Hirvieläimet ovat talousmetsiemme taloudellisesti merkittävimmät kasvu- ja laatutappioiden tuhonaiheuttajat.
Alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä tuhoja taimikoissa voivat aiheuttaa nisäkkäistä myös myyrät ja jäniseläimet.
Nisäkästuhojen määrään vaikuttavat erityisesti lajien kannanvaihtelut, alueelliset petoeläinkannat sekä alueelliset vaihtelut sääolosuhteissa.
Hirvieläimet
Suomessa tavattavia hirvieläimiä ovat hirvi, valkohäntäkauris, metsäkauris, metsäpeura ja poro, joista merkittävintä vahinkoa metsissä aiheuttaa hirvi. Hirvi aiheuttaa metsävahinkoja pääasiassa katkomalla puuntaimien latvakasvaimia, mutta myös oksien syönti ja varttuneiden puiden kuoren jälttäminen ravinnoksi voi aiheuttaa vakavia tuhoja. Tyypillisin hirvivahinkokohde on 1–3 metrin mittainen taimikko, jonka valtapuulajina on mänty. Myös koivu ja haapa kelpaavat hyvin hirvelle. Metsä- ja valkohäntäkauriit vioittavat yleensä pienempiä taimia kuin hirvi.
Vahinkojen estämisessä tärkeimpiä toimia ovat hirvieläinkantojen säätely metsästämällä, oikea-aikainen taimikonhoito, eläinten laidunnuksen ohjailu esimerkiksi nuolukivien sijoittelulla ja estotarvikkeiden sekä -aineiden käyttö.
Jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen 170 euroa, voi Metsäkeskukselle tehdä hirvieläinvahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Koska korvausvarat tulevat hirvieläinten kaatolupamaksuista, ei lupavapaan metsäkauriin aiheuttamista tuhoista makseta korvauksia.