Tiivistelmä
Ohjelman tekstiosa taustoittaa metsätalouden nykytilaa ja toimintaympäristöä Pirkanmaan ja osin koko Suomenkin metsätalouden näkökulmasta. Pirkanmaan metsäohjelman laadintaan on osallistunut tiiviisti metsäneuvoston ja työryhmien jäsenet sekä varajäsenet, yhteen laskien yli 60 sidosryhmien edustajaa. Lisäksi on osallistettu kansalaisia avoimilla nettikyselyillä.
Pirkanmaan metsien puuston määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Puuston poistuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut viimeisten vuosien aikana noin 96 prosenttia kasvusta eli vuosittain noin 4 prosenttia kasvusta on jäänyt lisäämään puuston määrää ja hiilivarastoa metsissä. Pirkanmaan metsien taimikonhoitomäärää pitäisi lisätä noin 60 prosenttia ja ensiharvennusmäärää noin 70 prosenttia vuosittain. Metsätuhot ovat alueella kasvussa. Ilmaston lämpeneminen voimistaa ja luo jatkossa uusia metsiin kohdistuvia tuhoriskejä.
Pirkanmaa on edelleen myös metsäteollisuusmaakunta. Koko metsäsektori työllistää Pirkanmaalla n. 6400 henkilöä ja lähes 10 % koko Suomen metsäteollisuuden liikevaihdosta tehdään Pirkanmaalla.
Pirkanmaan metsät ja jokaisenoikeudet tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia retkeilyyn, matkailuun, metsästykseen ja monipuolisiin luontoelämyksiin. Näitä mahdollisuuksia edesauttaa ja ylläpitää Pirkanmaan talousmetsien monipuolinen luonnonhoidon ja monikäytön huomioiva metsänhoito. Myös työvoimaa tarvitaan ja erityisesti nuorison tietoisuuden lisääminen metsätalouden merkityksestä ja työmahdollisuuksista on yksi keskeinen tehtävä Pirkanmaan metsätalouden toimijoilla.
Metsäohjelmaan sisältyy myös “toimenpidesalkku”. Tarkoitus on toteuttaa 12 toimenpidettä. Toimenpiteille on määritelty tavoitteet, vastuutahot, ja seurantamittarit. Toimenpiteillä halutaan edistää metsien kasvua, varautua ilmastonmuutokseen ja ennakoida metsätuhoja sekä panostaa yksityisteiden kuntoon. Pirkanmaalla nähdään tärkeänä edistää talousmetsien luonnonhoitoa ja metsien vesiensuojelua sekä kiinnittää huomioita metsien vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksiin ja niistä viestimiseen.
Metsät ovat merkittävässä roolissa sopeuduttaessa ja varauduttaessa ilmastonmuutokseen. Metsien sopeutumiskykyä on vahvistettava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
- VMI: Valtakunnan metsien inventointi
- Metka: Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmä
- SOVA-ryhmä: Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiryhmä
- SMK: Suomen metsäkeskus
- Luke: Luonnonvarakeskus
- Syke: Suomen ympäristökeskus
Johdanto
Alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Metsäkeskuslain mukaan maakunnallisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa Metsäkeskus on yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa.
Ohjelmassa korostuvat Pirkanmaan omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä maakunnassa.
Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla
Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.
Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun
- Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
- metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
- vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
- vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.
Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.
Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen
Laatimisprosessi alueella
Metsäohjelma on laadittu Pirkanmaan metsäneuvoston johdolla laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työtä varten metsäneuvosto perusti kolme valmisteluryhmää, joissa oli yhteensä 29 jäsentä eri organisaatioista.
Valmisteluryhmien aihepiireiksi päätettiin Kansallisen metsästrategian 2035 (KMS2035) hankesalkun mukaisesti Metsien kasvu, Elonkirjoa talousmetsissä sekä Metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky. Teemat yhdessä toteuttavat alueellisen metsäohjelman visiota, päämääriä ja tavoitteita. Jokainen teema vaikuttaa useampaan päämäärään ja tavoitteeseen. Loppuvuodesta 2024 laadittiin myös Pirkanmaan metsäalan nykytila-analyysi, jonka toteutti Suomen metsäkeskus.
Jokainen valmisteluryhmä järjesti kaksi työpajaa, joissa laadittiin ehdotuksia metsäneuvostolle ohjelman erityispäämääristä, visiosta, tavoitteista ja toimenpiteistä. Ensimmäisissä työpajoissa ryhmät luonnostelivat konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Metsäneuvosto teki päätöksiä ohjelmaan valittavista toimenpiteistä kokouksessaan 10.2.2025. Ennen valmisteluryhmien työtä toimijoille oli tehty ennakkokysely sekä lisäksi avoin kansalaiskysely Pirkanmaan metsätaloudesta. Työpajojen tuloksena ohjelmaan syntyi 12 toimenpidettä. Pirkanmaan metsäneuvosto hyväksyi valmisteluryhmien esittämät toimenpiteet kokouksessaan 12.5.2025.
Ohjelman tueksi laadittiin vaikutusten arviointi, jonka toteutti seitsemän hengen arviointiryhmä, koostuen valmisteluryhmien jäsenistä.
Sidosryhmät kommentoivat ohjelmaluonnosta lausuntokierroksella. Saadun palautteen perusteella ohjelmaan tehtiin tarvittavat täydennykset ennen sen lopullista hyväksymistä.
Hyväksyminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan metsäneuvosto hyväksyi metsäohjelman luonnosversion kokouksessaan 8.9.2025. Luonnosversio lähetettiin kuukauden lausuntokierrokselle 16.9. Lausuntoaika päättyi 15.10. Ohjelmaluonnosta tarkennettiin saatujen lausuntojen perusteella.
Pirkanmaan metsäneuvosto hyväksyi Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman 2026–2030 kokouksessaan 15.12.2025.
Toimintaympäristön muutos
Valtakunnallinen tilannekuva
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan PESTEL-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Analyysin tiivistelmä on liitteessä 1.
Pirkanmaan tilannekuva
Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien uudet kasvumahdollisuudet arvioidaan edelleen olevan perinteisten sellun, kartongin, pehmo- ja tiivispaperien sekä sahatavaran ja vanerin lisäksi sadoissa, uuden polven biotuotteissa sekä puurakentamisessa. Pirkanmaan metsäohjelmassa huomioidaan sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys matkalla kohti vähäpäästöistä biotalousyhteiskuntaa.
Metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden tuotannon arvo vuonna 2022 oli 3,4 mrd.€. Pirkanmaa oli tässä suhteessa kolmanneksi suurin maakunta. Pirkanmaan metsätalous ja puuta jalostava teollisuus työllistivät vuonna 2022 yhteensä noin 6 400 henkilöä. Metsien käyttö eli hakkuukertymä ja kasvu on ilmoitettu taulukossa vuoden 2024 mukaan. Aluetalouteen, metsien käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyviä keskeisiä tunnuslukuja Pirkanmaalta on esitetty alla taulukossa.
| Tilannekuva | Pirkanmaa | Suomi |
|---|---|---|
| Aluetalous | ||
| Metsäalan osuus maakunnan koko talouden | ||
| ...tuotoksesta, % | 7,7 | 6,5 |
| ...bruttoarvonlisästä, % | 3,0 | 4,4 |
| ...työllisistä, % | 2,6 | 2,4 |
| ...investoinneista, % | 4,3 | 4,0 |
| Metsäalan työlliset, hlö | 6437 | 66 100 |
| Puun myyntitulot, 1000 € | 241 483 | 2 849 659 |
| Metsien käyttö | Tilanne | Tilanne |
| Metsätalousmaata maapinta-alasta, % | 75 | 86 |
| Yksityismetsien osuus, % | 72 | 51 |
| Metsän kasvu, milj. m³ | 6,8 | 103 |
| Puuston keskikasvu, m³/ha/v | 7,0 | 4,5 |
| Suurin ylläpidettävä hakkuusuunnite, milj. m³ | 5,5 | 79,8 |
| Käyttö, markkinahakkuut, milj. m³ | 5,6 | 73,8 |
| Monimuotoisuus | Tilanne | Tilanne |
| Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala, 1000 ha | 40,6 | 2470 |
| Lakiin perustuvan suojelun osuus, % | 4,2 | 10,8 |
| Monimuotoisuus, 1000 ha | 15 | 502,3 |
| Monimuotoisuus, % | 1,5 | 2,2 |
| Rajoitettu käyttö, 1000 ha | 9,4 | 410,5 |
| Rajoitettu käyttö, % | 1,0 | 1,8 |
| Kuolleen puun määrä, m³/ha | 6,9 | 6,9 |
Aluetalous-osion tietolähde: Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelu (Tilastokeskuksen aineisto) 17.6.2025
Metsien käyttö -osion tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsävarat 17.6.2025
Monimuotoisuus-osion tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsien suojelu 19.11.2025.
- Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala: luokat 1A+1B+1C lakisääteiset suojelualueet (metsä- ja kitumaalla)
- Monimuotoisuus: luokat 2A+2B talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet (metsä- ja kitumaalla)
- Rajoitettu käyttö: luokka 3 luontoarvojen suojelua tukevat metsät, muut erityisalueet ja -kohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö (metsä- ja kitumaalla)
Metsien pinta-ala ja hakkuumahdollisuudet
Pirkanmaan alueella on metsätalouden maata 1 000 000 hehtaaria, joista metsämaan osuus on 960 000 hehtaaria, kitumaata 11 000 hehtaaria ja joutomaata 15 000 hehtaaria. Soiden osuus on 23,8 %. Metsä- ja kitumaan puuston kasvu on Pirkanmaalla 6,83 milj. m³/vuosi keskikasvu on 7,0 m³/ha/vuosi. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio on Pirkanmaalla 5,46 milj. m³/v Vuonna 2023 hakkuukertymä oli 5,6 milj. m³/. Viiden vuoden keskimääräinen hakkuukertymä on 5,57 milj. m³/v. Viiden vuoden keskimääräinen hakkuukertymä ylittää suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän. Pitkällä aikavälillä hakkuukertymän ei tulisi ylittää suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää.
Pirkanmaan metsämaan kivennäismaista on 78 % ravinteisuudeltaan tuoreita kankaita tai sitä rehevämpiä. Metsämaan soista puolestaan 43 % vastaa ravinteisuudeltaan kuivahkoja kankaita tai sitä karumpia kasvupaikkoja. Metsämaasta mäntyvaltaisten metsien osuus on Pirkanmaalla n. 44 %, kuusivaltaisten 43 % ja lehtipuuvaltaisten 12 %. Metsämaan pinta-alasta on uudistusaloja ja taimikoita 18 %, nuoria kasvatusmetsiä 25 %, varttuneita kasvatusmetsiä 42 % ja uudistuskypsiä metsiä 15 %. (Luke Tilastotietokanta VMI13)
Esitykset maakunnittaisista metsävaroista ja metsien tilasta ovat katsottavissa ja ladattavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Arvio hakkuumahdollisuuksista metsävaratiedon mukaan
Arvio hakkuutavoittaisesta hakkuupotentiaalista (ha/v) maakunnittain Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta vuosille 2025–2034 sovitettuna maakunnallisiin suurimpaan ylläpidettävissä (SY) olevaan aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvioon (Luke), katsottavissa liitteessä 3.
Nuoret metsät
Noin 80 % Pirkanmaan pienistä ja varttuneista taimikoista on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä ja tyydyttäviä. Taimikonhoitoa on toteutettu keskimäärin viimeisen 5 vuoden aikana 12 600 hehtaaria vuodessa. Taimikonhoidon tarve seuraavalle 5 vuodelle olisi n. 21 000 hehtaaria vuodessa VMI13:n mukaan. Osassa taimikoita hoitotyöt ovat jääneet tekemättä tai viivästyneet, siksi taimikonhoidon tason nosto tulisi olla keskeisessä roolissa lähitulevaisuudessa.
Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta on laskettu hoitoehdotukset (ha/v) maakunnittain vuosille 2025–2034. Varhaishoidon perusteena on seuraavan viiden vuoden tarpeen keskiarvo ja taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa seuraavan 10 vuoden tarpeen keskiarvo. Taulukko katsottavissa liitteenä 4.
Ensiharvennusten määrää pitäisi Pirkanmaalla lisätä 70 prosenttia. Metsävarat ja metsien tila – Pirkanmaa VMI13 (2019–2023) -tilaston mukaan.
(Luken viranomais- ja asiantuntija-tehtävät)
Metsätalouden kannustinjärjestelmä, metka
Metsätalouden kannustinjärjestelmästä voidaan maksaa tukea muun muassa taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon ja metsätien tekemiseen. Näiden tuettavien työlajien toteutuksen tavoitetaulukko katsottavissa liitteenä 2.
Metsätuhot
Eriasteisia metsätuhoja puuntuotannon metsämaalla on havaittu Pirkanmaalla 45,4 % (vrt. Etelä-Pohjanmaa 39,4 % ja Kanta-Häme 43,4 %). Yli 90 % havaituista tuhoista oli kuitenkin luokassa todettavissa ja vakavampia tuhoja oli alle 10 %. Metsätuhot ovat alueella kasvussa. Kuusikoissa tuhoja aiheuttavat etenkin kuusentähtikirjaaja, kirjanpainaja sekä juurikääpä. Hyönteistuhojen määrä hakkuuaikomuksissa on ollut viime vuosina yli 300 ha/v ja määrä on kasvava. Myös hirvieläinten aiheuttamat tuhot voivat paikallisesti olla merkittäviä. Merkittävin tuhon aiheuttaja on kuitenkin myrskytuhot, joita on ollut viimevuosina noin 1000–3000 ha/v metsänkäyttöilmoitus tietojen mukaan.
Ilmaston lämpeneminen voimistaa ja luo jatkossa uusia metsiin kohdistuvia tuhoriskejä. Lue lisää metsätuhoista Metsäkeskuksen verkkosivuilta ja luontaisista häiriöistä Tapion Ilmastokestävä metsänhoito -infolehtisestä.
Suometsät
Soiden ojitus on lisännyt maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Kuivatuksen takia hapellisiin oloihin joutunut turve hajoaa pikkuhiljaa vapauttaen ilmakehään hiilidioksidia sekä typpioksidia. Päästöjen kannalta pohjaveden pinnan olisi hyvä olla noin 30–40 cm syvyydellä, jolloin puiden juuret ovat hapellisissa oloissa vedenpinnan yläpuolella, mutta paksu turvekerros on turvassa hajoamiselta.
Yksi keino pitää pohjaveden pinnan taso sopivana on käyttää jatkuvapeitteisten kasvatusmenetelmiä niille sopivilla turvemailla. Jatkuvapeitteisten kasvatusmenetelmien tavoitteena on pitää haihduttavan puuston avulla pohjaveden pinta sopivalla tasolla. Pirkanmaan avohakkuiden osuus ilmoitettujen suometsien uudistushakkuiden pinta-alasta vuonna 2024 oli 67 %.
Turvemaiden tuhkalannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua ja pienentää kunnostusojituksen tarvetta.
Lue lisää suometsistä:
- Suometsät (Luke)
- Suometsiä uudistetaan edelleen useimmin avohakkuilla (Metsäkeskus, 7.10.2024)
- Suometsien hoito (Metsänhoidon suositukset)
Metsän kasvun lisääminen ja tehostettu ilmastokestävä metsänhoito
Taimikonhoitopinta-alat nostetaan metsänhoitosuositusten mukaiselle tasolle. Metsänkäsittelyä tehostetaan, Metsät uudistetaan istuttaen tai kylväen kaikilla soveltuvilla kohteilla, taimikonhoito toteutetaan aina, kun se katsotaan metsänhoidollisesti tarpeelliseksi, ilmastokestävyyttä vahvistetaan, rehevillä kasvupaikoilla lehtipuuston osuus 20 %, korpikuusikoiden pinta-alasta 60 % on poimintahakkuiden piirissä. Metsien kasvatuslannoituksia lisätään kohdentaen ne kannattavimpiin kohteisiin. Kasvatuslannoitusten toteuttaminen niille parhaiten soveltuvilla kohteilla lisäisi vuotuisia lannoituspinta-aloja tarkastelujakson loppupuolella kaksinkertaisiksi nykytasoon verrattuna.
Kasvatus- sekä tuhkalannoitus mahdollisuus (tavoite) on määritelty maakunnittain Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta. Liite 5.
Tehostettu metsänhoito ja ilmastotoimet lisäävät puuston kokonaistilavuutta ja alkavat vahvistaa tuntuvasti puuston hiilensidontaa.
Lähde: Luonnonvarakeskus, Jari Hynynen & työryhmä; Pirkanmaan metsävarojen ja metsien hyödyntämisen skenaariot erilaisilla metsien käsittelystrategioilla.
Pirkanmaan rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa Etelä-Hämeen lehtokeskusalueella. Karuimmat metsät ja suot ovat pohjoisessa ja luoteessa. Pirkanmaa kuuluu Kokemäenjoen valuma-alueeseen. Vesistöjen osuus pinta-alasta on 14 %. Suuret järvialtaat ja vesireitit ovat luonnon leimallisia piirteitä. Maaston vaihtelevan topografian ansiosta on runsaasti pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Harjujaksoja on kaksi: Pälkäneen-Kangasalan-Tampereen-Ylöjärven kautta kulkeva harjujakso ja toinen ulottuu Ikaalisten Hämeenkankaalta Näsijärven Vilppulan kupeeseen.
Suojelu
Tiukasti suojeltuja alueita Pirkanmaalla on yhteensä 4,2 % metsä- ja kitumaan alasta. Talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteita 1,5 % ja rajoitetun metsätalouskäytön piirissä 1 %. Lähde: Metsien suojelu (Luonnonvarakeskus, 19.11.2025).
METSO-ohjelmalla on suojeltu yksityismetsiä noin 6000 ha tavoitteen ollessa 7079 ha. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Ympäristötukisopimuksia on laadittu yhteensä 3174 ha, joista on voimassa 1865 ha.
Elinympäristöjen tila
Pirkanmaan Lumo-ohjelma valmistui kesällä 2022. Ohjelma määrittää vuoteen 2030 asti ulottuvat vision ja tavoitteet, joihin Pirkanmaalla sitoudutaan luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. Maakuntaan on vahvistettu neljä Helmi-keskittymäaluetta, jotka ovat Vanajaveden seutu, Sata-Pirkan harjut, Pohjois-Pirkanmaan suot ja Harjunvuoren-Viitapohjan alue. Pirkanmaa on mukana myös Priodiversity-hankkeessa. Lue lisää:Pirkanmaan lumo (ely-keskus)
Vesiensuojelu
Maakunnan karummassa ja harvaan asutussa pohjoisosassa suurten vesistöjen tila on pääsääntöisesti hyvä ja osa pienempien vesistöjen tilasta erinomainen. Eteläosan rehevämmillä ja taajemmin asutuilla alueilla suurien vesistöjen tila on pääosin tyydyttävä ja osa pienemmistä vesitöistä on välttävässä tilassa. Soiden ojitukset ovat painottuneet Luoteis-Pirkanmaalle Kihniön ja Parkanon alueille, missä matalissa järvialtaissa on tapahtunut rehevöitymistä ja veden samentumista. Muuallakin metsien ojitus ja maanmuokkaus ovat vaikuttaneet paikallisesti vesistöjen tilaan.
Kuolleen puun määrä
Kuolleen puun kokonaismäärä on lisääntynyt VMI:n mukaan seuraavasti:
- 2009–2013; 3,7 m³/ha
- 2014–2018; 4,4 m³/ha
- 2019–2023; 6,9 m³/ha.
Kuolleen puun määrä on kehittynyt maakunnan metsissä otolliseen suuntaan. KSM:n tavoite 10 m³/ha saavutettaisiin nykyvauhdilla noin 2035. Tavoitteen saavuttamista tukevat sertifiointiin viime päivityksessä tehty lisäys säästöpuiden määrän lisäämisestä ja vaatimus tekopökkelöiden tekemisestä.
Tukkipuun kokonaiskäyttö vuonna 2023 Pirkanmaalla oli noin 2,2 miljoonaa kuutiota. Kuitupuuta ei Pirkanmaalla enää jalosteta, pikkutukkia tilastoituu jonkin verran kuitupuuksi. Pirkanmaan puunkäyttö oli suurimmillaan 2000-luvun alussa, lähes 5 miljoonan kuution luvuissa.
Puutuoteala Pirkanmaalla
Pirkanmaalla tuotetaan laajasti puutuotteita perinteisestä sahatavarasta korkeasti jalostettuihin ratkaisuihin. Alueella toimii hirsitalo- ja kestopuuteollisuutta, saha- ja levyteollisuutta, puusepän- ja rakennuspuusepänteollisuutta, puurakentamista sekä pakkausteollisuutta. Vuosittain Pirkanmaalla sahataan noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä tukkia, mikä vastaa 9 % Suomen koko sahatavaran tuotannosta. Puurakentaminen on yksi keino saavuttaa alueen hiilineutraalisuustavoitetta. Pirkanmaalle on rakennettu lähes 1000 puukerrostaloasuntoa, ja alueen kerrostaloissa käytetään puuta suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa.
Puuenergian käyttö runsasta
Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö kasvoi voimakkaasti vielä vuosina 2023 ja 2024. Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2024 metsähaketta ennätykselliset 940 000 kuutiometriä. Pirkanmaalla käytettiin metsähaketta neljänneksi eniten Suomen maakunnista. Yhteensä kiinteillä puupolttoaineilla tuotetaan Pirkanmaalla energiaa n. 3 373 gigawattituntia.
Energiapuun käyttö uusiutuvana polttoaineena vähentää Pirkanmaan maakunnan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä yli kaksi miljoonaa tonnia, jos vertailupoltto-aineena on esimerkiksi kivihiili tai turve. Jatkossa kaukolämmön tuotannossa tullaan lisäämään puupolttoaineiden sijaan päästöttömän sähkön käyttöä hintavaihteluita ja lämpöakkuja hyödyntämällä. Lähde: Puun energiakäyttö 2024 - ennakko (Luonnonvarakeskus)
Metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista käyttöä koskevia päätöksiä tekevät Pirkanmaalla metsää omistavat metsänomistajat, joita on Metsäkeskuksen tilaston (PowerBI) mukaan n. 47 800. Metsän merkitys on pirkanmaalaisille suuri. Pirkanmaan metsänomistajista noin 50 % on etämetsänomistajia, jotka asuvat metsiensä sijaintikunnan ulkopuolella. Yksityisten metsänomistajien keski-ikä on Pirkanmaalla 60 vuotta.
Kuolinpesien n. 5,7 %:n osuus Pirkanmaan metsäpinta-alasta on liian korkea, kun tavoitteena on aktiivisia päätöksiä tekevät metsänomistajat. Yksityiset Yhteismetsäomistusta on n. 1,4 % Pirkanmaan metsäpinta-alasta.
Yhteismetsäomistusta lisäämällä vaikutetaan aktiivista sekä suunnitelmallista metsien käyttöä lisäävästi. Yhteismetsäomistus on ollut ja tulee olemaan tasaisessa hienoisessa kasvussa, mutta siinäkin tarvittaisiin vauhdittavia toimenpiteitä ja yhteistyötä metsäalan verkostoissa. Tietoa metsien omistuksesta (Metsäkeskus)
Metsät tarjoavat puunmyyntitulojen ohella myös monia erilaisia mahdollisuuksia. Marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden keruu on tärkeä osa metsien monikäyttöä. Puustoltaan ja rakenteeltaan monipuoliset metsät ylläpitävät hyviä keruumahdollisuuksia. Metsien monikäyttö (Metsänhoidon suositukset).
Riista ja metsästys
Pirkanmaalla riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä oli vuonna 2024 yhteensä 17 200 ja määrä on säilynyt samana viimeisen viiden vuoden ajan. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuonna 2024 metsästykseen käytettiin Pirkanmaalla noin 300 000 henkilötyöpäivää, joista hieman yli puolet pienriistan metsästykseen ja hieman alle puolet hirvieläinten metsästykseen. Runsaslukuisimpia pienriistasaaliita ovat sepelkyyhky, heinäsorsa ja supikoira. Metsäkanalinnut pyy, teeri ja metso ovat arvostettuja saaliita, vaikkakin saalismäärät jäävät monia muita lajeja selvästi pienemmiksi.
Hirvieläimet ovat riistasaaliin arvolla mitattuna alueen tärkeimpiä riistaeläimiä.
Pirkanmaa kuuluu neljään hirvitalousalueeseen, joille kantatavoitteet sekä hirven että valkohäntäpeuran osalta asettaa alueellinen riistaneuvosto kolmen vuoden välein. Vuosille 2024–2026 asetetut tavoitteet sekä Luonnonvarakeskuksen arvioimat hirvi- ja valkohäntäpeuratiheydet on esitetty taulukossa.
Riistan huomiointi metsänhoidossa: Riistanhoito metsänkäsittelyssä (Metsänhoidon suositukset)
| Hirvi-talousalue | Hirvitavoite kpl/1000 ha | Hirvitiheys (Luke 2025) | Valkohäntä-peuratavoite kpl/1000 ha | Valkohäntäpeura-tiheys (Luke 2025) |
|---|---|---|---|---|
| PH 1 | 2,7–3,4 | 3,6 | 3–4 | 3,4 |
| PH 2 | 2,7–3,4 | 3,2 | 5–6 | 5,2 |
| SA-PH | 2,7–3,2 | 3,3 | 7–10 | 7,8 |
| SA-PH-EH | 2,4–2,9 | 2,5 | 27–33 | 26,2 |
Selitteet:
PH 1: Pohjois-Häme 1, PH 2: Pohjois-Häme 2, SA-PH: Satakunta – Pohjois-Häme, SA-PH-EH: Satakunta – Pohjois-Häme – Etelä-Häme
Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen edistää tulevien sukupolvien myönteistä suhtautumista metsien kestävään käyttöön.
Nykypäivänä nuoret asuvat useimmin kaupungissa kuin maalla ja samaan aikaan metsäalan työpaikat sijaitsevat maaseudulla, kaukana keskuksista. Nuorille tulee järjestää mahdollisuuksia tutustua metsäalan työpaikkoihin, jotta eri asteiden metsäalan opinnot kiinnostavat ja työvoimaa riittää jatkossakin avoimiin työpaikkoihin. Lasten ja nuorten tutustuttaminen metsäalaan, metsien monipuoliseen käyttöön sekä metsänomistukseen edesauttaa metsien siirtymistä uusille omistajasukupolville, jotka ovat tietoisia roolistaan metsänomistajana. Pirkanmaalla metsäalan ammattikorkeakouluopetusta järjestää Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. Toisen asteen metsäalan koulutusta alueella järjestää Tampereen ammattiopisto Tredu, Ylöjärven Kurun Metsätien toimipiste. Korkeimman metsäopetuksen opintojaksoja Pirkanmaalla järjestää Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema.
Uutinen 06.02.2024: Uusi tietopaketti helpottaa metsäalan esittelyä nuorille (Metsäkeskus)
Pirkanmaalla on 5494 yksityistiekuntaa. Tiekunnallisten yksityisteiden pituus on 10 641 km, lisäksi järjestäytymättömiä yksityisteitä on n. 2400 km. Vertailun vuoksi yleisiä teitä noin 4 900 km. Teiden varsilla on runsaasti maaseudun väestöä ja pienyrityksiä. Metsä- ja maatalouden käyttö on runsasta, joten tiestöllä on huomattava merkitys myös huoltovarmuuden kannalta.
Maakuntakohtaisen analyysin perusteella Pirkanmaankin yksityistieverkolla on merkittävästi korjausvelkaa. TIESIT-hankkeessa tehdyn kuntokartoituksen perusteella Pirkanmaan yksityisteillä on noin 638 siltaa tai suurikokoista rumpua, joista noin 25 prosenttia on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa.
Lue lisää: Yksityistiet (Metsäkeskus)
Maakuntakaavoituksella ohjataan maakunnan alueiden käytön suunnittelua ja luodaan linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka on kokonaismaakuntakaava. Sitä täydentämään on hyväksytty elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaava, jossa keskitytään kahteen teemaan: tukemaan pirkanmaalaisen luonnon monimuotoisuutta ja elonkirjoa sekä vahvistamaan edellytyksiä kestävälle energiantuotannolle maakunnan alueella. Kuhmoisten osalta on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Lisäksi maakuntavaltuusto on käynnistänyt 25.11.2024 Teollisuuden uudet sijaintipaikat -vaihemaakuntakaavan valmistelun. Pirkanmaalle on myönnetty myös Hinku-maakunnan status.
Yleistietoa maakuntakaavasta (Pirkanmaan vaihemaakuntakaava)
Yleiskaavaon kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Lähde: Yleiskaavat (Ympäristöhallinto)
Pirkanmaalla metsätalouteen vaikuttavaa ajankohtaista yleiskaavoitusta on myös alueen tuulivoimahankkeisiin liittyvä kaavoitus.
Maakunta- ja yleiskaavoja tarkastelemalla saadaan muiden maankäytön suunnitelmien lisäksi tietoa muun muassa siitä, mille alueille luonnonhoitotoimenpiteitä kannattaa erityisesti suunnata, jotta nämä parhaiten tukevat ja vahvistavat lajistollisesti arvokkaita alueita ja näiden välisiä yhteyksiä.
Visio
Monimuotoisuuden turvaava ilmastokestävä metsien hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Pirkanmaalla.
Visio on yhteinen tahtotilamme, johon pääsemiseksi metsäohjelmassa on kunnianhimoiset päämäärät ja vaikuttavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päämäärä 1: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
Toimenpide: Metsät kuntoon -hanke
Tavoitteena on, että metsien hoito on tavoitteellista ja se perustuu tietoon sekä metsänomistajien aktiivisiin päätöksiin.
- Nuoret metsät hoidetaan laadukkaasti ajallaan ja poistetaan hoitorästit
- Sekapuustoisuus lisääntyy ja säilytetään enemmän
- Metsänhoitosuosituksia noudatetaan tarkemmin ja laatua seurataan
- luonnonhoito läpileikkaava teema
Vastuutahot: Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Tampereen seudun ammattiopisto.
Mittarit: Metsäkeskuksen metsävaratieto, osallistujat ja mallikohteiden määrä maastossa.
Toimenpide: Metsätuhoista viestiminen, tiedonvälitys ja koulutus
Tavoitteena on, että metsätuhoja ennakoidaan ja torjutaan. Aktiivinen ja monipuolistuva metsänhoito lisää metsän kasvua, ehkäisee tuhoja ja tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista.
- Viestiminen metsätuhoista yleisesti
- Metsäneuvoston näkemys hirvieläin kannasta
- Metsätuhotietoisuuden edistäminen
- Hirvieläinkannan ja metsänhoidon yhteensovittaminen sorkka –hankkeeseen osallistuminen
- Tuhojen tunnistaminen ja ehkäiseminen
- Korvauksien hakemisesta viestiminen
- Tietoisuuden edistäminen esim. lahopuustoisuuden hyödyt
Vastuutahot: Tampereen ammattikorkeakoulu, Riistakeskus, Metsäkeskus
Mittarit: Hirvieläinkannan taso, viestintätoimenpiteiden määrä, metsätuhoseuranta mittarit.
Toimenpide: Maaperäpäästöt kuriin ja hiilinielut kuntoon -hanke
Tavoitteena on, että maaperäpäästöt vähenevät, hiilinielut vahvistuvat ja hiilen varastoinnin keinoja kehitetään.
- Lisätään metsien kasvua ja hiilensidontaa vastuullisella metsänlannoituksella.
- Hillitään suometsien maaperäpäästöjen.
- Hallitaan pohjavedenpinnan säätely suometsissä.
- Metsitys soveltuvilla alueilla lisääntyy
- Harvennusvoimakkuuden optimointi tehostuu
- Kiertoajan pidentämistä käytetään soveltuvilla kohteilla
- Säästöpuiden, suojakaistojen ja lahopuiden vaikutus hiilivarastoon tiedostetaan
Vastuutahot: Helsingin Yliopiston Hyytiälän tutkimusasema, Metsäkeskus ja Tampereen seudun ammattiopisto
Mittarit: Koulutuksiin osallistuvien määrä, koulutustilaisuuksien lukumäärä, metsänlannoitusmäärän kehittyminen.
Toimenpide: Tehokas ja ilmastokestävä metsänuudistaminen -hanke
Tavoitteena on, että metsänuudistaminen toteutetaan Pirkanmaalla laadukkaasti, ilmastokestävästi ja viipymättä.
- Valitaan laadukas ja vastuullinen uudistamistapa, esim. jaksollinen- tai jatkuvakasvatus
- Kasvupaikan mahdollisuudet huomioidaan kokonaisvaltaisesti
- Sekapuustoisuus, maanmuokkaus, vesienhallinta, jalostettu viljelymateriaali ym. optimoidaan tehokkaasti.
- Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen tehokkaasti
Vastuutahot: Metsänhoitoyhdistykset, Luonnonvarakeskus, Metsäkeskus
Mittarit: osallistujien määrä, koulutusten määrä, uudistamisen laatu ja nopeus
Päämäärä 2: Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
Toimenpide: Vauhtia talousmetsien luonnonhoitoon -hanke.
Tavoitteena on lisätä runsaasti luonnonhoitoa talousmetsissä.
- Toimijoiden luonnonhoidon perusosaamisen taso paranee,
- Luonnonhoitotoimia tehostetaan ja vapaaehtoisuuteen perustuvat luonnonhoitotoimet kohdennetaan suojelualueiden ja luontokohteiden lähellä.
- Monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäneuvonnan koulutusta sekä täydennyskoulutusta luonnonhoidosta ja uusien yrittäjien kannustamista alalle lisätään.
- Perustetaan monitavoitteisen metsänhoidon mallialueet ja koulutuskohteet Pirkanmaalle.
- kuntayhteistyötä lisätään.
Vastuutahot: Metsäkeskus ja sidosryhmät
Mittarit: Hankkeessa järjestettyjen koulutusten ja osallistujien lukumäärä. Sekä monimuotoisuutta kuvaavien tunnusten kehittyminen: Kuolleen puun määrän kehittyminen (m³/ha), muun lehtipuun kuin koivun määrä (m³/ha), Säästöpuiden määrä, suojakaistojen leveys, sekametsien määrän kehittyminen (25 % sekapuustoisuutta), vanhojen metsien osuus metsämaan alasta (%) ja vanhojen puiden määrä (kpl/ha).
Toimenpide: Metso ohjelma tutuksi toimijoille –hanke
Tavoitteena on kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvaa metsien suojelua.
- Koulutusta, viestintää ja markkinointia aihepiiristä lisätään.
- Puolueetonta tiedonvälitystä suojelun keinoista metsänomistajille lisätään.
- Suojelupinta-alaa lisätään aktiivisesti uudella METSO-kaudella.
- Vanhojen metsien suojelua edistetään aktiivisesti.
- Metsäorganisaatiot sitoutetaan METSO-ohjelman tavoitteisiin.
Vastuutahot: Elinvoimakeskus, lisäksi Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat aktiivisesti mukaan.
Mittarit: Pysyvän ja määräaikaisen suojelun määrän kehittyminen.
Toimenpide: Priodiversity life -hankkeen ja Lumo-ohjelman maakunnallinen toteutus
Tavoitteena on, että tunnistetaan ja otetaan huomioon alueelliset luonnon ominaispiirteet sekä lisätään luontotiedon osaamista ja käytäntöön viemistä.
- Keskeiset alueelliset ominaispiirteet turvataan esim. Seuraavissa elinympäristöissä; lehtometsät, paahde-elinympäristöt, suuret vesistöt, pienvedet kuten purot, lähteet ja lammet, Luoteis-Pirkanmaan suot.
- Uhanalaiset lajiesiintymät ja arvokkaat luontokohteet kartoitetaan.
- Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit, vastuulajeja 113 lajia, huomioidaan.
- Metka-luonnonhoitohankkeiden määrää lisätään
- Maakunnallisten Helmi-keskittymien tavoitteiden käytäntöön vienti.
Lue lisää ohjelmista:
Vastuutahot: Elinvoimakeskus, lisäksi Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat mm. Hoitotöiden toteuttajina.
Mittarit: Priodiversityn maakunnalliset tavoitteet, hankkeen edistymisen esittely metsäneuvostolle kerran vuodessa, kansallisten ja maakunnallisten luonnonhoitohankkeiden määrä, Metkalla toteutettavien luonnonhoitohankkeiden määrä.
Toimenpide: Aktiivinen valuma-aluekohtainen toimenpidesuunnittelu -hanke
Tavoitteena on ottaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet aktiiviseen käyttöön.
- Järjestetään maastokoulutusta Metka rahoituksen mahdollisuuksista,
- Opitaan tunnistamaan arvokkaat vesistöalueet ja herkät vesistöt sekä otetaan ne huomioon metsien käsittelyssä ja metsänomistajien neuvonnassa.
- Maakunnallisesti luontoarvoiltaan korkeimman arvon vesistöt huomioidaan
- Toimenpiteet mitoitetaan vastaanottavan vesistön ominaisuuksien mukaan
- Peitteisen metsänkasvatuksen edistäminen turvemailla
Vastuutahot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Metsäkeskus
Mittarit: Laskeva trendi seuraavien toimenpiteiden työmäärissä: kunnostusojitus, ojitusmätästys ja turvemaiden avohakkuut. Luonnonhoito- ja suometsän hoitohankkeiden määrän kasvava kehitys.
Päämäärä 3: Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla
Toimenpide: Metsän oppimispolku -hanke
Tavoitteena on, että Pirkanmaalla metsäalan osaaminen monipuolistuu ja nuorten kiinnostus metsäalaa kohtaan vahvistuu. Metsäalan koulutus vastaa muuttuviin tarpeisiin ja hakeutuminen metsäalan ammatteihin kasvaa.
- Perustetaan metsänoppimispolkuja koulujen lähimetsiin.
- Lisätään kouluyhteistyötä.
- Kerrotaan metsien mahdollisuuksista ja koulutuksista nuorille.
- Turvataan osaavan työvoiman saatavuutta metsäalalla, harjoittelupaikat, kouluvierailut.
Vastuutahot: 4H, Riistanhoitoyhdistys, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, oppilaitokset.
Mittarit: Oppimispolkujen lukumäärä, kouluyhteistyötapahtumien lukumäärä, hakijamäärät oppilaitoksiin, tavoitettujen lasten ja nuorten määrä, tavoitettujen opettajien ja opinto-ohjaajien määrä, metsäalan oppilaitoksiin vuosittain hakeutuneet ja valitut, metsäalan oppilaitoksista vuosittain valmistuneet ja työllistyminen, medianäkyvyyden seuranta.
Toimenpide: Metsäpalveluyrittäminen kasvuun -hanke
Tavoitteena on, että puun käyttö ja jalostaminen monipuolistuu sekä metsälliset elinkeinot kehittyvät.
- Metsäalalle saadaan uusia monipuolisia palveluyrittäjiä, edistetään myös kevytyrittäjyyttä.
- Vastataan kasvavaan tarpeeseen saada metsäalalle erilaisia monipuolisia palveluyrittäjiä. Yrittäjiä tarvitaan muun muassa erilaisten metsätöiden, luonnonhoitohankkeiden, ennallistamisen, luonnontuotealan, luonnontuotteiden keruun, logistiikan ja jatkojalostuksen sekä riistatalouden ja puurakentamisen alalle.
- Kannustetaan lisäämään puurakentamista aktivointi- ja kehityshankkeilla sekä viestinnällä.
Vastuutahot: Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö.
Mittarit: Alan palveluyrittäjien lukumäärän nousujohteinen kehittyminen, julkisen puurakentamisen osuuden kasvu, puukerrostalojen osuuden kasvu, puunkäyttömäärä korjausrakentamiseen, kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärät ja valtion maille kohdistuvien eräpäivien lukumäärä, metsästäjien lukumäärän kasvu.
Metsätilarakenteen ja maankäytön kehittäminen -hanke
Tavoitteena on kehittää metsätila- ja metsänomistusrakennetta sekä sujuvoittaa sukupolvenvaihdoksia, lisätä yhteydenpitoa ja yhteisiä koulutuspäiviä maakunnassa toimivien kaavoitusasiantuntijoiden kanssa.
- Metsätilan sukupolvenvaihdokset hallitusti.
- Kuolinpesien määrä omistusmuotona vähenee.
- Yhteismetsien määrää kasvatetaan.
- Kaavoituksessa huomioidaan metsä- ja biotalouden harjoittamisen edellytysten täyttyminen.
- Sujuvoitetaan kaavoitus- ja maisematyölupamenettelyjä, yleiskaavojen kaavamääräyksiin enemmän suositusluonteisia vapaaehtoisia ohjeistuksia.
Vastuutahot: Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos
Mittarit: Kuolinpesien pienenevä osuus yksityisluontoisten metsien metsätalousmaasta Pirkanmaalla, yhteismetsien kasvava maa-pinta-alan kehittyminen, vapailla markkinoilla myydyt yli 2 hehtaarin suuruiset puhtaiden metsätilojen kauppojen määrän kasvu Pirkanmaalla, laskeva metsänomistajien keski-ikä Pirkanmaalla, metsätilojen koon kehittyminen.
Toimenpide: Yksityistiet huoltovarmuuden varmistajana -hanke
Tavoitteena on yksityistieinfran sekä metsä- ja terminaalilogistiikan kehittäminen.
- Tiekuntien aktiivisuus yksityisteiden ja siltojen perusparantamiseen lisääntyy.
- Tiekuntien hallinnointi kehittyy.
- Tienhoitoyrittäjien määrä kasvaa, tieisännöitsijät, urakoitsijat ym.
- Tie-infra ja logistiikka kehittyy ja paranee, muun muassa tiestö, sillat, terminaalit, raideliikenteen puunlastaus, muu logistiikka.
- Vaikutetaan yleiseen liikenneinfraan ja liikennekaavoitukseen.
Vastuutaho: Metsäkeskus, Pirkanmaan liitto, Sisä-Suomen elinvoimakeskus sekä Väylävirasto.
Mittarit: yksityisteiden perusparannusten määrä, Metka-tuen käyttömäärä, tieisännöitsijöiden lukumäärä.
Toimeenpano ja seuranta
Maakunnallinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman välitarkastus ja toimenpiteiden päivittäminen tehdään vuonna 2028.
Metsäneuvostot antavat vuosittain Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin. Metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet päivittyvät vuosittain (vuoden 2025 tavoitteet on esitetty liitteessä 2).
Toimenpiteisiin valittujen mittareiden lisäksi seurannassa voidaan käyttää myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain. Erilaisiin aineistoihin perustuen Metsäkeskuksen asiantuntijat voivat tuottaa tausta-aineistoa maakuntien yleisen kehityksen seurannan tueksi. Esimerkkejä tällaisista analyyseistä ovat liitteessä 3 esitetty hakkuupotentiaalin laskenta ja liitteessä 4 esitetyt metsänhoitoehdotukset.
Neuvosto seuraa tavoitteiden edistymistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan.
Vaikutusten arviointi
Vaikutusten arvioinnin menetelmä
Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia. Arviointi toteutettiin ohjelman luonnosvaiheessa. Arviointi oli etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan.
Arviointia varten koottiin valmisteluryhmiin osallistuneista vaikutusten arvioinnin ryhmä. Ryhmän kokoonpanon vahvisti alueellinen metsäneuvosto. Ryhmän jäsenet vastasivat sähköiseen ennakkokyselyyn kesäkuussa 2025. Arviointiryhmän kokoukset järjestettiin 12.8. ja 13.8.2025.
Toimenpiteitä ja niiden kokonaisvaikutuksia arvioitiin sanallisesti sekä käyttäen asteikkoa ++, +, 0, -, -- (voimakkaasti myönteinen, myönteinen, ei vaikutusta, kielteinen, voimakkaasti kielteinen). Metsäneuvosto huomioi arvioinnin tulokset ohjelmaluonnoksen viimeistelyssä ennen ohjelman lähettämistä lausunnoille.
Arvioinnin tulokset
Metsäohjelman kolmen päämäärän kokonaisvaikutus on hyvinkin tasapainoinen. Toimenpiteiden määrä on oikea ja toimenpiteiden laatu on vaikuttavia. Toimenpiteiden valinta on onnistunutta ja toimenpiteet vaikuttavat olevan oikealla tasolla. Kaikkiin kolmeen päämäärään kuuluu neljä suunniteltua toimenpidettä, yhteensä kaksitoista toimenpidettä. Oletuksena on, että kaikki suunnitellut toimenpiteet toteutetaan metsäohjelmakaudella 2026–2030. Kokonaisvaikutukset talouteen arvioitiin erittäin myönteisiksi. Ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset on arvioitu myönteisiksi ja epävarmuustekijät neutraaleiksi. Ohjelman kokonaisvaikutus on tasapainoinen.
Metsäohjelman kolmen päämäärän toimenpiteiden kokonaisvaikutus pylväsdiagrammikuvaajana (enimmäispistemäärä päämäärälle/toimenpiteelle voi olla 14 ja vähimmäispistemäärä voi olla -14):
Pylväsdiagrammi vaikutusten arvioinnista eri ulottuvuuksista päämärittäin.
Päämäärä 1: Aktiivinen metsänhoito
- Taloudelliset: 9 – on positiivinen
- Ekologiset: 7 – melko positiivinen
- Sosiaaliset: 7 – melko positiivinen
- Kulttuuriset: 4 – lievästi positiivinen
- Epävarmuustekijät: 1 – lähes neutraalit
Päämäärä 2: Metsien elinvoimaisuus
- Taloudelliset: 4 – lievästi positiivinen
- Ekologiset: 12 – erittäin positiivinen
- Sosiaaliset: 8 – melko positiivinen
- Kulttuuriset: 6 – positiivinen
- Epävarmuustekijät: 1 – lähes neutraalit
Päämäärä 3: Toimintaympäristö ja osaaminen
- Taloudelliset: 10 – hyvin positiivinen
- Ekologiset: 1 – lähes neutraali
- Sosiaaliset: 8 – melko positiivinen
- Kulttuuriset: 4 – lievästi positiivinen
- Epävarmuustekijät: 1 – lähes neutraali
Päämäärien kokonaisvaikutuksen yhteenveto
- Taloudelliset: 8 – on positiivinen
- Ekologiset: 7 – positiivinen
- Sosiaaliset: 8 – melko positiivinen
- Kulttuuriset: 5 – positiivinen
- Epävarmuustekijät: 1 – lähes neutraali
Liitteet
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja metsäohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi.
Analyysissa tarkastelussa olivat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset, tekniset, ekologiset ja lainsäädännölliset näkökulmat (PESTEL-analyysi).
Poliittinen (P) tilannekuva on muuttunut huolestuttavaksi ja sisältää huomattavan määrän epävarmuuksia. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus niin talouteen kuin energiasektorillekin ovat nopeuttaneet energiaomavaraisuuden kehittymistä. Samalla puun hinta on noussut.
Monimuotoisuuden heikentymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset sekä EU:n metsä-, energia- ja ympäristöpoliittiset sitoumukset ja sopimukset vaikuttavat lähitulevaisuudessa merkittävästi Suomen metsäsektoriin. Muutokset tulevat näkymään mm. kansallisissa toimissa luonnon ennallistamiseksi sekä metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämistoimissa.
Taloudessa (E) metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävän suuri ja se on kasvamassa puun kysynnän lisääntymisen myötä. Alan liikevaihto ja työpaikat ovat taantuman jälkeen hiljalleen kasvamassa talouden epävarmuudesta huolimatta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät metsätuhoriskit on huomioitava uhkana metsätaloudelle monimuotoisuutta korostavina ilmastokestävinä toimina. Myös metsien monipuolinen käyttö korostuu metsätalouden rinnalla.
Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat (S) sisältävät monipuolisen joukon muutostekijöitä, joilla on suuri vaikutus metsien käyttöön. Suomalaisilla on pääosin vahva metsäsuhde. Metsäsuhde kaipaa uudistamista, kun entistä suuremmalla joukolla ei ole suoraa suhdetta omaan metsään. Julkinen keskustelu metsien hyödyntämisestä on tällä hetkellä valitettavan kärjistynyttä ja polarisoitunutta. Metsien omistusrakennetta olisi syytä korjata aiemmin tehtävillä sukupolvenvaihdoksilla ja aktiivisella kuolinpesien purkamisella. Tällä olisi vaikutuksensa myös metsien aktiiviseen hoitoon ja metsien kasvuun. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen edistäisi tulevien sukupolvien myönteistä suhtautumista metsien kestävään käyttöön. Tällä olisi oma vaikutuksensa myös metsäalan kiinnostavuuteen opiskelualana. Haasteena kun on jo tällä hetkellä alan työvoiman saatavuus ja koulutuksen saavutettavuus tehtyjen säästöjen myötä.
Teknisestä (T) näkökulmasta metsäala kehittyy edelleen nopeasti. Entistä huomattavasti tarkemmassa kaukokartoituspohjaisessa metsätiedon tuottamisessa pystytään tuottamaan lisäksi tietoa muun muassa metsien muusta rakenteesta, hiilensidonnasta ja monimuotoisuudesta. Teknologinen kehitys parantaa konetyön tuottavuutta ja uudet menetelmät tehostavat työtapoja. Suuri ongelma on alemman tieverkon ja sen siltojen kunto ja niihin liittyvä korjausvelka.
Ekologinen (E) näkökulma on vahvistunut metsien hyödyntämisessä. Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa. Tavoitetaso monimuotoisuudessa tulee nousemaan EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen ja muun tulevan EU-sääntelyn myötä. Kansallinen ennallistamissuunnitelma valmistuu viimeistään elokuussa 2026. Lisäksi suurella osalla alueista laaditaan luonnon monimuotoisuuden ohjelmia (LUMO). Ohjelmilla tulee olemaan suuria vaikutuksia metsien käyttöön. Tarkempi toimeenpano selviää myöhemmin ja se on huomioitava jatkossa metsäohjelmien sisällössä sekä toimeenpanossa.
Lait (L), määräykset ja muut ohjauskeinot vaikuttavat koko ajan enemmän siihen, miten metsiä voidaan hyödyntää. Yleisesti voidaan sanoa, että metsäalaa ohjaa entistä enemmän muilta toimialoilta tuleva ohjaus. Erityisesti monet EU-aloitteet koskevat metsiä. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikassa on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsätalouteen sekä -teollisuuteen.
Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (metka) perusteluiden mukaan tukijärjestelmällä kannustetaan maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin. Tuettavia työlajeja ovat taimikon ja nuoren metsän hoito, terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen, metsätaloutta palvelevien yksityisteiden perusparantaminen, ympäristötuki, metsäluonnon hoito ja kulotus. Määräraha on ollut pienenemään päin.
Päättyneellä EU-kaudella 2019–2024 annettiin lukuisia asetuksia, joilla ohjataan metsien käyttöä. Taustalla vaikutti Vihreän kehityksen ohjelma, jolla pyritään hillitsemään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä estämään luonnon monimuotoisuuskatoa. Niiden pohjalta laaditaan parhaillaan monia kansallisia toimeenpanosuunnitelmia. Niiden vaikutus metsien käyttöön tulee tulevaisuudessa olemaan suuri, kuten aiemminkin on todettu.
Ennallistamisasetus (EU) edellyttää, että luontodirektiivin kunkin luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta on toteutettava ennallistamistoimia 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä ennallistamistoimien on katettava 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia luontotyyppiryhmien heikentyneestä pinta-alasta.
Metsäkatoasetuksen (EU) myötä toimijoille tulee velvollisuus selvittää käyttämänsä puun alkuperä ja hankintaketju, millä osoitetaan, ettei se aiheuta metsäkatoa. Suomessa metsäkatoasetuksen kansallista soveltamista valmistelevan työryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2025 loppuun.
Uusiutuvan energian direktiivi (RED III) (EU) tiukentaa metsäbiomassan kestävyyskriteerejä, mutta tämän vaikutusten arvioidaan jäävän suhteellisen vähäiseksi.
Puuntuotannon tuet
Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat puutuotannon tuet (metka) 2025. Eurot on muutettu suoritteiksi arvioidun keskihinnan mukaan. Suoriteluvut on pyöristetty lähimpään kymmeneen tai sataan. Tavoitteet asetetaan vuosittain.
| Maakunta | Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha | Terveys-lannoitus, ha | Suometsän hoito, ha | Metsätien perusparannus, m |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 3 100 | 410 | 100 | 6 200 |
| Etelä-Pohjanmaa | 8 000 | 1 400 | 580 | 8 200 |
| Etelä-Savo | 8 500 | 1 210 | 100 | 6 100 |
| Kainuu | 4 900 | 1 330 | 310 | 8 400 |
| Kanta-Häme | 2 900 | 620 | 170 | 6 100 |
| Keski-Pohjanmaa | 1 900 | 530 | 300 | 5 900 |
| Keski-Suomi | 9 400 | 1 080 | 290 | 9 200 |
| Kymenlaakso | 2 100 | 380 | 130 | 5 900 |
| Lappi | 10 300 | 1 010 | 620 | 39 000 |
| Pirkanmaa | 6 200 | 580 | 230 | 9 100 |
| Pohjanmaa | 3 500 | 640 | 1 460 | 14 700 |
| Pohjois-Karjala | 6 600 | 2 180 | 330 | 13 100 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 14 500 | 3 250 | 2 090 | 39 200 |
| Pohjois-Savo | 10 300 | 4 620 | 450 | 6 800 |
| Päijät-Häme | 3 900 | 420 | 110 | 6 100 |
| Satakunta | 3 600 | 460 | 400 | 6 400 |
| Uusimaa | 2 700 | 410 | 130 | 13 600 |
| Varsinais-Suomi | 3 500 | 470 | 180 | 5 900 |
| Maakunnat yhteensä | 106 000 | 21 000 | 8 000 | 210 000 |
| Suoritetavoite yht. | 106 000 ha | 21 000 ha | 8 000 ha | 210 km |
| €/ha, €/m | 279 | 167 | 210 | 12 |
| Pienpuun keruutavoite | 40 000 ha |
Luonnonhoidon tuet
Metsäluonnon hoidon edistämisen tukivarojen (metka) käytön suunnitelma maakunnittain vuonna 2025. Edeltävien vuosien tukivarojen käyttö ohjaa tulevaa tukien käytön suunnittelua. Tukien jakautumiseen työlajien välillä on mahdollista tehdä muutoksia ja tukivaroja voidaan siirtää eri alueille tarpeen mukaan, jos varoja jää käyttämättä.
| Maakunta | Luonnonhoito (€) | Ympäristötuki (€) | Yhteensä (€) |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 144 726 | 1 101 246 | 1 245 972 |
| Etelä-Pohjanmaa | 211 962 | 996 658 | 1 208 620 |
| Etelä-Savo | 266 443 | 1 106 641 | 1 373 084 |
| Kainuu | 231 822 | 1 111 360 | 1 343 182 |
| Kanta-Häme | 246 550 | 1 118 123 | 1 364 673 |
| Keski-Pohjanmaa | 137 353 | 902 474 | 1 039 827 |
| Keski-Suomi | 208 967 | 1 158 454 | 1 367 421 |
| Kymenlaakso | 130 000 | 1 035 028 | 1 165 028 |
| Lappi | 266 363 | 1 259 724 | 1 526 087 |
| Pirkanmaa | 261 862 | 1 165 980 | 1 427 842 |
| Pohjanmaa | 135 095 | 858 657 | 993 752 |
| Pohjois-Karjala | 216 118 | 1 176 271 | 1 392 389 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 405 587 | 1 625 231 | 2 030 818 |
| Pohjois-Savo | 299 564 | 1 215 335 | 1 514 899 |
| Päijät-Häme | 206 745 | 1 194 928 | 1 401 674 |
| Satakunta | 130 000 | 969 091 | 1 099 091 |
| Uusimaa | 232 596 | 1 147 356 | 1 379 952 |
| Varsinais-Suomi | 138 681 | 1 126 059 | 1 264 740 |
| Maakunnat yhteensä | 3 870 432 | 20 268 616 | 24 139 049 |
Taulukon jaottelu perustuu valtion talousarvioesitykseen, jossa esitetään ympäristötuki erillisenä ja luonnonhoitoon ovat yhdistettyinä metsäluonnon hoitohankkeet, Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet ja kulotus.
Valtakunnallinen tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille
Tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille vuonna 2025. Tavoitetasot määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen välisessä tulossopimuksessa.
Tavoitteet on jaoteltu Metso- ja Helmi-ohjelmien sekä vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteisiin. Maakuntakohtaista jaottelua ei tehdä, koska luonnonhoidon työlajien elinympäristöistä, suunnitteluun ja toteutukseen käytössä olevista resursseista ja muista vaikuttavista tekijöistä ei ole käytössä yksityiskohtaista maakunnittaista tietoa.
Helmi-ohjelman toimeenpano:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Soiden ennallistaminen | 400 ha/v |
| Vesien palautus suojelusoille | 6 kpl/v |
| Lintukosteikkojen perustaminen ja kunnostus | 8 kpl/v |
Muut toimenpiteet:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Kulotus | 200 ha/v |
| Vesiensuojelun toimenpideohjelman hankkeet | 10 kpl/v |
Taulukossa on esitetty maakunnittainen suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään perustuva hakkuupotentiaali (ha/v) vuosille 2025–2034. Taulukko kuvaa myös, miten hakkuukertymä voitaisiin toteuttaa.
Arvio hakkuupotentiaalista hakkuutavoittain on tehty Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta. Metsävaratieto on sovitettu Luonnonvarakeskuksen arvioihin suurimmasta ylläpidettävissä olevasta (SY) aines- ja energiapuun hakkuukertymästä.
| Maakunta | Kasvatushakkuu | Uudistushakkuu | Jatkuva kasvatus | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 15 600 | 3 700 | 400 | 20 000 |
| Etelä-Pohjanmaa | 25 100 | 12 300 | 500 | 38 000 |
| Etelä-Savo | 35 800 | 13 000 | 1 100 | 50 000 |
| Kainuu | 41 200 | 11 400 | 3 200 | 56 000 |
| Kanta-Häme | 10 700 | 4 100 | 300 | 15 000 |
| Keski-Pohjanmaa | 10 200 | 2 800 | 400 | 13 000 |
| Keski-Suomi | 48 200 | 13 500 | 1 600 | 63 000 |
| Kymenlaakso | 11 300 | 3 000 | 300 | 15 000 |
| Lappi | 82 200 | 16 900 | 10 700 | 110 000 |
| Pirkanmaa | 29 600 | 10 900 | 1 100 | 42 000 |
| Pohjanmaa | 21 400 | 4 300 | 300 | 26 000 |
| Pohjois-Karjala | 50 000 | 16 000 | 2 100 | 68 000 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 72 800 | 22 600 | 5 500 | 101 000 |
| Pohjois-Savo | 51 700 | 15 400 | 1 500 | 69 000 |
| Päijät-Häme | 12 200 | 5 000 | 400 | 18 000 |
| Satakunta | 15 100 | 6 100 | 500 | 22 000 |
| Uusimaa | 13 800 | 6 200 | 900 | 21 000 |
| Varsinais-Suomi | 13 300 | 6 900 | 400 | 21 000 |
| Maakunnat yhteensä | 560 000 | 174 100 | 31 200 | 765 000 |
SY:n ja täysimääräisten ensiharvennusten määrittämisessä on käytetty metsävaratiedon kymmenen vuoden keskiarvoa suhteellisista hakkuukertymistä hakkuutavoittain.
Hakkuukertymät hakkuutavoittain on muutettu pinta-aloiksi (hehtaareiksi) vuoden 2024 metsänkäyttöilmoitusten keskimääräisten maakunnittaisten hakkuukertymien (m3/ha) pohjalta.
Jatkuvan kasvatuksen osuuden määrittelyssä lähteenä on käytetty Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksia vuodelta 2024. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräinen poistuma on laskettu käyttäen Luonnonvarakeskuksen synteesiraportin mukaista keskipoistumaa (7,2 m3/ha/v * hakkuukiertona 15 vuotta = 108 m3/ha).
Taulukossa on kuvattu hoitoehdotukset (ha/v) maakunnittain vuosille 2025–2034. Ehdotukset perustuvat Metsäkeskuksen metsävaratietoon.
Varhaishoidon perusteena on seuraavan viiden vuoden tarpeen keskiarvo, taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa seuraavan kymmenen vuoden tarpeen keskiarvo.
| Maakunta | Taimikon varhaishoito | Taimikonhoito | Nuoren metsän hoito |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 6 300 | 3 200 | 1 100 |
| Etelä-Pohjanmaa | 11 900 | 5 600 | 2 500 |
| Etelä-Savo | 14 800 | 7 300 | 2 400 |
| Kainuu | 9 400 | 5 100 | 3 200 |
| Kanta-Häme | 5 100 | 1 800 | 900 |
| Keski-Pohjanmaa | 3 500 | 1 600 | 700 |
| Keski-Suomi | 15 700 | 7 200 | 2 900 |
| Kymenlaakso | 4 400 | 2 000 | 700 |
| Lappi | 16 800 | 8 500 | 1 500 |
| Päijät-Häme | 5 600 | 2 500 | 900 |
| Pirkanmaa | 13 800 | 5 400 | 1 900 |
| Pohjanmaa | 6 900 | 2 600 | 1 500 |
| Pohjois-Karjala | 16 900 | 7 200 | 2 500 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 22 400 | 11 200 | 3 400 |
| Pohjois-Savo | 17 900 | 7 500 | 3 600 |
| Satakunta | 7 000 | 3 000 | 1 000 |
| Uusimaa | 6 100 | 2 600 | 1 000 |
| Varsinais-Suomi | 6 900 | 2 400 | 900 |
| Maakunnat yhteensä | 191 400 | 86 800 | 32 600 |
Taimikon varhaishoidossa puun korkeus 1,2–3 metriä ja taimikonhoidossa 3–7 metriä. Nuoren metsän hoidossa puun läpimitta < 12 cm.