Siirry pääsisältöön

Luonnonhoidon tuki lehtojen hoitoon

Lehdon hoitotöille voi saada luonnonhoidon tukea metsätalouden kannustejärjestelmästä (metka). Löydät tältä sivulta keskeisimmät tiedot siitä, millaisin ehdoin lehdon hoitoon myönnetään metka-tukea. Tuen myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti.

Lehdon hoitotöille kannattaa hakea tukea ensisijaisesti ympäristötuen hakemisen yhteydessä. Silloin hoidettavalle kohteelle haetaan samaan aikaan ympäristötukea ja ympäristötuen osana tukea lehdon hoitotöihin.

Jos lehto ei täytä ympäristötuen ehtoja tai et halua hakea ympäristötukea, voit hakea lehdon hoitotöihin luonnonhoidon tukea.

Milloin lehto soveltuu luonnonhoidon metka-tuen kohteeksi?

Lehto on runsasravinteinen metsäinen elinympäristö. Ravinteisuutta voivat ilmentää muun muassa tietynlainen kasvillisuus ja maaperä. Jotta metka-tukea voidaan myöntää, pitää alueen täyttää lehdon ominaispiirteet.

Lehdon hoidon tavoitteena on parantaa kyseiselle lehtokasvupaikalle tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia. Lehdon hoidossa tavoitellaan koko elinympäristön parantamista.

Lehdon hoidossa suunnitelluilla toimenpiteillä on saatava parannettua elinympäristön ominaisuuksia tai pysäytettyä elinympäristön ominaisuuksien heikkeneminen.

Metka-luonnonhoidon tuella hoidettavaksi voi soveltua

  • lehto, jonka puusto on vähintään varttunutta kasvatusmetsää (lehtipuuvaltaisissa lehdoissa puusto voi olla kehitysluokaltaan nuorempaa)
  • lehto, jota on aiemmin hoidettu talousmetsänä
  • lehto, joka on merkitty avoimessa metsävaratiedossa merkinnällä “muu arvokas elinympäristö” 
  • lehto, joka on entinen metsittynyt maatalousmaa, joka luokitellaan nykyisin metsämaaksi
  • lehto, jolla on toimenpiteiden jälkeen edellytykset muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi
  • lehto, jolla kasvaa yksi puulaji, jos lehdon hoitotoimenpiteillä saadaan elpymään aluskasvillisuuden lehtolajistoa.

Harvinaisissa poikkeustapauksissa hoidettaviksi kohteiksi voivat soveltua myös metsälain 10 §:n erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat lehdot. 

Katso ohjeita lehdon tunnistamiseen metsänhoidon suosituksista.

Millaisille lehdoille Metka-tukea ei voida myöntää?

Metka-tukea ei voida myöntää lehdon hoitoon, jos

  • hoitotyötä tehdään vain tietyn lajin hyväksi (esimerkiksi tietty uhanalainen laji) 
  • alue on lehtomaista kangasta (hoidettavan alueen sisällä voi olla pieniä alueita lehtomaista kangasta, mutta alueen reunoilla olevia lehtomaisen kankaan alueita ei voida hoitaa luonnonhoidon tuella)
  • lehtoa on tarkoitus hoitaa talousmetsänä (esimerkiksi, jos tarkoitus on kasvattaa tiettyä jalopuuta)
  • kohteella on ELY-keskuksen tekemä luontotyyppirajaus
  • kohde on suojelualue.

Millaisia töitä tuettuun lehdon hoitoon voi kuulua?

Lehdon hoidossa voidaan tukea esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Hoitosuunnitelman laatiminen alueelle
  • Hoidettavan alueen rajaaminen ja merkitseminen
  • Poistettavien puiden merkitseminen tai säästettävien puiden tai alueiden merkitseminen 
  • Ajourien suunnittelu ja merkitseminen luonnonhoitotöiden yhteydessä
  • Alikasvoskuusten raivaaminen
  • Puuston harvennus ja puiden ajo
  • Hakkuu- ja raivaustähteen keruu ja poiskuljetus tai poltto paikalla
  • Puuston kaulaus
  • Lahopuun lisääminen esimerkiksi tekopökkelöitä tekemällä
  • Työn toteuttajien opastus ja työn valvonta

Jos kohde sijaitsee Natura-alueella tai kohteella esiintyy uhanalaisia lajeja, on toimenpiteistä pyydettävä lausunto ELY-keskukselta.

Luonnonhoidon tukena ei makseta puusto- tai maapohjakorvauksia. Esimerkiksi tekopökkelöistä ja kaulattavista puista ei makseta erillistä korvausta. 

Lehdon hoidon yhteydessä syntyvät puunmyyntitulot vähentävät myönnettävää tukea. Kotitarvekäyttöön polttopuuksi kerätty puu ei vähennä tuen määrää. Lue lisää luonnonhoidon työstä syntyvien tulojen vaikutuksesta tukeen.

Esimerkki lehdon hoitotöistä

Esimerkkinä on 0,5 hehtaarin kokoinen sekapuustoinen tuore lehto, jossa lehdon hoidon tavoitteena oli lehtokasvillisuuden ja lehtipuiden, erityisesti alueella kasvavan metsälehmuksen, elinolosuhteiden parantaminen.

Kuusen ja männyn osuus lehdossa kasvavasta puustosta oli noin 75 prosenttia. Lisäksi lehdossa kasvoi koivua, metsälehmusta ja pihlajaa.

  • Lehtipuusto oli jäämässä havupuiden varjoon. 
  • Lehtokasvillisuus oli vaatimatonta havupuuston varjostuksessa.

Hoitotoimenpiteenä kuusista poistettiin noin puolet. Kuusia poistettiin erityisesti lehtipuuston läheisyydestä. Alikasvoskuusia raivattiin, mutta jätettiin myös muutamia ryhmiä kohtiin, joissa niistä ei ollut haittaa lehtipuuston kehitykselle.

Poistettavat puut merkittiin kuitunauhoilla ennen hakkuun aloittamista ja hakkuukoneen kuljettajaa ohjeistettiin paikan päällä. Työ tehtiin hakkuukoneella ja ajokoneella. Metsänomistaja ajoi suurimman osan hakkuutähteestä pois maataloustraktorilla.

Hoitotyön tuloksena lehtipuustolle saatiin runsaasti tilaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus elpyy muutamassa vuodessa hoitotyön jälkeen. Alueelle tehdyillä tekopökkelöillä autetaan lahottajia ja kolopesijöitä. Alueelle jätetyt suojatiheiköt toimivat suoja-, ravinto- ja pesäpaikkoina.

Kuva 1: Esimerkkikohteen lehdossa lehtipuusto oli jäämässä kuusten varjoon ennen hoitotöiden toteuttamista. Lehdon hoidossa poistettavat ja säästettävät puut merkittiin maastoon eri värisillä kuitunauhoilla.

Kuva 2: Esimerkkikohteen lehtoon saatiin hoitotöillä valoa ja tilaa lehtipuille ja lehtokasvillisuudelle.