Uudistuva suometsän hoito -verkkokurssilla kerrotaan eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista suometsien hiilitaseeseen, vesistövaikutuksiin sekä kannattavuuteen. Kurssi antaa perustiedot siitä, miten suometsiä voi hoitaa kannattavasti ja kestävästi.
Suometsien harvennushakkuilla tehdään kasvutilaa jäävälle puustolle ja nopeutetaan sen järeytymistä. Kuva: Tatu Viitasaari
Suometsien hoito on yleensä mutkikkaampaa kuin kivennäismaiden hoito, koska suometsissä on aina huomioitava myös vesitalous. Suometsissä liian korkealla oleva vedenpinnan taso haittaa puuston kasvua ja vastaavasti liian alhaalla oleva vedenpinnan taso lisää suometsistä vapautuvia ilmastopäästöjä sekä vesistökuormitusta.
Uusi verkkokurssi suometsän hoidosta tarjoaa neuvoja ja vinkkejä suometsien hoitoon ja menetelmien valintaan.
Suometsiä voidaan kasvattaa sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Etenkin rehevillä turvemailla kannattaa hyödyntää peitteistä metsänkäsittelyä, eli jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.
Peitteisillä metsänkäsittelytavoilla, kuten poiminta-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuilla on mahdollista hillitä vesistö- ja ilmastokuormitusta rehevillä turvemailla, mutta samalla harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta.
– On tärkeä kuitenkin muistaa, että valtaosa suometsistä on nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Niissä kannattaa edelleen toteuttaa harvennushakkuut suositusten mukaisesti ajallaan, toteaa metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.
Vältä tarpeetonta ojien perkausta
Tärkein vesiensuojelumenetelmä on välttää metsän kasvun kannalta tarpeetonta maanpinnan rikkomista. Maanpinnan rikkoutumista pitää välttää, koska paljas maanpinta on altis eroosiolle ja eroosion aiheuttamalle vesistökuormitukselle. Maanpinnan rikkoutumista voidaan vähentää tehokkaimmin tekemällä vain puuston kasvun kannalta välttämättömät ojien kunnostukset.
– Suometsän ojissa saa olla vettä. Puuston kasvun turvaamiseksi riittää, kun pohjaveden pinnantaso on kasvukaudella keskellä sarkaa noin 30–40 senttimetriä. Kun ojien kunnostamistarve selvitetään tarkkaan, voidaan vähentää tarpeettomien ojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta ja keskittää ojien kunnostamistoimenpiteet niihin ojiin, joissa ojien kunnostaminen lisää puuston kasvua ja on taloudellisesti kannattavaa, toteaa luonnonhoidon asiantuntija Marjo Ahola Metsäkeskuksesta.
Uudistuva suometsän hoito -verkkokurssi on tuotettu osana Toimeksi –hanketta. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Tutustu Uudistuva suometsän hoito -verkkokurssiin Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristössä.
Lisätietoa muista Metsäkeskuksen verkkokoulutuksista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.