Vesiensuojelutoimenpiteille voi saada luonnonhoidon tukea metsätalouden kannustejärjestelmästä (metka). Löydät tältä sivulta keskeisimmät tiedot siitä, millaisin ehdoin vesiensuojelutoimenpiteille myönnetään metka-tukea. Tuen myöntämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti.
Milloin vesiensuojelutoimenpide soveltuu luonnonhoidon metka-tuen kohteeksi?
Luonnonhoidon tukea voidaan myöntää aiemmin toteutuneista metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen ja korjaamiseen.
Vesiensuojeluhankkeella on saatava estettyä tai korjattua metsäojitusten aiheuttamia vesistöhaittoja. Toimenpiteillä on oltava tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta. Laajemman merkityksen selvittäminen vaatii yleensä koko valuma-alueen tarkastelun, vaikka toimenpiteitä toteutettaisiin vain osalla valuma-alueesta.
Ole vesiensuojeluhankkeesta aina yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen mahdollista lausuntoa varten. Pyydä lisäksi sähköverkkoyhtiön lausunto, kun toimenpiteitä tehdään linja-alueilla.
Kriteerit vesiensuojeluhankkeen valuma-alueelle
- Valuma-alueella pitää olla vesistökuormitusta aiheuttavia metsäojia.
- Valuma-alueella pitää olla useampi kuin yksi maanomistaja, jolloin aiheutunutta vesistökuormitusta ja vesistökuormituksen vähentämisen kustannuksia ei voida osoittaa tietylle aiheuttajalle.
- Valuma-alueesta vähintään 50 prosenttia pitää olla metsätalousmaata eli metsä-, kitu- tai joutomaata.
- Valuma-alueesta vähintään 50 prosenttia pitää olla tukikelpoisten yksityisten maanomistajien omistuksessa.
- Valuma-alueen suositeltava vähimmäispinta-ala on 30–40 hehtaaria. Valuma-alueen pinta-ala voi olla pienempi, jos valuma-alueelta tulee merkittävästi kuormitusta vastaanottavaan vesistöön sen kokoon nähden.
- Laajemman valuma-alueen voi pilkkoa hankkeen suunnittelussa osiin. Näillä osavaluma-alueilla pyritään kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toimenpiteiden toteutukseen, jolloin käydään läpi esimerkiksi valuma-alueen ojaston eroosiokohdat ja muut vesiensuojelutarpeet.
Kriteerit vesiensuojelurakenteille
- Tehtävien vesiensuojelurakenteiden pitää sijaita tukikelpoisten yksityisten maanomistajien kiinteistöillä.
- Vesiensuojelurakenteiden pitää täyttää metsänhoidon suositusten mukaiset minimimitoitukset.
- Vesiensuojelurakenteet toteutetaan siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita. Suunnitelmassa pitää ilmoittaa jokaisen vesiensuojelurakenteen yläpuolinen valuma-alue ja vesiensuojelurakenteen kautta kulkeva vesimäärä. Vesimäärä määritetään esimerkiksi Seunan nomogrammin avulla. Valuma-alueen pinta-alan voi laskea valuma-alueen määritystyökalulla (ArcGIS).
Metsätalousmaalle tehtävien toimenpiteiden ohessa rakenteita voidaan tehdä myös esimerkiksi pellolle.
Jos toimenpiteitä suunnitellaan ojitusyhteisön ojaan, ojitusyhteisöltä tarvitaan lupa.
Millaisille vesiensuojelutoimenpiteille metka-tukea ei voida myöntää?
Tukea ei voida myöntää vesiensuojeluhankkeelle
- jos vesistökuormituksen aiheuttaja voidaan osoittaa eli esimerkiksi, jos valuma-alueella on vain yksi maanomistaja tai yksi kiinteistö.
- jos valuma-alueen ojat on tehty pääosin peltojen kuivattamista varten.
- sen alueen osalta, jolla on voimassa suometsän hoitohankkeen tai kunnostusojitushankkeen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Hoito- ja kunnossapitovelvollisuus alkaa hankkeen päättymispäivämäärästä.
Tukea ei voida myöntää
- lietekuoppien tekemiseen
- riistakosteikon tekoon, jos kosteikolla ei ole vesiensuojeluhyötyjä
- vanhojen laskeutusaltaiden tyhjentämiseen ainoana toimenpiteenä
- vaellusesteiden poistoon
- tierumpujen vaihtamiseen (kuuluu tien kunnossapitoon).
Millaisia töitä tuettuihin vesiensuojelutoimenpiteisiin tai vesiensuojelurakenteisiin voi kuulua?
Vesiensuojeluhankkeissa voidaan tukea esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä
- Suunnitelman laatiminen vesiensuojeluhankkeen valuma-alueelle
- Vesiensuojelurakenteiden tarkka suunnittelu ja mitoitus
- Suunnitelluille vesiensuojelurakenteille johtavien kulkureittien suunnittelu ja merkitseminen maastoon
- Puuston poisto suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden alueelta ja vesiensuojelurakenteille johtavilta kulkureiteiltä
- Vesiensuojelurakenteiden toteutus (tuettavat vesiensuojelurakenteet on lueteltu alla)
- Työn toteuttajien opastus ja työn valvonta
Tuettavia vesiensuojelurakenteita voivat olla
- Pintavalutuskenttä
- Kosteikko
- Putkipato tai muu virtaamansäätöpato
- Pohjapato tai pohjapatosarja
- Laskeutusallas padottavalla kynnyksellä
- Ojan eroosiosuojaus
- Puuaineksen lisääminen laskeutusaltaaseen, ojaan tai kosteikkoon
- Kaksitasouoma esim. putkipadon yhteydessä
- Veden johtaminen suolle pintavalutukseen
- Settipato ja munkkipato
Luonnonhoidon tukena ei makseta puusto- tai maapohjakorvauksia. Esimerkiksi kosteikon alle jäävästä maa-alueesta ei makseta erillistä korvausta.
Vesiensuojelutoimenpiteiden yhteydessä syntyvät puunmyyntitulot vähentävät myönnettävää tukea.
Kotitarvekäyttöön polttopuuksi kerätty puu ei vähennä tuen määrää. Lue lisää luonnonhoidon työstä syntyvien tulojen vaikutuksesta tukeen.
Kosteikkojen toteuttaminen
Vesiensuojeluhankkeessa voidaan toteuttaa ainoana rakenteena kosteikko, mutta myös tällöin on tarkasteltava koko valuma-alueen vesiensuojelutarpeet.
Kosteikon mitoituksen pitää olla suhteutettu valuma-alueeseen. Kosteikon pinta-alan pitää olla vähintään 1 prosentti kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Ylisuuria kosteikoita ei rahoiteta.
Kosteikosta suositellaan tekemään monitavoitteinen niin, että kosteikon ensisijainen tavoite on vesiensuojelu, mutta kosteikolla huomioidaan myös esimerkiksi riista ja virkistysarvot. Kosteikon toteutuksen ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan voi olla riistakosteikkona toimiminen.
Kosteikon yhteyteen voi perustaa riistapellon, kunhan kosteikon ensisijainen tavoite on vesiensuojelu.