Mikä on tulosperusteisten tukien ja tarjouskilpailujen kokeilu?
Metsätalouden kannustejärjestelmän kehittämiseksi toteutetaan tukikokeilu (tulosperusteiset tuet ja ympäristölliset tarjouskilpailut), jonka tavoitteena on testata uusia tapoja edistää kestävää metsätaloutta.
Kokeilun on tarkoitus alkaa vaiheittain 1.7.2026 ja jatkua vuoden 2029 loppuun. Kokeilulla haetaan kokemuksia siitä, miten tukia voitaisiin jakaa tulevaisuudessa nykyisen metka-lain päättyessä vuonna 2029.
Kokeiluissa tuki maksettaisiin töiden toteuttamisesta sekä tietyn tuloksen saavuttamisesta, kun nykyisin metsätalouden tukia maksetaan lähinnä toteutettujen toimien ja kustannusten perusteella.
Uudessa tarjouskilpailujärjestelyssä tukea myönnettäisiin tehtyjen tarjousten sekä kohteessa tehtävien töiden laadun ja tulosten perusteella sen sijaan, että tukea maksettaisiin toteutuneiden kustannusten mukaan.
Tiedot tulevista kokeilun tuista voivat muuttua
Sivulle kootut tiedot ovat tämän hetkisiä tietoja kokeilun sisällöstä. Tukien toteutuminen ja niiden sisältö voi siis muuttua edelleen lain käsittelyn aikana. Päivitämme tietoja niiden tarkentuessa.
Ennen kokeilun alkamista lakiin metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä on tehtävä muutoksia, jotka mahdollistavat kokeilujen toteuttamisen. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata eduskunnan verkkosivuilta.
Kokeiluun suunnitteilla neljä työlajia
Tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilun työlajit olisivat
- suon ennallistaminen
- lehdon luonnonhoito
- suojavyöhykkeen jättäminen
- keskimääräistä suuremman lehtipuuosuuden jättäminen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä.
Suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen ja lehdon hoidon tuissa osa tuesta maksettaisiin toimenpiteen toteuttamisesta ja osa tuloksen saavuttamisesta. Näitä tukia haettaisiin tarjouskilpailumenettelyllä.
Suuremman lehtipuuosuuden jättämisestä taimikon ja nuoren metsän hoidossa lehtipuun osuus olisi uusi osa tuen muodostumisessa. Tukea haettaisiin jatkossakin työn jälkeen toteutusilmoituksen perusteella.
Suojavyöhykkeen jättämisen kokeilu toteutettaisiin alueellisina Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Muut kolme tukilajia olisivat valtakunnallisia.
Tuet olisivat de minimis -tukia. Tukea voisi siis saada kolmen vuoden aikana 300 000 euroa. Enimmäismäärään lasketaan kaikki saadut de minimis -tuet, vaikka ne eivät liittyisi toisiinsa tai maksaja olisi eri. Jos tuen enimmäismäärä on täyttynyt Metsäkeskuksen täytyisi hylätä tukihakemus.
Tukikokeilun hankkeen aikana syntyneitä tuloja ei vähennetä myönnettävästä tuesta.
Kokeiluissa tuen hakijana ja saajana olisi totuttuun tapaan maanomistaja, mutta metsäalan ammattilainen voisi toimia asiamiehenä ja hoitaa tuen hakemisen metsänomistajan puolesta.
Vaikutus nykyisiin työlajeihin
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki muuttuisi kokeilun alkaessa siten, että kaikissa toteutuksissa osa tukisummasta määräytyisi lehtipuun määrään perusteella.
Kokeilu ei vaikuttaisi nykyisiin luonnonhoidon metka-tukiin ja niiden hakemiseen. Suon ennallistamisen, lehdon luonnonhoidon ja suojavyöhykkeen jättämisen tulosperusteinen tukikokeilu toteutettaisiin siis nykyisten metka-tukien rinnalla.
Kokeilu käynnistymässä vaiheittain
Kokeiltavien tukimuotojen hakeminen tulee käynnistymään vaiheittain. Hakujen alkamisesta tiedotetaan kokeilujen aloitusajankohdan tarkentuessa. Vuoden 2026 hakujen aloitusajankohta on arvio.
Vuoden 2026 heinäkuussa on tarkoitus aloittaa tukihakemusten vastaanottaminen
- suon ennallistamisesta
- lehdon hoidosta.
Vuoden 2027 alussa käynnistyisivät
- suojavyöhykkeen jättämisen kokeilu
- keskimääräistä suuremman lehtipuuosuuden jättämisen kokeilu.
Löydät sivultamme jo tarkempia tietoja suon ennallistamisen ja lehdon hoidon tulosperusteisista tuista.
Mitä tulosperusteisuus tarkoittaa?
Tulosperusteisuus suojavyöhykkeiden jättämisessä, soiden ennallistamisessa ja lehtojen hoidossa
Tarjouskilpailun kautta haettavat tuet maksettaisiin perustuen työn toteuttamiseen ja tulokseen.
Soiden ennallistamisen ja lehtojen hoidon tuesta ensimmäinen osa (80 %) maksettaisiin suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Toimenpiteiden toteuttamisen tuki voidaan maksaa erissä töiden etenemisen perusteella. Toinen osa (20 %) maksetaan noin 8 vuoden jälkeen, kun työn todetaan saavuttaneen kriteerien mukaiset tavoitteet.
Suojavyöhykkeen jättämisessä tuki maksettaisiin yhdellä kertaa työn toteutuksen jälkeen.
Toimenpiteen toteuttamisen osaa ei peritä takaisin, vaikka tulosperusteisen osan kriteerit eivät täyttyisikään.
Tulosperusteisuus keskimääräistä suuremman lehtipuuosuuden jättämisessä
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen on suunniteltu koostuvan jatkossa kolmesta osasta:
- Pinta-alan perusteella maksettava tuki
- Pienpuun keruusta maksettava korotus
- Lehtipuuosuuden jättämisestä maksettava korotus
Suuremman lehtipuuosuuden jättämisen tulosperustainen korotus maksettaisiin, kun kasvupaikkakohtainen lehtipuuosuuden minimivaatimus ylittyy. Jos lehtipuuosuus ei yllä tavoitteeseen, tukea ei myönnetä siltä osin.
Miten tukea haetaan tarjouskilpailussa?
Metsäkeskuksen on tarkoitus järjestää vuosittain kaksi tarjouskilpailua, joissa on rajattu hakuaika. Tarjouskilpailussa tukea voisi hakea suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamiseen tai lehdon hoitoon.
Tarjouskilpailun on suunniteltu toteutuvan näin:
- Metsäkeskus avaa tarjouskilpailun ja samalla ilmoitetaan tarjousten pisteytysperusteet sekä hakukierroksen rahoituksen enimmäissumma.
- Tuen hakija ilmoittaa kohteensa Metsäkeskukselle. Hakemuksessa hakija kuvaa, mitä pisteytykseen vaikuttavia tekijöitä hänen tarjoamassaan kohteessa on. Hakija ilmoittaa myös hakemansa tuen kokonaissumman.
- Metsäkeskus arvioi rahoituskelpoisuuden hakemuksen pohjalta. Metsäkeskus pisteyttää hakemukset eli laskee laatupisteiden ja tarjotun hinnan perusteella vertailuluvun.
Hakukierroksen hakemuksista hyväksytään vain osa. Tämä tarkoittaa, että myös tukiehdot täyttäviä hakemuksia voi jäädä tuen ulkopuolelle, kun kaikki hankkeet on pisteytetty.
Hyväksyminen perustuu hakukierroksen kaikkien saman työlajin hakemusten euromääräiseen kokonaissummaan. Hakukierroksella kuhunkin työlajiin haetusta tukieurojen kokonaismäärästä enimmillään 80 prosenttia vastaava määrä hankkeita hyväksytään toteutukseen.
Jos hanke ei saa tukea, voi samalle hankkeelle hakea tukea uudestaan seuraavissa tarjouskilpailuissa.
Rahoituspäätökset tehtäisiin työlajeissa eri vaiheissa. Hankkeen toteutus voi alkaa rahoituspäätöksen tekemisen jälkeen.
- Lehdon luonnonhoidon ja suojavyöhykehankkeissa Metsäkeskus tekee rahoituspäätöksen heti hakemusten pisteytyksen ja vertailun jälkeen.
- Suon ennallistamisen työlajissa pisteytyksen ja vertailun jälkeen valitun hankkeen tuensaaja tekee tarkemman toteuttamissuunnitelman ja lähettää sen rahoitushakemuksen liitteenä Metsäkeskukseen.
Myös nykyiset luonnonhoidon tuen hankehaut toimijoille jatkuvat
Myös entisenlaiset Metsäkeskuksen luonnonhoidon hankehaut järjestetään edelleen vuosittain. Maanomistaja voi hakea tukea luonnonhoitotöille myös suoraan ilman hankehakua tai tarjouskilpailuun osallistumista.
Suurin osa tuettavista työlajeista säilyy ennallaan. Soiden ennallistamisen ja lehdon hoidon työlajeihin tukea voi hakea joko hankehaun kautta tai tulosperusteisessa tarjouskilpailussa. Suojavyöhykkeen jättäminen tulee uudeksi työlajiksi tarjouskilpailukokeiluun.
Suon ennallistamisen tulosperusteinen tuki
Tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilun on tarkoitus alkaa 1.7.2026 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun.
Suon ennallistamiseen tukea haettaisiin tarjouskilpailun kautta.
Hyväksyttävän hankkeen tulee täyttää säädöksessä kerrotut tukiehdot.
Soiden ennallistamisessa valintaperusteina olisivat ennallistamistoimien vaikutusalueen osuus koko suon pinta-alasta, suon päätyyppi, kytkeytyneisyys, hankkeeseen osallistuvien tilojen lukumäärä ja ennallistamisen vaikutusalueen pinta-alan osuus koko valuma-alueesta. Lisäksi huomioitaisiin lähteisyyden, luhtaisuuden ja lettoisuuden esiintyminen ennallistettavalla alueella.
Hankkeen on täytettävä tukiehdot:
- Suon ennallistamistoimien vaikutusalueen pinta-alan tulee olla vähintään kaksi hehtaaria.
- Alueen on oltava yhtenäinen.
- Kohteella oleva luontodirektiivin tarkoittama luontotyyppi, joka ei ole hyvässä tilassa.
- Alueella on noudatettava hoito- ja kunnossapitovelvoitetta.
Tukea ei myönnetä, jos voidaan arvioida, ettei suota saada ennallistetuksi suunnitelluilla toimenpiteillä tai että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä luontoarvoille.
Taulukot suon ennallistamisen hakemuksen ja työn tuloksen pisteytyksestä
Taulukoissa ovat pisteytyskriteerit, joiden perusteella hakemukset arvioidaan ja tulosperusteinen osuus määräytyy.
Pisteytyskriteerit voivat muuttua.
| Valintaperuste | Pisteet: 1 | Pisteet: 2 | Pisteet: 3 | Pisteet: 4 |
|---|---|---|---|---|
| Ennallistamistoimien vaikutusalueen osuus koko suon pinta-alasta, % | < 25 | 25–50 | 51–75 | > 75 |
| Kytkeytyneisyys suojelualueeseen tai ojittamattomaan suoalueeseen | Ei pisteitä | Ennallistettava alue rajautuu ojittamattomaan suoalueeseen tai suojelualueeseen. | Ennallistettava alue rajautuu suojelualueella olevaan ojittamattomaan suoalueeseen. | - |
| Ennallistamistoiminen vaikutusalueella olevan suon päätyypit: pisteitä painotetaan päätyyppien mukaisilla pinta-aloilla (1 | Räme ja neva | - | Korpi ja letto | - |
| Ennallistamiseen osallistuvien tilojen lukumäärä | ≤ 3 | 4–10 | > 10 | - |
| Ennallistamisen vaikutusalueen pinta-alan osuus koko valuma-alueesta, % | < 25 | 25–50 | 51–75 | > 75 |
| Lähteisyys, luhtaisuus ja lettoisuus | Ennallistamistoimien vaikutusalueella esiintyy lähteisyyttä, luhtaisuutta tai lettoisuutta. | - | - | - |
1) Ennallistamistoimien vaikutusalueella olevan suon päätyyppien painotus lasketaan kaavalla: (räme hehtaarit * 1 + neva hehtaarit * 1 + korpi hehtaarit * 3 + letto hehtaarit * 3) / (räme hehtaarit + neva hehtaarit + korpi hehtaarit + letto hehtaarit).
20 prosentin tulosperustaisen osuuden voi saada, jos hanke saa vähintään 3 pistettä.
| Arviointiperuste | Pisteet: 0 | Pisteet: 1 | Pisteet: 2 |
|---|---|---|---|
| Vesien johtamisen onnistuminen aiotulta alueelta | Ei | Osittain | Kyllä |
| Tukittujen ojien vuotamattomuus | Tukituissa ojissa on oikovirtauksia. | Tukituissa ojissa on vain vähäisiä oikovirtauksia, jotka eivät vaikuta merkittävästi suon ennallistumiseen. | Tukituissa ojissa ei ole oikovirtauksia. |
| Suokasvillisuuden elpyminen | Ei ollenkaan tai heikosti. | Osittain | Hyvin |
Lehdon luonnonhoidon tulosperusteinen tuki
Tämän hetkisen tiedon mukaan kokeilu alkaa 1.7.2026 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun. Lehdon hoidon tukea haetaan tarjouskilpailun kautta.
Hyväksyttävän hankkeen tulee täyttää säädöksessä kerrotut tukiehdot.
Lehdon luonnonhoidossa valintaperusteet liittyisivät kohteen ekologiseen laatuun ja hoitotarpeeseen. Ekologisessa laadussa huomioitaisiin esimerkiksi yli 40-vuotiaissa metsissä ikä, järeiden puiden määrä, jalopuiden määrä, kuolleen puun määrä, lehtipuuosuus sekä puuston rakenne. Alle 40-vuotiaissa metsissä ekologisessa laadussa huomioitaisiin lehtipuuosuus ja puulajien määrä.
Taulukot lehdon hoidon hakemuksen ja työn tuloksen pisteytyksestä
Taulukoissa ovat pisteytyskriteerit, joiden perusteella hakemukset arvioidaan ja tulosperusteinen osuus määräytyy.
Pisteytyskriteerit voivat muuttua.
Valintapisteet muodostuvat hoitotarpeen ja ekologisen laadun tulona.
Hankkeet saavat hoitotarpeesta
- nolla pistettä, mikäli kohteella ei ole hoidon tarvetta
- yhden pisteen, mikäli kohteella on hoitotarve mutta se ei ole kiireellinen
- kaksi pistettä, mikäli kohteella on kiireellinen hoitotarve.
Ekologisen laadun pisteytys:
Yli 40-vuotiaat metsät
| Ekologinen laatu | Pisteet: 1 | Pisteet: 2 | Pisteet: 3 |
|---|---|---|---|
| Valtapuuston ikä, v | - | 40–79 | ≥ 80 |
| Järeät ≥ 30 cm puut, kpl/ha, eteläinen ja keskinen Suomi (1 |
< 25 | 25–49 | ≥ 50 |
| Järeät ≥ 30 cm puut, kpl/ha, pohjoinen Suomi (1 | < 12 | 12–24 | ≥ 25 |
| Jalopuut ≥ 20 cm, kpl/ha | 1–4 | 5–19 | ≥ 20 |
| Kuollut puusto ≥ 10 cm (2, m3/ha, kuivat lehdot | 1–4 | 5–9 | ≥ 10 |
| Kuollut puusto ≥ 10 cm (2, m3/ha, tuoreet ja kosteat lehdot | 1–9 | 10–19 | ≥ 20 |
| Lehtipuuosuus, % | < 30 | 30–59 | ≥ 60 |
| Puuston rakenne | Tasarakenteinen tai kaksijaksoinen. | Kerroksellisuutta ja vaihtelevaa tilajakaumaa esiintyy. | Selvästi eri-ikäinen, kerroksellinen, vaihteleva tilajakauma. |
| Sijainti | Sijaitsee alle 1 km päässä metsälain 10 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta rehevästä lehtolaikusta, luonnonsuojelulain 64 §:ssä tarkoitetusta luontotyypistä tai lehtojen suojelualueesta. | - | - |
1) Eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi on määritelty valtioneuvoston asetuksessa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013).
2) Kuolleen puun määrässä ei huomioida kantoja ja niitä puita, joita koskee metsätuhojen torjunnasta annetun lain velvoite puiden poistamiseen.
Alle 40-vuotiaat metsät
| Ekologinen laatu | Pisteet: 1 | Pisteet: 2 | Pisteet: 3 |
|---|---|---|---|
| Lehtipuuosuus, % | < 30 | 30–59 | ≥ 60 |
| Puulajien määrä (3, kpl | < 3 | 3–5 | ≥ 6 |
| Sijainti | Sijaitsee alle 1 km päässä metsälain 10 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta rehevästä lehtolaikusta, luonnonsuojelulain 64 §:ssä tarkoitetusta luontotyypistä tai lehtojen suojelualueesta. | - | - |
3) Puulajien määrään lasketaan ne puulajit, joiden runkolukuosuus on yli viisi prosenttia kohteen runkoluvusta.
20 prosentin tulosperustaisen osuuden voi saada, jos hanke saa vähintään 4 pistettä.
| Arviointiperuste | Pisteet: 0 | Pisteet: 1 | Pisteet: 2 |
|---|---|---|---|
| Haitallisten vieraslajien esiintyminen | Kohteella on haitallisia vieraslajeja. | Kohteella ei ole haitallisia vieraslajeja. | - |
| Puuston rakenne | Tasarakenteinen tai kaksijaksoinen. | Kerroksellisuutta ja vaihtelevaa tilajakaumaa esiintyy. | Selvästi eri-ikäinen, kerroksellinen, vaihteleva tilajakauma. |
| Kuolleen puun määrä (1 | Vähentynyt | Pysynyt ennallaan tai lisääntynyt alle viisi kuutiometriä hehtaarilla. | Lisääntynyt vähintään viisi kuutiometriä hehtaarilla. |
| Lehtokasvillisuuden elpyminen | Ei ollenkaan tai heikosti | Osittain | Hyvin |
1) Kuolleen puun määrässä ei huomioida kantoja ja niitä puita, joita koskee metsätuhojen torjunnasta annetun lain velvoite puiden poistamiseen.