Metsästä löytyi liito-oravan papanoita. Tarkoittaako se, että metsänomistaja ei voi enää tehdä päätöksiä oman metsänsä käytöstä? Onko kaikki toiminta metsässä tästä eteen päin kielletty?
Keväthangilta löytyvät kellertävät papanakasat ovat merkkinä liito-oravan pesän läheisyydestä. Kuva Tea Heikkinen.
Yleensä metsässä voidaan toteuttaa hakkuita, vaikka liito-orava asettuisikin sinne asumaan. Kaikki hakkuutavat ovat mahdollisia, mutta hakkuissa on otettava huomioon luonnonsuojelulain mukaiset rajoitukset. Harvennus- ja poimintahakkuissa metsä jää peitteiseksi ja liito-orava pystyy hyödyntämään aluetta liikkumiseen ja ruokailuun.
Avohakkuissa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei tule eristää hakkuuaukon keskelle, vaan aukko pitäisi suunnitella siten, että lisääntymis- ja levähdyspaikka rajautuu peitteiseen metsään. Lisääntymis- ja levähdyspaikkaa suojaavien puiden ja kulkuyhteyspuiden tuulenkestävyys tulee ottaa leimikonsuunnittelussa huomioon. Yksittäisistä puista säästetty kulkuyhteys on erittäin altis tuulituhoille.
Liito-oravatietoa päätöksenteon tueksi
Hakkuutavan ja hakkuun voimakkuuden päättämisen sekä hakkuualueen rajaamisen tueksi tarvitaan tietoa liito-oravan esiintymisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikallistamista, sekä ruokailualueiden ja kulkuyhteyksien määrittämistä.
Alkuun pääsee kirjautumalla Metsään.fi-palveluun, jonka kartta-aineistojen ”Muut luontokohteet” sisältävät tiedon metsätilalla tehdyistä liito-oravahavainnoista. Maastokäynti on tarpeen, jotta voidaan varmistua lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja ruokailualueiden sijainnista, sekä suunnitella kulkuyhteydet. Metsään.fi-palvelusta voit tarkistaa myös tilallasi olevat luontokohteet sekä tehdä halutessasi suojeluselvityspyynnön.
Luonnonsuojelulaki velvoittaa liito-oravan huomioimiseen, vaikka lajin esiintymästä ei olisi ennakkoon tietoa. Hankalin tilanne on, jos liito-orava löytyy leimikosta vasta silloin kun hakkuut on jo aloitettu.
Liito-orava liikkuu öisin, joten sen havainnointi perustuu enimmäkseen papanoihin. Tarkkasilmäinen voi erottaa risupesän kuusen oksien joukosta tai kolon haavan rungossa. Liito-orava on luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu laji. Lain mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä.
Hävittäminen tarkoittaa pesäpuun tai sille johtavien kulkuyhteyspuiden kaatamista. Heikentäminen tarkoittaa pesäpuuta suojaavien puiden, liito-oravan ruokailupuiden tai niille johtavien kulkuyhteyspuiden kaatamista.
Liito-orava tarvitsee pärjätäkseen suojaisia pesäpuita, kuten tuuheaoksaisia kuusia tai kuusten suojaamia kolopuita. Ruokailuun liito-orava tarvitsee haapoja, leppiä tai muita lehtipuita, sekä liikkumiseen vähintään 10 metrin pituisia puita. Yhdellä liito-oravalla on useita pesiä samalla alueella. Liito-oravanaaras voi siirtää poikaset toiseen pesään suojaan saalistajilta.