Hakutulokset

Tuoreet metsänomistajat kaipaavat neuvoja muun muassa monimuotoisuuteen, puukauppaan ja tuhoihin liittyen. Apua voi saada vertaistukeen pohjautuvasta metsämentoroinnista.

Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.

Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.

Suometsissä on neljännes Suomen puustosta. Talouskäytössä olevien suometsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa ojitusalueiden puustoista on tulossa uudistamisikään. Suometsien hoidon suunnitteluun on tulossa uusi valtakunnallinen toimintamalli. Suunnittelua tehdään metsänomistajia kuunnellen ja yli tilarajojen. Jo suunnitteluvaiheessa etsitään ratkaisut, joilla voidaan vähentää vaikutuksia ilmastoon, vesistöihin ja monimuotoisuuteen.

Suomessa on yksityisteitä 350 000 kilometriä. Kunnossa oleva yksityistieverkko on elinehto maaseudulla asumiselle ja siellä toimivalle elinkeinoelämälle. Varsinkin metsätalous on täysin riippuvainen yksityisteiden kunnosta. Karkean arvion mukaan yli 90 prosenttia korjattavasta puumäärästä lähtee jalostuslaitoksiin yksityisteiden varsista. Tänä vuonna on yksityisteiden perusparannus- ja siltahankkeisiin tarjolla ennätyksellisesti liki 40 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja.

Suomen metsäkeskus jatkaa tänä kesänä vuonna 2020 aloittamaansa metsävaratiedon inventointikierrosta eri puolilla Suomea. Inventointia tehdään 22 uudella alueella, yhteensä noin 4,3 miljoonan metsähehtaarin alalla. Metsävaratiedot julkaistaan ensi vuoden aikana.

Suomen metsäkeskus arvioi vuosittain, kuinka luontoarvot on huomioitu yksityismetsien hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Säästöpuita jätetään hakkuissa selvästi PEFC-metsäsertifioinnin vähimmäisvaatimusta enemmän. Vesistöjen suojakaistat jäävät monella hakkuukohteella liian kapeiksi. Luonnonhoidon laadun arvioinnissa on otettu käyttöön uusia menetelmiä. Perinteisen maastoarvioinnin lisäksi tietoa säästöpuustosta, suojakaistoista ja vesiensuojelutoimenpiteistä kerätään dronejen avulla.

Maanomistajat ovat hakeneet uutta joutoalueiden metsitystukea erittäin vilkkaasti kuluvan kevään aikana. Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsitystukihakemuksista voidaan tehdä tänä keväänä päätös vain pienelle osalle tuen hakijoista. Metsitystöiden tekeminen siirtyy siis suurelta osin kevääseen 2022. Töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.

Metsänhoitotöiden kemera-tukia on maksettu alkuvuodesta metsänomistajille 9,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes viidenneksen viime vuotta vähemmän. Huhtikuun lopussa etenkin nuorten metsien ja suometsien tukien käyttö on vähentynyt, mutta metsäteiden tukien käyttö kasvanut selvästi edellisvuodesta. Ympäristötukien maksut ovat kasvaneet kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.

Tänä keväänä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset saada laadukas männyntaimikko luontaisen uudistamisen avulla. Männyillä on nyt erityisen runsas siemensato, joka on varissut pääosin jo keväthangille. Maanmuokkauksella on nyt siis jo kiire, jos muokkausta ei ole tehty viime syksynä.