Suometsän hoito

Suometsien hoidossa ei ole yhtä oikeaa menetelmää. Menetelmät tulee valita aina kohteen ominaispiirteiden sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Metsänomistajan kannattaakin miettiä, mitkä ovat tavoitteesi suometsien osalta.  Punnitse omat tavoitteesi puuntuotannon, ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta. Muista kertoa toimijalle omista painotuksistasi. 

Vesitalouden ylläpito

Perinteisesti suometsien vesitaloutta on ylläpidetty ojien kunnostusten avulla. Liian korkealla oleva vedenpinnan taso haittaa puustonkasvua. Vastaavasti liian syvät ojat lisäävät kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöjä. Optimaalinen pohjaveden pinnantaso olisi kasvukaudella 30–40 cm. Nykytieto osoittaa kuitenkin, että haihduttava puusto riittää usein pitämään pohjavedenpinnan tason riittävän alhaalla kasvukaudella etenkin varttuneissa metsissä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan vähentää ojien kunnostuksesta aiheutuvia ilmasto- ja vesistöhaittoja. 

Jos luontainen haihdunta ja ojaverkosto ei riitä pitämään vedenpintaa tarpeeksi alhaalla, voidaan puuston kasvun kannalta välttämättömiä ojia perata. Tällöin tulee huolehtia vesiensuojelusta ja käyttää suositusten mukaista ojasyvyyttä.  Vähäistä suuremmasta ojituksesta tulee tehdä vesilain mukainen ojitusilmoitus. 

Hakkuut ja hoitotoimenpiteet

Suometsien hakkuut ja metsänhoitotoimenpiteet kannattaa toteuttaa metsänhoitosuositusten mukaisesti ajallaan. Ajallaan suoritetut hakkuu- ja hoitotoimenpiteet lisäävät metsätalouden kannattavuutta ja vähentävät metsätuhoriskiä. Suometsien puunkorjuuta kuitenkin haastaa pehmeä maaperä. Suometsien puunkorjuu tuleekin ajoittaa aikaan, kun maa on jäässä, tai kuivimpaan kesäaikaan, jolloin pohjaveden pinta on alimmillaan.

Suometsiä voidaan kasvattaa sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Etenkin rehevillä turvemailla peitteisen metsänkäsittelyn eli jatkuvan kasvatuksen menetelmien mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää siihen soveltuvilla kohteilla. Peitteisillä metsänkäsittelytavoilla, kuten poiminta-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuilla voidaan rehevillä turvemailla hillitä vesistö- ja ilmastokuormitusta, mutta samalla harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. Esimerkkejä suometsien jatkuvan kasvatuksen hakkuista löydät hiiliviisas suometsänhoito tarinakartasta.

Mahdollisen uudistushakkuun jälkeen suometsäkohteissa voi olla tarpeen tehdä maanmuokkaus sekä ojienkunnostusta puuston kasvun kannalta riittävän kuivatuksen varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeä välttää turhaa maanpinnan rikkomista, käyttää mahdollisimman kevyttä maanmuokkausmenetelmää ja huolehtia vesiensuojelusta. Uudistaminen voidaan tehdä joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti. Lisätietoa hakkuu- ja hoitotoimenpiteistä löydät metsänhoidon suosituksista.

Tuhkalannoitus

Tuhkalannoituksesta hyötyvät erityisesti keskiravinteiset ja viljavat paksuturpeiset ojitetut turvemaat. Näillä kohteilla on yleensä tarpeeksi typpeä, mutta pulaa fosforista ja kaliumista. Ravinnehäiriöt aiheuttavat tyypillisesti puun latvassa tai oksissa esiintyviä kasvuhäiriöitä. Liian karuilla kasvupaikoilla tuhkalannoituksesta saatu hyöty on hyvin vähäinen, ja investointi ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa.

Tuhkalannoitus on oikealla kasvupaikalla pitkäkestoinen ja tehokas tapa lisätä puustonkasvua. Puutuhkan ravitseva vaikutus kestää kasvupaikasta ja tuhkasta riippuen yli 30 vuotta ja keskimäärin sillä saavutetaan 2–4 kuution lisäkasvu hehtaaria kohden vuodessa. Suometsien puusto kärsii enemmän ravinnehäiriöistä kuin märkyydestä, eli ennen muita toimenpiteitä kannattaa selvittää tuhkalannoituksen tarve. Tuhkalannoituksen seurauksena lisääntyvän haihduttavan puuston avulla voidaan usein välttää vesistö- ja ilmastokuormitusta aiheuttava kunnostusojitus. Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada metka-tukea 270€/ha. Katso lisätietoa ja tarkemmat tukiehdot terveyslannoituksesta.

Piennartasanteet

Piennartasanteella tarkoitetaan kulku-uraa, joka tehdään tasaamalla ojamaat ojienkunnostuksen yhteydessä ojan sivuun. Tasanteeseen ei ajeta erillistä murskekerrosta. Piennartasanteilla helpottavat suometsän puunkorjuun saavutettavuutta. 

Piennartasanteita kannattaa tehdä etenkin kohteille, joissa joudutaan kulkemaan pitkiä matkoja heikosti kantavalla turvemaalla. Hyvät kulkuyhteydet lisäävät toimijoiden kiinnostusta puukaupan yhteydessä. Piennartasanteiden toteutukseen on mahdollista saada metka-tukea 1,35 €/metri.

Luontokohteet ja niiden kartoittaminen

Kartoittamalla ja säästämällä arvokkaat luontokohteet turvataan talousmetsien monimuotoisuutta. Lue lisätietoa luontokohteista.

Vesiensuojelu 

Ojien kunnostamisen yhteydessä pitää huolehtia riittävästä vesiensuojelusta. Ojan kunnostus altistaa ojan pinnan eroosiolle. Eroosio aiheuttaa ojissa vesistöille haitallista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Ojien kunnostuksen vesistökuormitusta voidaan hillitä tehokkaimmin tekemällä vain puuston kasvun kannalta välttämättömät ojien kunnostukset ja välttämällä tarpeetonta maanpinnan rikkomista. 

Ojien kunnostuksen aiheuttamaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä. Ojien kunnostuksen yhteydessä käytetään mahdollisimman tehokkaita, kohteeseen soveltuvia ja kohteen valuma-alueen mukaan mitoitettuja vesiensuojelumenetelmiä. 

Ensisijaisena vesiensuojelumenetelmänä suositellaan käyttämään eroosion syntymistä vähentäviä toimenpiteitä, kuten syöpyviin ojiin jätettäviä kaivukatkoja ja ojien veden virtausnopeutta hidastavia putki- ja pohjapatoja. Pintavalutus on tehokas vesiensuojelukeino ja ojien kunnostuksen yhteydessä suositellaan käyttämään pintavalutusta silloin, kun kunnostusalueelta löytyy pintavalutukseen soveltuva alue. 

Laskeutusaltaita voidaan käyttää muita vesiensuojelumenetelmiä täydentävinä vesiensuojelurakenteina. Lue lisätietoa erilaisista vesiensuojelumenetelmistä ja vesiensuojelurakenteista metsänhoidon suosituksista.

Lue lisää vesiensuojelun huomioimisesta metsänkäsittelyssä.

Talousmetsien luonnonhoito

Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa arkimetsänhoitoa. Metsähoitotoimenpiteiden yhteydessä voidaan suojella ja säästää monimuotoisuudelle tärkeitä luontokohteita ja rakennepiirteitä sekä tehdä elinympäristöjen ja vesistöjen tilaa parantavia toimenpiteitä. 

Talousmetsien luonnonhoidon keinoja suometsissä ovat muun muassa riittävien suojakaistojen ja säästöpuiden jättäminen, vesiensuojelurakenteiden tekeminen sekä lahopuuston säilyttäminen. Luonnonhoidon keinovalikoimaa voi hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän eri kehitysvaiheissa. Lue lisätietoa luonnonhoidon keinoista.

Ennallistaminen

Suoelinympäristöt ja niiden lajisto ovat muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. Suurin muutoksen aiheuttaja on ojitus. Soiden luonnontilaa voidaan palauttaa ennallistamalla. Ennallistamistoimenpiteitä ovat ojituksen vaikutuksesta syntyneen puuston poisto, ojien tukkiminen tai padottaminen sekä vesien palauttaminen kuivuneille suon osille. 

Ennallistamista voidaan suunnitella osana suometsänhoitoa ja toteuttaa luonnonhoitotuella tai erillisinä ennallistamishankkeina. Ennallistamistoimenpiteitä voi tehdä kaikilla metsätalouskäytössä olevilla, ojitetuilla suokuvioilla. Erityisen hyvin ennallistamiskohteiksi soveltuvat heikkotuottoiset kitu- ja joutomaan suot, joissa puuntuotanto ei ole kannattavaa. Lue lisätietoa ennallistamisesta.

Suometsänhoidon paikkatietoaineistoja ja -työkaluja voit käyttää tukena esimerkiksi maastotöiden suunnittelussa, ojitusalueella olevan puuston määrän ja hakkuumahdollisuuksien hahmottamisessa, korjuukelpoisuuden arvioinnissa, ojien kunnon arvioinnissa ja vesiensuojelurakenteiden sijainnin ja mitoituksen suunnittelussa.

Suometsäalueen metsänhoitotoimenpiteet kannattaa suunnitella yhtenä kokonaisuutena ja hyödyntää suometsän hoidon metka-tukea. Kokonaisuuden suunnitteluun kuuluvat oikea-aikaiset metsänhoito- ja hakkuutyöt sekä mahdolliset vesiensuojelurakenteet, ojienkunnostukset, lannoitukset, metsänuudistamistyöt, piennartasanteiden rakentaminen ja mahdollisten luontokohteiden kartoittaminen. 

Hanke on suositeltavaa toteuttaa yhteishankkeena muiden maanomistajien kanssa, jos suoalue jakautuu useamman tilan alueelle. Suometsän hoitohankkeen suunnittelijalla pitää olla riittävä pätevyys. Suunnittelussa pääset eteenpäin olemalla yhteydessä metsäammattilaiseen. Alueellasi toimivat organisaatiot löydät myös Metsään.fi-palvelusta.  

Suometsien hoidosta tarkempaa lisätietoa on saatavilla metsänhoidon suosituksista.