Vapaaehtoiset kansalaiset seurasivat kirjanpainajakuoriaisten määrää omissa metsissään kolmena viime kesänä Kaakkois-Suomessa. Seurantaan osallistuneet saivat tietoa tuhohyönteiskannan vaihtelusta ja oppivat tarkkailemaan metsiään tuhojen varalta. Kansalaisseuranta tarvitsee vielä tarkempaa ohjeistusta sekä avoimen seurantajärjestelmän, jotta se voisi täydentää Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tekemää valtakunnallista kirjanpainajaseurantaa.
Feromonipyydyksen rungolla parveillut nuori kirjanpainaja kesällä 2023. Kuva: Juho Kokkonen
Kansalaisten kirjanpainajaseurantaa kokeiltiin Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeessa. Vapaaehtoisia seuraajia ja seurantapaikkoja oli 16-18 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Kansalaiset seurasivat kirjanpainajien määrää toukokuusta elo-syyskuulle saakka, ja pyydykset tyhjennettiin samassa rytmissä kuin valtakunnallisessa kirjanpainajaseurannassa.
– Pyydykset olivat samoilla paikoilla kolmen vuoden ajan. Metsänomistajat huomasivat, että paikallinen kirjanpainajakanta vaihtelee vuosittain. He kertoivat myös oppineensa tarkkailemaan omia metsiään suhteessa kirjanpainajan elinkiertoon, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta.
Kansalaisseurannassa testattiin uudenlaista kirjanpainajapyydystä ja feromonihoukutinta, ja kerättiin kokemuksia niistä. Kansalaisseurannassa käytetty pyydys oli erilainen kuin pyydys, jota käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen valtakunnallisessa kirjanpainajaseurannassa.
– Tämä pyydystyyppi näytti keräävän kirjanpainajia noin kolme kertaa enemmän kuin valtakunnallisessa seurannassa käytetty pyydys, sanoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta.
Kansalaisseurannan aikana havaittiin, että seuraajat tarvitsevat tarkat ohjeet esimerkiksi pyydyksien sijoittamisesta, jotta seurannan tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Jos seurantaa jatketaan tai laajennetaan, tarvittaisiin myös avoin seurantajärjestelmä.
Tutustu kirjanpainajan kansalaisseurannan vaiheisiin ja tuloksiin.
Ruotsissa kirjanpainajan valtakunnallista seurantaa on tehty samoilla pyydysmalleilla usean vuoden ajan. Ruotsin kirjanpainajaseurannassa pyydyksiä tyhjennetään viikon välein kesän aikana.
Kuusentähtikirjaajien seurantaa testattiin viime kesänä
Viime kesän aikana seurattiin myös kuusentähtikirjaajien esiintymistä Kouvolassa, Miehikkälässä ja Parikkalassa.
– Kuusentähtikirjaajien seurantaa ei ole aiemmin tehty. Nyt saadut kokemukset ovat hyödyksi, jos tälle seurannalle on jatkossa tarvetta, sanoo projektineuvoja Heidi Oranen Metsäkeskuksesta.
Kuusentähtikirjaaja on Suomen yleisin kaarnakuoriainen. Kuusentähtikirjaajat lisääntyvät havupuiden ohuen kuoren alla, eli tavallisimmin oksissa ja hakkuutähteissä. Kun ainoastaan kuusen latva kuivuu tai yksittäisiä nuoria kuusia kuivaa esimerkiksi energiapuukasan läheisyydessä tai metsikön reunassa, on tuhonaiheuttaja useimmiten kuusentähtikirjaaja.
Myös kuusentähtikirjaajien seuranta toteutettiin Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeessa. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Kuusentähtikirjaajapyydys hakkuuaukolla Kouvolassa. Kannon päällä on pyydyksestä saatu runsas kuusentähtikirjaajasaalis. Kuva: Heidi Oranen