Siirry pääsisältöön

Luonnonhoidon tuki pienvesien kunnostukseen

Pienvesien kunnostukseen voi saada luonnonhoidon tukea metsätalouden kannustejärjestelmästä (metka). Löydät tältä sivulta keskeisimmät tiedot siitä, millaisin ehdoin pienvesien kunnostukseen myönnetään metka-tukea. Tuen myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti.  

Lue yleistä tietoa luonnonhoidon metka-tuesta 

Milloin pienvesielinympäristö soveltuu luonnonhoidon metka-tuen kohteeksi?

Pienvesielinympäristön kunnostuksessa suunnitelluilla toimenpiteillä on saatava parannettua elinympäristön ominaisuuksia tai pysäytettyä elinympäristön ominaisuuksien heikkeneminen.

Luonnonhoidon tuella hoidettavaksi voivat soveltua:

  • lähteet ja lähteiköt
  • pienet virtavesielinympäristöt, kuten purot ja norot.

Lähteiden ja lähteikköjen luonnonhoidolla edistetään lähteen ja sen lähdeympäristön palautumista kohti luonnontilaa. 
Kunnostamisen tavoitteena on palauttaa ja monipuolistaa lähteen ja sen lähiympäristön lajistoa. Kunnostuksella pyritään esimerkiksi nostamaan pohjaveden korkeus luonnontilaiselle tasolle. Samalla lähteestä purkautuvan veden vaikutusalue laajenee.

Pienten virtavesielinympäristöjen, kuten purojen ja norojen kunnostuksella tavoitellaan pienten virtavesien ekologisia ominaispiirteitä. Näitä ominaispiirteitä ovat rantapuuston pysyvä varjostus, viileä pienilmasto ja uoman rakenteellinen monimuotoisuus. Vesitaloutta ennallistetaan palauttamalla veden virtaus luonnontilaisen kaltaiseksi.

Pienveden lähiympäristö on yleensä puuston keskipituuden levyinen vyöhyke pienveden molemmin puolin (puro ja noro) tai ympäri (lähde ja lähteikkö).

Luonnonhoitotöillä edistetään monimuotoisuuden kannalta merkittävien rakennepiirteiden kehittymistä, esimerkiksi virtaveden ranta-alueen lehti- ja lahopuustoisuus.

Luonnonhoidon tuella kunnostetun pienvesikohteen lähiympäristössä ei saa tehdä avohakkuuta tai elinympäristön ominaispiirteitä (esim. puuston varjostus) oleellisesti heikentäviä harvennushakkuita hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden voimassaoloaikana (10 vuotta). Rajoitus koskee vain hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden kohteena olevaa kiinteistöä.

Pienveden lähiympäristö on usein lehtoa tai korpea, joten pienveden hoitokohteella voidaan tavoitella usean elinympäristön parantamista.

Lue lisää yleistä tietoa pienvesistöjen elinympäristöistä metsänhoidon suosituksista

Millaisille hoitotöille Metka-tukea ei voida myöntää?

Tukea ei voida myöntää:

  • Toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat vesiuomaan (esimerkiksi sorastus).
  • Kalataloudellisiin tai muun vesieliöstön hyväksi tehtäviin purojen uomakunnostuksiin.

Pääsääntöisesti metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden pienvesien välittömien lähiympäristöjen käsittelyyn ei ole luonnonhoidollista perustetta.

Millaisia töitä tuettuun pienvesien kunnostukseen voi kuulua?

Ole pienvesikunnostuksesta aina yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen mahdollista lausuntoa varten.  

Pienvesielinympäristöjen kunnostuksessa voidaan tukea esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Kunnostamissuunnitelman laatiminen alueelle
  • Elinympäristön ja kunnostettavan alueen rajaaminen ja maastomerkinnät
  • Kunnostuskohteelle johtavien kulkureittien suunnittelu ja merkitseminen maastoon
  • Lähteestä kaivetun uoman patoaminen tavoitteena lähdeallikon veden pinnan nostaminen luontaiselle tasolle
  • Lähteiden veden ottoon tarkoitettujen kevyiden puurakenteiden poistaminen tai enintään yhdellä betonirenkaalla rengastetun lähteen kunnostaminen siten, että lähteen reunat eivät sorru lähteeseen
  • Oikaistun purouoman veden palauttaminen vanhoihin uomanosiin patoamalla kaivettua uomaa
  • Suistepuiden lisääminen, jonka vaikutuksesta vesi tulvii uomasta kuivan maan puolelle
  • Lahopuuston lisääminen esimerkiksi tekopökkelöitä tekemällä
  • Yksittäisten, nopeakasvuisten puiden (esimerkiksi tervaleppä) istutus, jos toimenpiteen tarkoituksena on parantaa elinympäristön ominaisuuspiirteitä, kuten varjostusta ja lehtikarikkeen muodostumista. Luonnonhoidon tukea ei voida myöntää yksittäisten puiden istutukseen, jos alueella on metsän uudistamisvelvoite.
  • Työn toteuttajien opastus ja työn valvonta

Jos pienveden lähiympäristö on lehtoa tai korpea, lue myös lehdon hoidon tai suon ennallistamisen tuettavista töistä.

Luonnonhoidon tukena ei makseta puusto- tai maapohjakorvauksia.

Pienvesielinympäristöjen kunnostuksen yhteydessä syntyvät puunmyyntitulot vähentävät myönnettävää tukea. Kotitarvekäyttöön polttopuuksi kerätty puu ei vähennä tuen määrää.
Lue lisää luonnonhoidon työstä syntyvien tulojen vaikutuksesta tukeen.

Esimerkkejä pienvesien kunnostuksesta

Lähteen kunnostus

Kunnostettavassa lähteessä oli selvä lähteen silmä ja veden purkautuminen oli selvästi havaittavissa. Lähteestä laskeva oja oli kaivettu luontaista noroa syvemmäksi ojaksi ympäröivän kuusimetsän kuivattamiseksi ja puuston kasvun parantamiseksi. 

Lähteen ennallistamisen tavoitteena oli lähteen palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi tukkimalla lähteestä lähtevä oja. Lähteestä noin kolmen metrin päähän ojaan tehtiin paikalla kasvaneista kuusista pato, joka koostuu kahdesta vierekkäisestä pyöreästä puutavarasta tehdystä patorakenteesta, jotka sijaitsevat noin 30 senttimetrin etäisyydellä toisistaan. Patorakenteiden yli laitettiin suodatinkangas. Patorakenteiden väliin suodatinkankaan päälle ja laskuojaan alemman patorakenteen taakse laitettiin tiivisteeksi paikalla olevaa maa-ainesta, kiviä, savea ja turvetta. Maa-ainesta kasattiin patorakenteiden tasalle ja hieman myös patorakenteet peittäen. 

Lopuksi pato maisemoitiin paikalla olleella sammaleella ja muulla kasvillisuudella, joka oli työn alkaessa siirretty sivuun odottamaan maisemointia.

Kuva 1: Esimerkkikohteen lähteen kunnostamisessa tukittiin lähteestä vettä pois johtava oja puusta, maa-aineksesta ja suodatinkankaasta tehdyllä padolla.

Kuva 2: Lähteen kunnostamisessa tehty pato maisemoitiin maastoon sulautuvaksi.

Veden palautus vanhaan purouomaan

Puron ennallistamiskohteessa vanha purouoma oli kuivunut, koska puro oli oikaistu ja vesi oli johdettu kulkemaan uutta, kaivettua ojaa pitkin.

Puron ennallistamisen tavoitteena oli veden palauttaminen vanhaan, maastossa mutkittelevaan purouomaan. Veden palauttamiseksi vanhaan purouomaan kaivettuun ojaan tehtiin lankkupato estämään veden virtausta kaivettua ojaa pitkin. Lankkupadon avulla vesi saatiin ohjattua takaisin vanhaan purouomaan. 

Vesitetty vanha purouoma muuttui nopeasti luonnontilaisen kaltaiseksi.

Kuva 1: Esimerkkikohteen vanha purouoma oli kuivunut puron oikaisemisen seurauksena.

Kuva 2: Puron ennallistamisessa vesi johdettiin takaisin vanhaan purouomaan.