystukihakemuksia tähän mennessä noin 1900 hehtaarin alalle ja kevään aikana hyväksytään lisää. Viime vuonna tukea käytettiin 120 hehtaarin metsittämiseen.
Joutoalueiden metsitysala voi kasvaa tulevana kesänä 3000 hehtaariin. Suomen metsäkeskus on hyväksynyt metsitystukihakemuksia tähän mennessä noin 1900 hehtaarin alalle ja kevään aikana hyväksytään lisää. Viime vuonna tukea käytettiin 120 hehtaarin metsittämiseen.
Metsäkoneita kantavaa routaa ja lunta on nykyisin yhä lyhyemmän aikaa ja eteläisessä Suomessa niitä ei ole joinakin vuosina ollenkaan. Metsäammattilaiset joutuvat arvioimaan puunkorjuun ajoitusta tapauskohtaisesti aiempaa tarkemmin. Suomen metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartat auttavat korjuun suunnittelussa.
Metsäkoneita kantavaa routaa ja lunta on nykyisin yhä lyhyemmän aikaa ja eteläisessä Suomessa niitä ei ole joinakin vuosina ollenkaan. Metsäammattilaiset joutuvat arvioimaan puunkorjuun ajoitusta tapauskohtaisesti aiempaa tarkemmin. Suomen metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartat auttavat korjuun suunnittelussa.
Metsäkeskuksen uutena viestintä- ja asiakkuusjohtajana aloittaa Nilla Hietamäki. Hietamäki siirtyy Metsäkeskukseen Verohallinnosta, jossa hän on toiminut yritys- ja henkilöverotuksen sekä päivittäisviestinnän viestintäpäällikkönä ja vastannut muun muassa OmaVero-palvelun lanseerauksesta. Hietamäellä on kokemusta myös metsäalasta ja metsänomistaja- ja sidosryhmäviestinnästä UPM:ssä.
Suomen metsäkeskus avaa vuoden ensimmäisen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen luonnonhoitohankkeiden haun 23.2.2022. Nyt haetaan tekijöitä monimuotoisuutta edistäville kulotuksille.