Metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsien hakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Kaukokartoituksen käyttö metsänhoitotöitä koskevassa tarkastustoiminnassa voi myös tuoda huomattavaa säästöä kustannuksiin ja ajankäyttöön.
Kestotäsmä-hankkeessa selvitetään, kuinka dronekuvausta voidaan hyödyntää laajemmin lainvalvonnassa ja tarkastuksissa sekä metsien kestävän käytön todentamisessa.
Metsäkeskus on tutkinut yhdessä VTT:n ja Metsätehon kanssa, kuinka kaukokartoituksena kerättyä aineistoa voisi hyödyntää Metsäkeskuksen lainvalvontatyössä ja tarkastuksissa.
Hankkeessa on hyödynnetty eri tasoista satelliittikuva-aineistoa sekä dronekuvia ja selvitetty näiden eri aineistojen käyttömahdollisuuksia.
Satelliittikuvien avulla on mahdollista havaita metsissä pienipiirteisiä muutoksia. Kuvista nähdään esimerkiksi, ovatko hakkuissa jätetyt säästöpuut säilyneet. Taimikoiden kehitystä puolestaan voidaan seurata satelliittikuvien aikasarjojen avulla.
– Hankkeessa hyödynnetään sekä tarkkoja satelliittikuvia, joiden erotuskyky on muutamia kymmeniä senttimetrejä, että ilmaisia tiheästi saatavia Copernicus-ohjelman Sentinel-2-satelliittikuvia. Niiden erotuskyky on 10 metriä. Metsäkeskuksen tarkastusaineistoa hyödynnetään myös menetelmäkehityksessä, kertoo vanhempi tutkija Laura Sirro VTT:stä.
Puuston mittaaminen droneilla on nopeaa ja tehokasta
Satelliittikuvien lisäksi metsänhoitokohteita on kuvattu droneilla, joita hyödynnetään Metsäkeskuksessa jo nykyisinkin metsien käytön valvonnassa ja hakkuiden jälkeisissä tarkastuksissa.
Kesän 2023 aikana Kestotäsmä-hankkeessa kuvattiin droneilla taimikoita ja nuoria metsiä, joissa oli hiljattain tehty taimikonhoitotyö tai ensiharvennus.
Perinteisen dronekuvauksen lisäksi hankkeessa on testattu drone-laserkeilausta, jossa droneen on kiinnitetty tiheäpulssinen laserkeilain. Keilaus tuottaa puustosta ja maastosta kolmiulotteisen pistepilven, josta pystytään määrittämään yksittäisiä puita koskevat tunnukset, kuten puun ikä, läpimitta, pituus ja tilavuus.
Dronekuvauksen ja -keilauksen mittaustarkkuutta on verrattu maastossa tehtyihin mittauksiin. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että puustotunnusten mittaaminen dronella on tehokasta ja luotettavaa.
– Näyttää siltä, että dronekeilauksessa päästään erityisesti puiden pituuden määrityksessä samaan tarkkuuteen kuin maastomittauksissa. Ilahduttavaa on ollut myös havaita, että perinteinen dronetulkinta on puiden pituuden määrittämisessä vain hieman epätarkempi menetelmä kuin dronekeilaus, kertoo Kestotäsmä-hankkeen projektipäällikkö Tuomas Korva Suomen metsäkeskuksesta.
Dronella voidaan kerätä tietoa metsistä yksittäisten puiden tarkkuudella. Näin saadaan kattavampaa tietoa alueen ominaisuuksista ja puustosta verrattuna maastossa tehtäviin perinteisiin koealamittauksiin. Maastomittauksia ei olisi mahdollista tehdä yhden puun tarkkuudella laajoilla alueilla, koska se olisi työlästä ja veisi paljon aikaa.
Dronekeilauksen pistepilviaineistoa voi tarkastella kolmiulotteisesti. ,
Kaukokartoituksella tietoa myös riistatiheiköistä ja säästöpuista
Kestotäsmä-hankkeessa tehtävä menetelmäkehitys tuottaa tietoa eri menetelmien käytettävyydestä ja kustannustehokkuudesta metsätalouden toimenpiteiden ja luonnonhoidon toteutuksen seurannassa.
Kaukokartoitusaineistoista voidaan löytää myös paljon muuta arvokasta luontotietoa.
– Dronekuvilta ja puustotulkinnan avulla voidaan erottaa esimerkiksi riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien sijainnit. Lisäksi voidaan havaita myös pienvesien ja muiden elinympäristöjen suojakaistat ja niiden sijainnit. Hankkeessa tehdään kehitystyötä, että saadaan näitä kohteita tunnistettua, digitoitua ja tuotua metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tietoon, projektipäällikkö Tuomas Korva kertoo.
Hankkeessa tehtävä kehitystyö edistää myös uuden metsätalouden kannustejärjestelmän, metkan, toteutusta. Metka-lakia valmistellut työryhmä korosti, että digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia pitää hyödyntää lain toimeenpanossa ja valvonnassa.
– Laadukkaammilla ja tarkemmilla aineistoilla saadaan tarkastuksia kohdistettua selviin riskikohteisiin, mikä auttaa myös metsäalan toimijoita kohentamaan omaa laatutyötään. Hakkuiden satelliittivalvonta on erinomainen esimerkki, jossa lain noudattaminen on parantunut merkittävästi, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäkeskus on tutkinut yhdessä VTT:n ja Metsätehon kanssa kaukokartoitusperusteisten puustotulkintojen käyttömahdollisuuksia Kestävän täsmämetsätalouden todentaminen ja menetelmät (KESTOTÄSMÄ) – hankkeessa, joka on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa. Hanke alkoi keväällä 2023 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun.