Miten yhteismetsään liitytään?
Yhteismetsän osakkaaksi pääsee liittämällä metsäänsä yhteismetsään. Liitettävää metsää vastaan liittyjälle muodostetaan yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsään voidaan liittää kiinteistön alue tai sen osa. Talouskeskus ja pellot jätetään yleensä pois yhteismetsästä.
Alueen liittäminen yhteismetsään perustuu siihen liittyvän metsänomistajan ja yhteismetsän väliseen keskinäiseen sopimukseen. Sopimukseen kirjataan muun muassa liitettäviä alueita vastaavan yhteismetsäosuuden suuruus tai sen määrittämisperusteet. Yhteismetsän materiaalipankista löytyy linkki yhteismetsään liittymissopimuksen malliin.
Liittyjälle muodostettavien osuuksien täytyy vastata arvoltaan liitettävien alueiden arvoa. Tätä varten yhteismetsään liitettävien metsien ja yhteismetsäosuuden arvot täytyy määrittää. Maanmittauslaitos on julkaissut aiheesta Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo -oppaan.
Liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen haetaan Maanmittauslaitokselta alueen liittämistä yhteismetsään. Liittämistoimitus on yhteismetsään liittymisen osalta maksuton.
Liittämisestä ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, eikä siitä yleensä aiheudu muitakaan veroseuraamuksia. Mahdollinen käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy liitettävän alueen osalta yhteismetsän osakaskunnalle.
Lue lisää:
Laajenevat yhteismetsät
Etsi laajeneva yhteismetsä -sivulle on koottu maakunnittain sellaisia yhteismetsiä, jotka ovat kiinnostuneita tekemään sopimuksia metsäalueiden liittämisestä yhteismetsään. Voit myös katsoa kartalta laajenemishaluisten yhteismetsien tilusten sijaintia.
Alueen liittämisestä yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan säädetään yhteismetsälain 35 pykälässä ja kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.
Uuden yhteismetsän perustaminen
Yhteismetsä perustetaan metsänomistajien keskinäisellä sopimuksella. Sopimuksen perusteella haetaan Maanmittauslaitokselta yhteismetsän muodostamistoimitusta, ja hakemukseen liitetään yhteismetsän ohjesääntöluonnos.
Ennen yhteismetsän perustamiseen ryhtymistä on syytä tutustua huolella yhteismetsään omistusmuotona. Jos yhteismetsän perustamisen yhteydessä halutaan tehdä sukupolvenvaihdos tai muita omistusjärjestelyjä, kannattaa etenemisjärjestys suunnitella huolella ja hyödyntää sukupolvenvaihdoksen asiantuntijoita.
Yhteismetsä omistusmuotona sopii suurten metsäalueiden hallinnointiin. Pientä yhteismetsää ei käytännössä kannata perustaa, sillä yhteismetsän suuremmat hallintokulut alentavat kannattavuutta. Yhteismetsän pinta-ala on yleensä riittävä silloin, kun metsätaloudesta saadaan tuloja vuosittain.
Yhteismetsän perustamisvaiheessa on määritettävä yhteismetsään liitettävien alueiden arvo. Perustamisen jälkeenkin yhteismetsän kokonaisarvo on ajoittain määritettävä eri asiayhteyksissä. Maanmittauslaitoksen sivuilla on tästä aiheesta hyödyllinen julkaisu yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo.
Yhteismetsän materiaalipankista löytyvät malliohjesäännöt ja tarpeellisia malliasiakirjoja sekä linkki yhteismetsän perustamissopimuksen malliin.
Yhteismetsän perustamisesta ja perustamissopimuksesta säädetään kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa sekä yhteismetsälain 5 pykälässä.
Lue lisää: