Etelä-Savon metsäohjelma 2026–2030

Metsät ja metsiin perustuvat elinkeinot ovat Etelä-Savossa poikkeuksellisen tärkeä taloudellisen hyvinvoinnin lähde. Maakunnan metsistä saatavat hakkuutulot ovat maan suurimpia, ja hakkuumahdollisuuksia halutaan hyödyntää jatkossakin aktiivisesti. Siksi metsien elinvoimaa, kasvua ja metsätalouden kannattavuutta tulee edistää metsien hyvällä hoidolla. Avainasemassa ovat yksityiset metsänomistajat, jotka omistavat noin kolme neljännestä Etelä-Savon metsistä.

Metsien käytössä tulee taloudellisen kestävyyden rinnalla huolehtia toiminnan ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Erityisesti puhtaat vedet ovat Etelä-Savon luonnonrikkaus ja vetovoimatekijä. Siksi metsätalouden vesiensuojelua ja rantametsien hoitoa kehitetään edelleen. Vaalimme metsäluonnon monimuotoisuutta sekä talousmetsien hoidossa että vapaaehtoista suojelua edistämällä.

Metsien tarjoamia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä monipuolisemmin ja eri käyttömuotojen tarpeita yhteen sovittaen. Metsänomistajien, toimijoiden ja eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen ovat avaintekijöitä uusien innovaatioiden, luontomatkailun ja luonnontuotealan toimintaedellytyksiä kehitettäessä.

Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma 2026–2030 on laadittu laajassa osallistavassa yhteistyössä maakunnallisen metsäneuvoston ohjauksessa. Ohjelma kytkeytyy maakuntastrategian kärkiin Metsä, Vesi ja Ruoka ja sen toimenpiteet nousevat maakunnan omista tarpeista sekä Kansallisen metsästrategian linjauksista. Alueellinen metsäohjelma tukee myös Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa. Metsästrategiassa ja alueella päätettyjen päämäärien edistämiseksi ja saavuttamiseksi on määritetty 12 toimenpidettä.

Metsäohjelmaa toteutetaan yhdessä; jokainen metsänomistaja ja toimija omalla panoksellaan. Jokainen toimija voi löytää oman tapansa edistää metsäohjelman päämääriä Etelä-Savossa.

Metsä on Etelä-Savon suurin rakkaus, rikkaus ja voimavara. Metsäohjelman toimenpiteet tähtäävätkin metsien kestävään käyttöön, monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin. Samalla huolehdimme vesistämme ja annamme lapsille ja nuorille eväät merkityksellisen metsäsuhteen syntymiseen. Ratkaisu on metsässä!

Alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Metsäkeskuslain mukaan maakunnallisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa Metsäkeskus on yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa.

Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat metsäneuvostossa mukana olevat organisaatiot. Metsäohjelma ei ole Metsäkeskuksen ohjelma vaan metsäalan yhteinen kehittämis- ja toimenpideohjelma. Maakuntaliitto ja tuleva elinvoimakeskus toimivat muun muassa rahoittajan roolissa toimenpiteiden mahdollistajina ja toimintaympäristön kehittäjinä.

Alueellinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Metsäneuvoston organisaatioilla on ollut valmistelun aikana mahdollisuus vaikuttaa, priorisoida ja samalla sitoutua tulevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Siksi näillä organisaatioilla on keskeinen rooli ohjelman toteutuksessa.

Ohjelmassa korostuvat Etelä-Savon omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä maakunnassa.

Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla

Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.

Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun

• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
• metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
• vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
• vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.

Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen

Alueellisten metsäohjelmien valmistelun tavoitteet hyväksyttiin Suomen metsäkeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauskokouksessa 3.9.2024. Tämän jälkeen ohjelmatyön valmistelu aloitettiin ministeriön ohjauskirjeeseen pohjautuen.

Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan nykytila-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Analyysin tiivistelmä on liitteenä 1.

Etelä-Savon tilannekuva

Metsät ja metsiin perustuvat elinkeinot ovat Etelä-Savossa poikkeuksellisen tärkeä taloudellisen hyvinvoinnin lähde. Erityispiirre on maakunnan vahva ja monipuolinen puutuoteteollisuus sekä massa- ja paperiteollisuuden puuttuminen.

Maakunnan metsistä saatavat hakkuutulot ovat maan suurimpia ja hakkuumahdollisuuksia halutaan hyödyntää jatkossakin aktiivisesti. Vuonna 2024 metsänomistajille maksettavat bruttokantorahatulot olivat 344 miljoonaa euroa. Noin puolet maakunnan puusta menee jalostettavaksi muihin maakuntiin.

Etelä-Savon metsäbiotalouden osuus maakunnan taloudessa oli vuonna 2024 selvästi maakuntien keskiarvoa korkeampi kaikissa taloustoimissa eli tuotoksessa, arvonlisäyksessä, työllisissä, palkansaajakorvauksissa ja investoinneissa.

Maakunnassa metsäalan läpileikkaavina teemoina toimivat elinkeinot, monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Vahvan taloudellisen merkityksen lisäksi täytyy muistaa metsien merkitys myös monimuotoisuuden vahvistamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Metsien kasvuun ja hoitoon liittyvät metsäohjelman päämäärät ja toimenpiteet tukevat Etelä-Savon metsien hiilinielujen ja -varaston vahvistamista.

Aluetalouden ja toimintaympäristön muutoksia voi seurata Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelusta sekä Metsäkeskuksen koosteesta metsien kehityksestä maakunnittain.

Etelä-Savon metsäohjelman tavoitteena on edistää maakunnan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Puuhun ja muihin metsän aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä palveluihin perustuvaa hyvinvointia tavoitellaan yhä monipuolisemmin. Samalla halutaan turvata metsien luontoarvot sekä puhtaat vedet. Metsät ovat merkittävässä roolissa sopeuduttaessa ja varauduttaessa ilmastonmuutokseen. Metsien sopeutumiskykyä on vahvistettava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Metsänhoidon suositusten kestävän metsänhoidon vaihtoehdot ja parhaat käytännöt antavat hyvät lähtökohdat metsien käsittelylle.

• Aktiiviset metsänomistajat hoitavat metsiään tietoon perustuen.
• Puuraaka-aineen saatavuus turvataan hyödyntämällä metsiä vastuullisesti.
• Metsät ovat keskeinen osa elinvoimaamme myös tulevaisuudessa. Elinvoimainen maaseutu vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
• Korkea metsien käyttöaste edellyttää voimakasta panostusta talousmetsien ekologisen kestävyyden parantamiseen.
• Talousmetsien luonnonhoidon menetelmien käyttöä lisätään ja metsien käsittelytapoja monipuolistetaan ja muutetaan.
• Toimiva tieverkko mahdollistaa puuhuollon, metsätalouden, maatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan harjoittamisen ja asumisen.
• Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö pyritään suuntaamaan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, minkä lisäksi innovoidaan uutta.

Etelä-Savon metsäohjelma tavoittelee alueellisesti Kansallisen metsästrategian 2035 päämääriä. Kansallisten päämäärien lisäksi alueella on myös oma, lapsiin ja nuoriin kohdistuva erityispäämäärä.

Metsien käytössä tulee taloudellisen kestävyyden rinnalla huolehtia toiminnan ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Erityisesti puhtaat vedet ovat Etelä-Savon luonnonrikkaus ja vetovoimatekijä. Siksi metsätalouden vesiensuojelua ja rantametsien hoitoa kehitetään edelleen. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalimme sekä talousmetsissä että vapaaehtoista suojelua edistämällä.

Päämäärään liittyen tavoitteena on, että Etelä-Savossa on:

• Hyvin hoidetut ja kasvavat nuoret metsät
• Aktiiviset metsänomistajat
• Toimiva yksityistieverkko
• Terveet ja monimuotoiset metsät

Näiden tavoitteiden edistämiseksi Etelä-Savon metsäohjelmaan on määritelty neljä toimenpidettä ja niille seurantamittarit ja toteuttajat.

Toimenpide: Lisäämme metsien hoitoa metsänomistajia aktivoimalla

Toteutamme kehittämishankkeen metsänomistajien aktivoimiseksi ja viestimme metsänhoidon merkityksestä.

Aktivoinnissa ja viestinnässä panostetaan aina perustettavista taimikoista ensiharvennusmetsiin saakka sekä korostetaan metsän- ja luonnonhoidon taloudellista merkitystä ja hyötyjä.

Tavoitteena on, että

• metsänhoitotoimenpiteet ja hakkuut tehdään suositusten mukaisesti
• metsien kasvua lisätään myös jalostetuilla taimilla sekä lannoituksella.

Taimikonhoidon toteutuminen erityisesti rehevillä kasvupaikoilla on tärkeää. Nuorten metsien hoitorästejä pyritään purkamaan metsänomistajia aktivoimalla myös metsätalouden tukia hyödyntäen.

Toimenpide: Tiekuntien aktivoiminen yksityistieverkon ja siltojen kunnossapitoon ja parantamiseen

Edistämme tiekuntien aktiivisuutta ja osaamista yksityistieverkon ja niiden siltojen parantamiseksi sekä kunnossapidon lisäämiseksi.

Hyödynnämme TIESIT-hankkeessa kerättyä uutta yksityistietietoa tiekuntien aktivoinnissa.

• Edistämme paikkatietoaineistojen hyödyntämistä ja luomme mahdollisuuksia eri käyttäjäryhmien väliselle uudelle yhteistyölle.
• Viestimme maakunnallisesti tieverkon merkityksestä aluetaloudelle.

Metsäalan toimijoilla on mahdollisuus olla teiden kunnossapidon ja perusparantamisen vetureita kaikissa asiakaskohtaamisissa. Haasteellisessa taloustilanteessa tieosakkaiden omatoimisten kunnostusten merkitystä on korostettava. Vaikeasti saavutettavien metsäalueiden potentiaali tulisi myös selvittää.

Toimenpide: Metsätuhojen tarkkailu, ennakointi ja niihin reagointi

Kehitämme alueella metsätuhoihin liittyvää yhteistyötä.

Tavoitteena on, että

• metsänomistajat ja toimijat tarkkailevat aktiivisesti ja säännöllisesti metsien terveyttä ja muutoksia
• tuhoja ennakoidaan ja niihin reagoidaan nopeasti yhteistyössä
• yritykset ja organisaatiot tekevät erikseen ja yhdessä aktiivisesti metsätuhoviestintää, esimerkiksi riskikarttasovellusten avulla.

Yhteistyötä on mahdollista lisätä yritysten kanssa. Olemassa olevia sovelluksia ja viestintämenetelmiä voidaan kehittää ja parantaa yhteistyössä eri tahojen kesken.

Toimenpide: Lisäämme talousmetsien luonnonhoitoa

Toteutamme talousmetsien luonnonhoidon kehittämishankkeen. Metsäalan toimijat tekevät päivittäistä viestintää talousmetsien luonnonhoidosta kaikkien toimenpiteiden yhteydessä.

Talousmetsien luonnonhoidolla ja vesiensuojelun huomioimisella on suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Elinympäristöjen turvaaminen varmistetaan huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella metsänkäsittelyn yhteydessä.​

Talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä ovat esimerkiksi säästöpuiden jättäminen, lehtipuusekoituksen ja sekapuustoisuuden suosiminen, vesistöjen suojavyöhykkeiden jättäminen ja suojatiheiköt metsäkanalinnuille.

Korkean metsien käyttöasteen vuoksi aktiivinen talousmetsien luonnonhoito ja vesiensuojelun huomioiminen ovat keskeisiä asioita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Huomiota pitää kiinnittää myös elinympäristöjen turvaamiseen ja säilymiseen metsänkäsittelyn yhteydessä.

Kansallisesti valmistaudutaan ennallistamisasetuksen toimeenpanoon. Luonnonhoidon keskeisiä päämääriä ovat ympäristötukien käytön ja toimijavalmistelun lisääminen sekä luonnonhoitohankkeiden määrän lisääminen.

Metsien kasvukunnon ja terveyden ylläpitäminen painottuu Etelä-Savossa nuoriin ja varttuneisiin havupuuvaltaisiin metsiin. Tärkeässä roolissa nyt ja tulevaisuudessa ovat myös uudet perustettavat ja jo perustetut taimikot, jotka vaikuttavat hiilensidontaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tulevaisuudessa.

Ilmaston lämpeneminen, säiden ääriolosuhteet ja metsien käyttö lisäävät sieni- ja hyönteistuhojen leviämisen edellytyksiä. Metsätuhoriskit lisääntyvät kaikilla puulajeilla ja eri-ikäisissä metsissä. Luonnonilmiöiden aiheuttamien metsätuhojen riski on korkea Etelä-Savossa.

Metsäkeskuksen luontotiedon perusteella muun muassa ympäristötukeen soveltuvia ja tiedossa olevia potentiaalisia elinympäristöjä on metsälailla turvatuissa ja muissa arvokkaissa elinympäristöissä noin 3 600 ha. Elinympäristötieto ei ole kattavaa ja tukikelpoisia kohteita löytyy ja kehittyy ajan kanssa lisää. Ympäristötukien kehitystä voi seurata Metsäkeskuksen luonnonhoidon varojen käytön raportilta (PowerBI).

Päämäärään liittyen tavoitteena on, että Etelä-Savossa:

• Kasvatetaan luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukien määrää ja niiden oikeaa kohdentumista.
• Vahvistetaan vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeiden merkitystä vesiensuojelussa ja monimuotoisuuden ylläpitämisessä.
• Vahvistetaan talousmetsien muutoskestävyyttä.
• Lisätään luonnonhoitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää osaamista ja koulutusta.

Näiden tavoitteiden edistämiseksi Etelä-Savon metsäohjelmaan on määritelty kolme toimenpidettä ja niille seurantamittarit ja toteuttajat.

Toimenpide: Toimijoiden osaamisen lisääminen ympäristötukien valmistelussa ja luonnonhoitohankkeiden toteuttamisessa

Toimenpiteessä

• lisätään toimijoiden osaamista ympäristötukien valmistelussa ja luonnonhoitohankkeiden toteuttamisessa
• jatketaan toimijoiden ympäristötukikoulutuksia
• selvitetään toimijoiden mahdollisuudet ja kiinnostus rekrytoida lisää henkilöitä luonnonhoitoon
• järjestetään koulutuksia luonnonhoitotöiden suunnittelusta.

Toimenpidettä edistetään muun muassa toteuttamalla Osaamista ennallistamiseen -hankepari ja tukemalla toimijoita ympäristötukien valmistelussa ja luonnonhoitohankkeiden suunnittelussa. Lisäksi Suomen metsäkeskus järjestää koulutuksia aiheesta.

Toimenpide: Viestintä ja koulutus vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeistä.

Viestimme vesistöjen ja pienvesien vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden hyödyistä ja koulutamme vesiensuojelun paikkatietoaineistojen käyttöön.

Vesiensuojelun tehostamisen avulla turvataan puhtaat vedet ja edistetään myös matkailua ja ranta-asutusta. Maakunnan vetovoima kumpuaa metsistä ja vesistöistä – metsän ja veden suhde Etelä-Savossa on erityinen.

Maakunnassa käynnissä oleva Vesiviisas maaseutu -hanke välittää tietoa vesiensuojelusta ja paikkatietoaineistoista. Lisäresurssia jatkotyöhön alueellisen metsäohjelman jälkimmäiselle puoliskolle on haettava hankerahoituksella. Toimijat edistävät paikkatietotyökalujen käyttöä omissa organisaatioissaan.

Toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä tuodaan Etelä-Savoa esiin metsien ja vesistöjen keskinäisen suhteen vahvistamisen pilottialueena.

Toimenpide: Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden edistäminen.

Teemme yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Muutoskestävyyden vahvistaminen on tärkeää ilmastonmuutokseen varautumiselle ja sopeutumiselle myös Etelä-Savossa.

Muutoskestävyyttä vahvistavat sekapuustoisuus, jalostetut taimet, monimuotoisuuden lisääminen, turvemaiden monipuoliset käsittelytavat, jatkuvan kasvatuksen lisääminen soveltuvilla kohteilla ja vesiensuojelutoimenpiteet.

Toimenpiteiden edistämiseksi viestitään sekapuustoisuuden lisäämisestä, jalostetun taimimateriaalin hyödyntämisestä, metsätuhoista ja monimuotoisuuden lisäämisestä talousmetsissä, muun muassa suojatiheiköistä. Käytännön toimenpiteiden tukena hyödynnetään esimerkkikohteita. Myös hirvieläinkantojen hallinnan edistäminen on olennainen osa toimenpiteen toteutusta.

Metsien tarjoamia mahdollisuuksia halutaan hyödyntää entistä monipuolisemmin ja eri käyttömuotojen tarpeita yhteen sovittaen.

Metsänomistajien, toimijoiden ja eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen ovat avaintekijöitä toimintaympäristön muutoksessa ja vastuullisuuden korostuessa kaikessa elinkeinotoiminnassa.

Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa, usein maakunnan ulkopuolella. Metsänomistajakunnan arvot, tavoitteet ja tarpeet vaihtelevat, mikä tulee huomioida palveluiden kehittämisessä. Entistä laajemmalle levittäytynyt metsänomistajien verkko on haaste, mutta myös vahvuus metsätalouden toimintaedellytyksistä huolehdittaessa.

Metsien hoidosta ja käytöstä käytävän keskustelun tulee olla avointa ja osapuolia arvostavaa. Positiivinen viestintä on avainasemassa metsäalan vetovoiman turvaamisessa. Erityisen tärkeää on tukea lasten ja nuorten kiinnostuksen heräämistä metsää ja metsäalaa kohtaan. Yrittäjyyden arvostus, kannustaminen sekä yrittäjien yhteistyön tukeminen ovat olennaisia keinoja metsien monipuolista käyttöä edistettäessä.

Päämäärään liittyen tavoitteena on, että Etelä-Savossa

• vahvistetaan monipuolista viestintää toimintaympäristön parantamiseksi ja metsäalan tunnettuuden lisäämiseksi
• lisätään ymmärrystä toimijoiden, koulutuksen, tutkimuksen ja yleisön kesken toimivalla vuorovaikutuksella
• metsänomistus on toimivaa ja metsänomistajat tekevät aktiivisia päätöksiä
• kehitetään Etelä-Savon metsiin liittyvää liiketoimintaa ja tuetaan yrittäjyyttä.

Näiden tavoitteiden edistämiseksi Etelä-Savon metsäohjelmaan on määritelty kolme toimenpidettä ja niille seurantamittarit ja toteuttajat.

Toimenpide: Metsäalan monipuolisesta tekemisestä ja toimintaympäristöstä viestiminen

Mikä on metsäalan todellisuus, mitä metsässä oikeasti tehdään? Kannustamme metsäalan toimijoita, tutkijoita ja työntekijöitä viestimään monipuolisesta tekemisestä ja toimintaympäristöstä.

Viestinnässä

• tuodaan esille toimijoiden tekemä huolellinen työ, luonto ja monimuotoisuus huomioiden
• tehdään tunnetuksi metsäsertifioinnin ja vesiensuojelutöiden tekemistä
• kerrotaan, että metsät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä korostetaan toiminnan vastuullisuutta
• kerrotaan metsäalan osaamistarpeista ja mahdollisuuksista, esimerkiksi metsäalan harjoittelijoiden tekemillä videoilla.

Keskeistä toimenpiteen edistämisessä on oppilaitosten ja opinto-ohjaajien tavoittaminen sekä oikeissa kanavissa oikealle kohderyhmälle viestiminen.

Toimenpide: Metsänomistusrakenteen kehittäminen sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkamisia edistäen.

Kehitämme metsänomistusrakennetta lisäämällä aktiivisia sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkamisia.

Etelä-Savon metsäohjelmaa toteuttavat tahot valmistelevat yhdessä kehittämishankkeen aiheen ympärille. Hankkeessa haetaan uutta näkökulmaa aiheeseen. Työssä käytetään hyväksi aiempien hankkeiden kokemuksia sekä kehitettyä Sukupolvien metsäsuhdekeskustelu -menetelmää.

Metsänomistajien ikäranne Etelä-Savossa on Suomen iäkkäin. Kuolinpesien purkamisen hitaus aiheuttaa aktiivisen päätöksenteon puutetta. Ajoissa tehtävät sukupolven vaihdokset sujuvoittavat metsänomistusta. Keinoina aktiiviseen päätöksentekoon voivat olla yhteisomistuksien purkaminen, keskinäiset luovutukset ja yhteismetsät.

Myös metsäsuhteiden merkitys metsänomistajien päätöksenteossa on syytä huomioida. Tulevia metsänomistajia tulee tukea oman metsäsuhteensa ja metsänsä tuntemisessa, jotta he voivat tehdä aktiivisia päätöksiä metsiensä suhteen.

Toimenpide: Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen lisääminen

Toteutamme kehittämishankkeen metsä- ja luontopalveluyrittäjyyden liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi sekä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Järjestettävien infotilaisuuksien ja hanketoiminnan avulla tuodaan esille metsä- ja luontotiedon hyödyntämistä, uusien liiketoimintamahdollisuuksien näkymiä sekä yrittämisen kannustimia.

Tavoitteena on uusien yrittäjien ja työntekijöiden lisääminen maakunnassa.

Etelä-Savossa järjestetään metsä- ja puualalla tutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta sekä ammattikorkeakoulutason koulutusta. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opetussuunnitelma sisältää niukasti metsässä tapahtuvaa oppimista.

Päämäärään liittyen tavoitteena on, että Etelä-Savossa

• juurrutamme lasten ja nuorten merkityksellisen metsäsuhteen Etelä-Savoon
• nuorista kasvaa aktiivisia tulevaisuuden metsänomistajia
• metsäopetuksen vetovoima säilyy Etelä-Savossa

Näiden tavoitteiden edistämiseksi Etelä-Savon metsäohjelmaan on määritelty kaksi toimenpidettä ja niille seurantamittarit ja toteuttajat.

Toimenpide: Lasten metsäpäivien järjestäminen

Toteutamme lapsille metsäpäiviä, joissa hyödynnämme paikallisten metsäammattilaisten osaamista ja halukkuutta lasten kanssa tehtävään työhön. Selvitämme systemaattisemman yhteistyön mahdollisuuksia ja kartoitamme nykyisen toiminnan muodot.

Metsäalan toimijoita ja toimihenkilöitä kannustetaan ja tuetaan metsäpäivien järjestämiseen varhaiskasvatuksen ja alakoulujen lapsille. Toimivia paikallista ja henkilökohtaista yhteistyötä kannattaa jatkaa.

Toimenpide: Mehtään! -viestintähanke

Viestimme yläkoulujen ja lukioiden oppilaanohjaajille, opettajille (maa- ja metsätalous, biologia, metsää omistavat opettajat) ja oppilaille sekä alaa vaihtaville ammattikoululaisille myönteisesti, mutta kuitenkin realistisesti, metsäalasta ja sen monipuolisista mahdollisuuksista. Yläkouluissa kohderyhmänä ovat erityisesti 8. luokan oppilaat.

Pilotoimme metsäalan ja koulujen yhteistä toimintamallia metsäalan opiskelumahdollisuuksien esittelemiseksi. Pilotointi tehdään aluksi pienemmällä alueella. Haastamme mukaan toimintaan kaikki metsäalan toimijat Etelä-Savossa.

Alueellinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Edustetut organisaatiot osallistuvat myös toimenpiteiden toteuttamiseen. Ohjelman välitarkastus ja toimenpiteiden päivittäminen tehdään vuonna 2028.

Metsäneuvostot antavat vuosittain Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin.   Metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet päivittyvät vuosittain (vuoden 2025 tavoitteet on esitetty liitteessä 2).

Metsäohjelman toimenpiteiden määrää on vähennetty edellisestä yli 90:stä kahteentoista. Toimenpiteiden priorisointi on ollut haastavaa ja varmasti tärkeitäkin toimenpiteitä on odottamassa vuoroaan.

Metsäneuvosto seuraa tavoitteiden edistymistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan.

Toimenpiteille valittujen mittareiden lisäksi seurannassa käytetään myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain.

Metsäohjelman seurannan tueksi ja tausta-aineistoksi on tehty VMI-aineistojen lisäksi arvio hakkuupotentiaalista hakkuutavoittain (liite 3) sekä hoitoehdotukset (liite 4) vuosille 2025–2034 Metsäkeskuksen metsävaratietoon pohjautuen.

Vaikutusten arvioinnin menetelmä

Vaikutusten arvioinnoissa tarkastellaan ohjelman taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi oli etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan.

Alueellisen metsäohjelman toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioitiin toimenpiteiden arvioitujen vaikutusten avulla. Luonnosvaiheen arviota varten koottiin valmisteluryhmistä yksi vaikutusten arvioinnin ryhmä. Sen kokoonpanon vahvisti alueellinen metsäneuvosto.

Arviointi sisälsi toimenpiteiden ja niiden kokonaisvaikutusten sanallisen arvion. Arvioinnit tehtiin taulukkomuotoista arviointityökalua apuna käyttäen. Vaikutuksia arvioitiin käyttäen asteikkoa ++, +, 0, -, -- ja sanallista arviointia.

Metsäneuvosto käsitteli tehdyn arvioinnin ja huomioi arvioinnin tulokset ohjelmaluonnoksen viimeistelyssä ennen ohjelman lähettämistä lausunnoille.

Arvioinnin tulokset

Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta metsäohjelman toimenpiteet ovat keskeisiä ja selkeitä. Toimenpiteiden määrä on oikea ja toimenpiteiden laatu on vaikuttavia. Toimenpiteiden valinta on onnistunutta ja toimenpiteet vaikuttavat olevan oikealla tasolla. Metsien ja metsätalouden merkitys ja sen tuottama hyvinvointi Etelä-Savossa on äärimmäisen tärkeää.

Alueellinen metsäohjelma ja sen toimenpiteet on laadittu alueen lähtökohdat hyvin huomioivaksi, monipuoliseksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Toimenpiteet on lisäksi laadittu pääosin hyvin mitattaviksi ja seurattaviksi.

Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman toimenpiteet muodostavat siten kokonaisuuden, jonka taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset kokonaisvaikutukset on arvioitu myönteiseksi.