Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2026–2030

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta maa- ja metsäpinta-alaltaan. Metsäbiotalous on merkittävä talouden ja työllisyyden lähde. Metsien käyttö ja jalostus on monipuolista. Puun kysyntä on lisääntynyt yritysten investointien, Ukrainan sodan ja laskevan turpeen energiakäytön seurauksena. Metsäala työllistää maakunnassa suhteellisesti enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Metsien hoito ja käyttö keskittyvät kestävyyteen, monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tavoitteina ovat muun muassa:

• Kasvun ja hiilinielujen turvaaminen oikea-aikaisella metsänhoidolla, jalostetulla metsänviljelyaineistolla ja nuorten metsien hoidolla.
• Luonnonhoito ja vesistöystävällisyys, erityisesti turvemailla.
• Toimiva tieverkko ja omistusrakenne metsätalouden edellytyksenä.

Ohjelman toimenpiteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:

1. Kestävä ja monipuolinen metsien käyttö – oikea-aikainen metsänhoito, jatkuvan kasvatuksen hyödyntäminen, lannoitus, tieverkon kunnostus ja yhteistyö matkailun ja energiarakentamisen kanssa.
2. Metsien elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden vahvistaminen – talousmetsien luonnonhoidon ja vesiensuojelun edistäminen, turvemaiden ennallistaminen ja toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
3. Kilpailukykyinen toimintaympäristö ja osaamisen vahvistaminen – viestinnän ja tiedolla johtamisen kehittäminen, metsätilarakenteen parantaminen, yhteistyön lisääminen luontomatkailu- ja luonnontuotealan kanssa sekä työvoiman ja koulutuksen kehittäminen.

Luonnonsuojelu on laajaa ja monimuotoista Natura 2000 -alueiden, kansallis- ja luonnonpuistojen sekä vapaaehtoisen suojelun muodossa. Vesien tila vaihtelee erinomaisesta välttävään, ja sen parantamiseen pyritään valuma-aluelähtöisillä hankkeilla.

Koulutusta ja tutkimusta tukevat alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja kehittämisorganisaatiot. Viestinnällä, hankkeilla ja yhteistyöllä tähdätään sekä metsien taloudelliseen hyödyntämiseen että ekologiseen kestävyyteen.

Alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Alueellisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelma laaditaan yhdessä metsäalan ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa.

Ohjelmassa korostuvat Pohjois-Pohjanmaan omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä Pohjois-Pohjanmaalla.

Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla

Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.

Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun

• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
• metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
• vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
• vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.

Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen

Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan PESTEL-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Analyysin tiivistelmä on liitteenä 1.

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalouden nykytilaa

Pohjois-Pohjanmaa on maa- ja metsäpinta-alaltaan sekä metsien kasvulta Suomen toiseksi suurin maakunta. Metsäbiotaloudella on maakunnassa suuri merkitys. Jatkossa merkitys maakunnan aluetaloudessa tulee vahvistumaan, kun yritysten investointien tuloksena nykyaikaiset tuotantolaitokset ovat toiminnassa ja puun kysyntä alueella kasvaa.

Metsäbiotalouden tuottama arvonlisä, maksetut palkat ja työllisten määrä ovat Pohjois-Pohjanmaalla suurempia kuin maakunnissa keskimäärin.

Puutuoteteollisuus on Pohjois-Pohjanmaalla vahvaa ja tuotantoa löytyy eri puolilta maakuntaa. Pohjois-Pohjanmaalla on kemiallista metsäteollisuutta, keskittyneenä Ouluun. Alueella on myös useita talotehtaita ja puurakenteisten elementtien valmistajia sekä merkittäviä puusepäntuotteiden valmistajia. Energiapuun käyttö on kasvussa polttoturpeen tuotannon ja käytön vähentyessä merkittävästi.

Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaalla ovat hyvin kasvavat ja terveet metsät, joissa kestävyys ja monimuotoisuus on huomioitu. Talousmetsien luonnonhoito on osa metsänhoitoa. Metsänhoidolla turvataan metsien kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

• Suunnitelmallisella ja huolellisella metsän uudistamisella ja jalostetuilla taimilla ja siemenillä saadaan nopeasti aikaan vakiintunut, hiiltä sitova taimikko.
• Nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennuksiin panostamalla varmistetaan metsien hyvä kasvu.
• Metsän- ja luonnonhoidolla edistetään sekapuustoisuutta, metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja hidastetaan monimuotoisuuden heikkenemistä.
• Jatkuvaa kasvatusta hyödynnetään sopivilla kohteilla, erityisesti turvemailla.
• Lannoituksella, erityisesti suometsien tuhkalannoituksella, korjataan ravinnetalouden häiriöitä ja edistetään metsien hyvää kasvukuntoa.
• Metsien monipuolisen käytön edellytyksenä on toimiva metsätieverkko, jonka kunnostukseen tulee lähivuosina panostaa.

Metsänhoidon toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan metsänomistajan tavoitteiden mukaan, huomioiden taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat.

Edistetään metsätalouden ja muiden metsien käyttömuotojen yhteensovittamista huomioiden myös uudet käyttömuodot kuten tuulivoima- ja energiarakentaminen.

Metsätalouden harjoittamisessa edistetään puun tehokasta hyödyntämistä ohjaamalla raaka-ainetta korkean jalostusarvon tuotteisiin.

Metsäalan ulkopuolelle viestitään metsänhoidon yhteiskunnallisista, taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista.

Toimenpide: Metsien kasvua turvataan oikea-aikaisella metsänhoidolla

Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon sekä lannoituksen lisäämiseksi toteutetaan hankkeita ja viestintäkampanjoita yhdessä metsäorganisaatioiden kanssa. Metsänhoitoon liittyvistä asioista keskustellaan ammattilaisten ja maanomistajien välisissä kohtaamisissa. Taimikonhoidon ja ensiharvennusten tekemiseen tarvitaan resursseja.

• Hyödynnetään uusinta metsä- ja luontotietoa kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa.
• Välitetään metsänomistajille uusinta tietoa metsänhoidosta ja metsänhoitomenetelmistä.
• Lisätään tietoisuutta oikea-aikaisen metsänhoidon merkityksestä metsien hiilinielujen ja -varastojen kehitykseen liittyen.
• Kehitetään ratkaisuja kausityövoiman saamiseksi taimikonhoito- ja metsänviljelytöihin.

Toimenpide: Talousmetsien luonnonhoito osana arkimetsätaloutta

Kerromme metsänomistajille metsien hakkuumahdollisuuksista, hoidontarpeista ja suojeluarvoista. Edistämme talousmetsien luonnonhoitoa osana arkimetsänhoitoa. Erityistä huomiota kiinnitetään vesistöjen suojavyöhykkeisiin, säästöpuihin, lahopuujatkumon syntymiseen, sekapuustoisuuteen ja riistan elinympäristöihin.

• Tarjotaan ammattilaisille ja metsänomistajille mahdollisuus tutustua hyviin esimerkkikohteisiin maastossa.
• Kannustetaan viestimään talousmetsien luonnonhoidosta.
• Hyödynnetään uusinta metsä- ja luontotietoa.

Toimenpide: Vesistöystävällisen metsänhoidon edistäminen turvemailla

Edistämme turvemaiden metsien kasvattamista eri-ikäisrakenteisena. Etsimme yhdessä metsänomistajien, tutkijoiden ja metsäammattilaisten kanssa keinoja puun kasvun turvaamiseksi niin, että turpeen hajoaminen olisi mahdollisimman vähäistä ja ojituksille löydetään vaihtoehtoja.

Maanmuokkausmenetelmät valitaan siten, että niiden vaikutukset valuma-alueen vesiin olisivat mahdollisimman pienet.

• Tehdään selvitys olemassa olevien tutkimustulosten soveltuvuudesta kullekin alueelle ja haetaan rahoitusta täydentäville tutkimuksille.
• Kootaan valuma-alueen toimijat suunnittelemaan alueelle parhaiten sopivat toimenpiteet.
• Hyödynnetään uutta tietoa eri toimenpiteiden vesistövaikutuksista metsänomistajien kouluttamisessa.
• Kootaan edustavista turvemaiden kohteista esittelyaineisto metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön.

Toimenpide: Yksityisteiden ja siltojen kunnossapito ja perusparantaminen

Aktivoimme tiekuntia yksityisteiden ja niiden siltojen kunnossapitoon ja perusparannukseen TIESIT-hankkeen tekemän selvityksen pohjalta.

• Viestitään tiekunnille yksityisteiden ja siltojen kunnostustarpeista
• Jatketaan vaellusesteiden poistoa.
• Koulutetaan tiekunnille ja kunnossapitoyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille tienhoidon taloudellisia edellytyksiä ja liiketoimintamahdollisuuksia.
• Edistetään riittävän rahoituksen saamista kunnossapitoon ja perusparannukseen.

Tavoitteena on talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen. Metsänhoidolla pyritään sopeutumaan ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja opitaan metsätuhoriskien hallintaa. Keinoina ovat esimerkiksi sekapuustoisuuden suosiminen ja lehtipuuosuuden kasvattaminen. Turvemaiden ennallistamisella vähennetään vesistöhaittoja. Turvemaille sopivilla metsänhoitomenetelmillä lisätään monimuotoisuutta ja hiilivarastoja.

• Koulutetaan toimijoita havaitsemaan metsätuhojen aiheuttajat ajoissa.
• Tarjotaan uusimmat tutkimustulokset käyttökelpoisessa muodossa hyödynnettäviksi.
• Hyödynnetään vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen tuet täysimääräisesti.
• Toteutetaan viestintää, koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita päämäärän saavuttamiseksi.

Toimenpide: Talousmetsien luonnonhoidon ja vesiensuojelun edistäminen

Aktivoimme metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia metsäluonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämiseen.

Toimijoiden työn tueksi kootaan tietoa potentiaalisista luontokohteista. Toteutetuista luonnonhoitohankkeista ja niissä tehtyjen rakenteiden toimivuudesta kerätään tietoa metsänomistajia ja ammattilaisia palvelevaan muotoon.

• Kootaan tietoa maakunnassa toteutetuista, edustavista luonnonhoidon ja vesiensuojelun kohteista.
• Esitellään metsäammattilaisille vesiensuojelun paikkatietoaineistojen ja työkalujen mahdollisuuksia.
• Selvitetään luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukihakemusten valmistelun esteet ja pyritään ratkaisemaan ne.

Toimenpide: Turvemaiden ennallistamisen edistäminen

Kokoamme valuma-alueiden ennallistamisen asiantuntijat, maanomistajat, vapaaehtoiset vesistökunnostajat ja ennallistamishankkeita toteuttavat henkilöt vaihtamaan kokemuksia ja oppimaan yhdessä.

Pohjois-Pohjanmaan laajat ojitusalueet tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja soiden ennallistamiselle, mutta usein kiinteistörakenne osoittautuu esteeksi. Jotta hankkeita saadaan liikkeelle, tarvitaan tietoa sopivista kohteista ja uusia keinovalikoimia. Myös metsäalan ammattilaisten ja metsänomistajien valmiuksia ennallistamishankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen on parannettava.

Ennallistaminen vaatii lähes aina ennallistettavan alueen kiinteistöjen uudelleen järjestelyä. Se voidaan toteuttaa tilusjärjestelynä tai keveimmillään tilusvaihtoina.

Ennallistamisen toimeenpano tilusjärjestelyn avulla vaatii käytettävissä olevaa ns. vaihtomaapankkia, josta ennallistettavan alueen tai rakennettavan kosteikon alle jäävää maa- tai metsätalousmaata vaihdetaan sijainniltaan eri paikkaan vaihtomaapankissa olevan maan avulla. Maapankkitoiminta toteutetaan Elinvoimakeskusten ja Maanmittauslaitoksen kanssa sovittavalla toimintatavalla.

• Laajennetaan valtion maanhankintaa metsätilusjärjestelyiden yhteyteen ilmasto- ja ympäristökestävyyden mahdollistamiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi.
• Kootaan edustavista ennallistamiskohteista tietopankki metsä- ja ympäristöalan ammattilaisten käyttöön ja opetustarkoitukseen.
• Edistetään tutkimusta ennallistamisen vaikutuksista alapuolisiin vesistöihin.
• Selvitetään ennallistamisen taloudellisia vaikutuksia sekä maanomistajien että yhteiskunnan näkökulmasta.
• Selvitetään metsänomistajien ennallistamishankkeisiin osallistumisen esteet ja suunnitellaan edistämiskeinot selvityksen pohjalta.
• Selvitetään ennallistamiseen sopivien kohteiden maapankkia, jossa valtio ostaa / vaihtaa potentiaalisia kohteita ennallistettavaksi esimerkiksi kosteikoiksi.
• Hyödynnetään paikkatietoaineistoja tehokkaasti uusien paikkatietotyökalujen kehittämisessä, ennallistamisen suunnittelussa, seurannassa ja vaikutusten selvittämisessä.
• Etsitään ratkaisuja, joiden tavoitteina ovat kohtuulliset kustannukset ja resurssien tehokas hyödyntäminen.

Toimenpiteiden suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä jokilaaksojen valuma-aluekoordinaattorien kanssa.

Toimenpide: Metsien kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon

Metsätalouden jatkumisen yksi edellytys on sopeutuminen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Panostamme metsien kasvukuntoon, tunnistamme tuhot ja niiden aiheuttajat mahdollisimman varhain ja selvitämme ennakkoon keinoja tuhojen ehkäisemiseen ja vaurioiden minimoimiseen.

• Selvitetään todennäköisimmät metsätaloutta vaikeuttavat ilmastonmuutoksen seuraukset Pohjois-Pohjanmaalla.
• Etsitään metsänomistajan kannalta selkeimmät ja helpoimmin toteutettavat toimenpiteet metsien sopeutuminen ilmaston muuttuessa.
• Koulutetaan metsänomistajia tunnistamaan tuhonaiheuttajia ja ehkäisemään tuhoja metsänhoidollisin keinoin.

Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaalla on metsistä saatavan hyödyn kasvattaminen ja monipuolistaminen. Yritysten työvoiman tarpeeseen etsitään yhdessä ratkaisuja yritysten, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Metsänomistajia aktivoidaan pohtimaan omia tavoitteitaan metsänomistamisessa ja suunnittelemaan tilan omistajavaihdoksia.

• Suunnitelmallisella ja oikein kohdennetulla viestinnällä lisätään tietoutta metsäalasta, parannetaan päätöksenteon edellytyksiä ja lisätään alan houkuttelevuutta.
• Metsiä ja metsäalaa esitellään ja tunnettuutta parannetaan lasten, nuorten ja alanvaihtajien keskuudessa.
• Metsänomistuksen ja tilarakenteen kehittämisellä parannetaan edellytyksiä metsien aktiiviselle, kestävälle ja monipuoliselle käytölle.
• Metsätalouden ja metsienkäytön huomioiminen maankäytön suunnittelussa varmistetaan. Kaavoituksesta vastaaville tahoille viestitään monimuotoisen metsätalouden ja metsien muun käytön ajankohtaisista asioista.

Toimenpide: Parannetaan tiedolla johtamista ja päätöksenteon edellytyksiä

Lisäämme avointa ja selkeää viestintää metsien mahdollisuuksista. Metsien käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi edistetään vuoropuhelua ja tiedon siirtymistä metsänomistajien ja alueiden käytön suunnittelusta vastaavien tahojen välillä. Mahdollistamme uusimman metsäntutkimuksen tulosten vieminen metsäammattilaisten ja metsänomistajien käyttöön. Turvaamme metsiin sijoittuvan kulttuuriperinnön säilymistä lisäämällä metsänomistajien ja metsäammattilaisten osaamista ja sekä eri tahojen yhteistyötä.

Alueellinen metsäneuvosto nostaa aktiivisesti esille asioita, joista metsäalan organisaatioiden toivotaan viestivän omille kohderyhmilleen. Suurelle yleisölle kerrotaan metsäalasta uusimman tiedon pohjalta kiinnostavasti alan tunnettuuden parantamiseksi.

• Jatketaan kaavoituksen pyöreänpöydän tapaamisia yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelusta vastaavien tahojen, kaavoittajien ja metsäalan toimijoiden kanssa.
• Kehitetään metsänomistajille ja toimijoille helppokäyttöisiä tietopohjaisia työkaluja ja kootaan aineistoja ennakoivan päätöksenteon tueksi.
• Järjestetään metsäammattilaisten, metsänomistajien ja tutkijoiden yhteisiä tapaamisia.
• Turvataan alan ammattilaisten ja metsänomistajien tiedonsaanti metsien käyttöön ja metsäluonnon hoitoon liittyen.
• Laajennetaan turvemaiden osaamisklusterin toimintaa Pohjois-Pohjanmaalle.

Toimenpide: Metsätilarakenteen ja metsänomistuksen kehittäminen

Jatkamme maakunnan metsätilarakenteen kehittämistä osana laajempaa tilusjärjestelytoimintaa. Aktivoidaan metsänomistajia sukupolvenvaihdoksiin ja muihin omistusjärjestelyihin ajoissa.

• Tuodaan viestinnän avulla esille tilusrakenteen vaikutukset metsätalouden harjoittamisen kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin.
• Aktivoidaan metsänomistajia pohtimaan omaa metsänomistustaan ja tekemään kestäviä ratkaisuja omistusten suhteen.
• Kootaan metsänomistuksen kehittämisen asiantuntijat, metsäammattilaiset ja metsänomistajat keskustelemaan metsäomaisuuden hoidon pullonkauloista.
• Yhdistetään ennallistaminen tilusjärjestelyyn.

Toimenpide: Luontomatkailun, luonnontuotealan ja metsätalouden toimijoiden yhteistyön kehittäminen

Edistämme puuntuotannon ja luontoalan yrittäjien yhteistyötä metsänomistajien ansaintamahdollisuuksien monipuolistamiseksi.

Tavoitteena on löytää maanomistajien ja luontoalan yrittäjien välillä yhteistyömuotoja, joiden avulla metsäluontoon perustuvan yritystoiminnan edellytykset paranevat yksityismetsissä.

• Kannustetaan luonnontuotealan edistämisorganisaatiota olemaan yhteydessä metsänomistajiin esimerkiksi keruuverkostojen kokoamisessa.
• Kootaan tietoa luontomatkailuyrittäjille metsäalasta ja alueen yksityismetsissä olevista asiakkaita kiinnostavista kohteista.
• Tarjotaan metsäalan ja metsänomistajien puheenvuoroja luonnontuotealan ja luontomatkailuyrittäjien tapahtumiin.

Toimenpide: Metsäalan työvoiman riittävyys ja koulutuksen kehittäminen

Selvitämme tekijät, jotka innostavat nuoria metsäalalle. Monipuolistamme alan koulutuksen sisältöjä, kehitämme yhteistyötä ja vahvistamme vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa. Selvitämme metsäalaa lähellä olevien toimialojen, esimerkiksi luonto- ja matkailualojen mahdollisuuksia tarjota täydentävää työtä metsäalan kausiluonteisten töiden lisäksi. Kerromme nuorille ja alanvaihtajille metsäalan työpaikoista monipuolisesti.

Tavoitteena on, että kaikki metsäalasta kiinnostuneet työhön tutustujat ja metsäalaa opiskelevat löytävät harjoittelupaikan. Metsäalan organisaatioissa tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen.

• Kehitetään oppisopimuskoulutusta vastaamaan opiskelijoiden ja yritysten tarpeita.
• Tehdään työssäoppimispaikat näkyväksi.
• Kerrotaan metsäalasta ja metsänomistamisesta peruskouluissa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa osallistumalla kouluvierailuihin ja koululaisten metsäpäiviin.
• Vahvistetaan metsä- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistä metsäalan nuorisotyön verkostoa.
• Toteutetaan kehittämishanke metsäalan vetovoiman lisäämiseksi.

Metsäohjelma on koko metsäalan yhteinen ohjelma. Vastuu ohjelman toteuttamisesta on metsäalan toimijoilla ja sidosryhmillä. 

Maakunnallinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman välitarkastus ja toimenpiteiden päivittäminen tehdään vuonna 2028. 

Erityisen tärkeä rooli ohjelman toteuttamisessa on kehittämishakkeita rahoittavilla organisaatioilla, koska ilman hankerahaa resurssit ohjelman toimeenpanoon ovat melko vähäiset.

Metsäneuvosto antaa vuosittain Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin.  Vuosittain päivittyvät metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet on esitetty liitteessä 2.

Toimenpiteisiin valittujen mittareiden lisäksi seurannassa voidaan käyttää myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain. Erilaisiin aineistoihin perustuen Metsäkeskuksen asiantuntijat voivat tuottaa tausta-aineistoa maakuntien yleisen kehityksen seurannan tueksi. Esimerkkejä tällaisista analyyseistä ovat liitteessä 3 esitetty hakkuupotentiaalin laskenta ja liitteessä 4 esitetyt metsänhoitoehdotukset.

Alueellisen metsäohjelman 2021–2025 toteutusta tukemaan perustettiin kolme toimeenpanoryhmää. Toimintamalli osoittautui hyväksi ja sitä jatketaan myös tämän ohjelman toteuttamisessa.

Metsäneuvosto seuraa tavoitteiden edistymisen lisäksi toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan.

Vaikutusten arvioinnin menetelmä

Vaikutusten arvioinnoissa tarkastellaan ohjelman taloudellisia, ekologisia-, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Varsinaista SOVA-arviointia ei tarvitse tehdä. Arviointi oli etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan.

Metsäneuvoston valitsema seitsemän hengen arviointiryhmä kokoontui työpajaan 22.8.2025 ja laati arvion ohjelman vaikutuksista.

Arviointi sisältää toimenpiteiden ja niiden kokonaisvaikutusten arvion. Vaikutuksia arvioitiin käyttäen asteikkoa ++, +, 0, -, -- sekä sanallisesti.

Metsäneuvosto käsitteli tehdyn arvioinnin ja liitti siitä tiivistelmän ohjelmaan ennen ohjelman lähettämistä lausunnoille.

Arvioinnin tulokset

Ohjelman kokonaisvaikutukset alueen metsänomistajiin, yritystoimintaan ja paikallisyhteisöihin arvioitiin positiivisiksi. Toimenpiteiden kautta saadaan alueelle tuloja ja työmahdollisuuksia.

Aktiiviset ja päätöskykyiset metsänomistajat panostavat puuntuotannon ja metsänhoidon lisäksi metsien monimuotoisuuteen ja ympäristön tilan parantamiseen. Tehokas puuntuotanto heikentää luonnon tilaa lyhyellä aikavälillä ja paikallisesti. Pitkällä aikajänteellä ohjelma tukee toteutuessaan hiilensidonnan kasvua ja vesien tilan paranemista.

Ohjelman sosiaaliset vaikutukset on arvioitu positiivisiksi. Metsäala työllistää ja tuo resursseja myös alueen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Metsäalan työpaikat lisäävät maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja asukkaiden toimeliaisuutta.

Ohjelmassa on tunnistettu epävarmuustekijöinä puun kysynnän vaihtelut, metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden sitoutumisen ohjelman tavoitteisiin sekä kehittämisresurssien riittävyys. Poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuus on ohjelman toteuttamisen kannalta epävarmuustekijä.