Hakutulokset

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 180 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2020 metsälakirikkomusepäilyjä oli lähes 300. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää.

Energiantuotannossa käytettävän metsähakkeen kysyntä kasvaa. Kotimaasta tulisi löytyä tuleviksi talviksi aiempaa enemmän metsähaketta korvaamaan Venäjältä tuodun puun ja energian osuutta. Metsähaketta valmistetaan enimmäkseen nuorten metsien harvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta. Suomen metsäkeskuksen Energiaa metsästä -kampanja kannustaa metsänomistajia ja metsäalan toimijoita nuorten metsien hoitoon ja pienpuun korjuuseen.

Suomen metsäkeskus jatkaa metsien inventointeja tänä kesänä eri puolilla Suomea. Inventoinnit alkavat tänä vuonna 21 uudella alueella, yhteensä lähes 4 miljoonan metsähehtaarin alalla. Näiden alueiden metsävaratiedot valmistuvat vuoden 2023 aikana. Metsänomistajat voivat katsoa oman metsänsä tietoja Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.

Suomen metsäkeskus arvioi vuosittain, kuinka luontoarvot on huomioitu yksityismetsien hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Säästöpuita jätetään hakkuissa selvästi PEFC-metsäsertifioinnin vähimmäisvaatimusta enemmän ja ne ovat aiempaa järeämpiä. Vesistöjen suojakaistoissa on edelleen puutteita.

Suomen metsäkeskus on alkuvuoden aikana solminut metsänomistajien kanssa ympäristötukisopimuksia selvästi aiempia vuosia enemmän. Huhtikuun loppuun mennessä ympäristötukea oli maksettu metsänomistajille 2,9 miljoonaa euroa, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Metsänhoitotöihin maksettu kemera-tuki oli puolestaan 7,1 miljoonaa euroa, mikä on 28 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa.

Suomen metsäkeskuksen hankkeessa testataan ilma-alusten käyttöä metsälakikohteiden maastotarkastusten apuna. Suomessa on kymmeniätuhansia metsälain suojelemia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ne ovat yleensä hyvin pienialaisia ja vaihtelevan muotoisia. Suomen metsäkeskus vastaa elinympäristökohteiden tietojen ajantasaisuudesta.

Yhteismetsäomistuksen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat jälleen vahvasti viime vuonna. Kymmenen vuoden ajanjaksolla yhteismetsäomistuksen kehityksessä on nähtävissä suuria maakuntakohtaisia eroja.

Metsäalan toimijat Varsinais-Suomessa peräänkuuluttavat metsien käyttöä koskevilta kaavamerkinnöiltä yksiselitteisyyttä ja selkeyttä. Tiedonvaihtoa ja yhteistyötä metsäalan ja kaavoittajien välillä tulee tiivistää jatkossa.

Metsien ensiharvennuksissa puusto hakataan usein liian harvaksi. Liian voimakkaaseen harvennukseen voi johtaa se, jos taimikonhoito on viivästynyt ja puusto on kasvanut ylitiheäksi. Harvennukset tulisi myös tehdä oikeaan aikaan. Myöhemmissä harvennuksissa korjuujälki oli parempi.

Metsänviljelykausi on alkamassa, mutta hieman edellisvuotta myöhemmin. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan yli puolet Suomen metsistä istutetaan tai kylvetään edelleen kuuselle. Kuusettumisen huippu on jo kuitenkin taittunut, ja metsänviljely on vähitellen monipuolistumassa.