Säilytetään sekapuustoisuus

Lisätietoja

Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija, sijaisuus 1.11.2017 alkaen
puh. 050 314 0440
riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi

  • Anna palautetta ja kehittämisehdotuksia sivustosta riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi
  • Sekapuustoisessa metsässä eli sekametsässä hallitsevaa puulajia on vähemmän kuin ¾ kasvatettavien puiden runkoluvusta. Kasvatettava puusto voi olla vaihtelevan kokoista.
  • Sekapuustoisuus lisää ennen kaikkea metsän monimuotoisuutta ja maisemallista arvoa sekä vähentää tuhoriskejä. Siitä on myös hyötyä riistanhoidon näkökulmasta.

Taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus

  • Sekametsään tähtäävässä taimikon varhaisperkauksessa ja taimikonharvennuksessa säästetään kuusentaimikoissa mäntyä ja männyntaimikoissa kuusta.
  • Taimikon varhaisperkauksessa vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan kokonaan, mutta siemensyntyisistä lehtipuista poistetaan vain selvästi etukasvuiset yksilöt. Kasvatettavien taimien ympäriltä poistetaan kilpaileva kasvusto metrin säteeltä.
  • Taimikon harvennuksessa koivusekoitukselle tavoitellaan kasvupaikasta riippuen 10 -20 %:n osuutta. Harvapuustoisiin kohtiin jätetään myös muita lehtipuuntaimia, kuten haapaa (ei kuitenkaan männiköihin), raitaa, leppää ja pihlajaa sekä katajia.
  • Usean puulajin metsiköissä puuntuotos on suurempi kuin yhden puulajin metsiköissä.
  • Kasvatettavaa puustoa haittaamattomien puiden perkaus on turhaa työtä ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia.
  • Hirvivahingoille alttiilla alueilla männiköissä taimikoihin jätetään tavanomaista enemmän mäntyjä. Pusikoituneet lehtipuuryhmät ja etukasvuiset lehtipuut männyntaimien vierestä poistetaan. Etenkin pihlajan ja pajun määrä pidetään alhaisena.

Kuva 2. Varhaisperkauksessa kasvatettavien puiden ympäriltä poistetaan kilpaileva kasvusto metrin säteeltä.

Kasvatushakkuut

  • Harvennuksessa pyritään sekametsärakenteen säilyttämiseen tai voimistamiseen. Tavoitteena on vähintään 3 kasvatettavaa puulajia siten, että pääpuulajin osuudeksi jää korkeintaan 80 % kokonaistilavuudesta. Kasvupaikasta riippuen säilytetään 20-30 prosentin lehtipuusekoitus.
  • Tasaiseen harvennusjälkeen tuodaan vaihtelevuutta harventamalla pääpuulajia tavallista voimakkaammin säästöpuuryhmän ympäriltä sekä rantavyöhykkeeltä.
  • Lehtipuut ränsistyvät huomattavasti havupuita nuorempina. Puulajien erilaisen kasvurytmin ja valontarpeen huomioon ottaminen edellyttää tavallista enemmän harkintaa harvennuksen toteuttajalta.
  • Sekapuustoisuus vähentää markkinariskiä, kun samasta metsiköstä voidaan korjata eri puutavaralajeja.
 

Kuva 3. Harvennushakkuussa sekametsärakennetta  voidaan säilyttää tai voimistaa.