Suomen metsäkeskus on julkaissut uuden paikkatietoaineiston jyrkänteistä. Aineistoa voi käyttää apuna metsänhoitotöiden sekä hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Moni jyrkänne on metsälain turvaama erityisen tärkeä elinympäristö tai muuten monimuotoisuusarvoiltaan merkittävä.
Uusi jyrkänneaineisto kertoo jyrkänteiden sijainnin tarkemmin kuin maastokartta. Sijainnin lisäksi aineistosta ilmenee jyrkänteiden korkeus. Jyrkänteistä ei ole aiemmin ollut vastaavaa paikkatietoa saatavilla.
– Jyrkänneaineisto on tuotettu laserkeilauksen pistepilvestä vertailemalla maanpintapisteiden korkeusarvoja lähiympäristössä. Taustalla on vertailualgoritmien lisäksi muuta paikkatiedon analysointia, joilla saadaan jyrkännetiedot luettavaan muotoon kartalle, kertoo Mikko Kesälä, mallinnuksesta vastannut paikkatietoasiantuntija Metsäkeskuksesta.
Jyrkännejaksot on julkaistu niiden korkeuden mukaisesti kolmella eri värisellä viivalla. Jyrkänneaineistoa on julkaistu metsävaratiedon inventointialueilta alkaen vuodesta 2019. Uusimpia inventointialueita valmistuu julkaisuun säännöllisesti. Tällä hetkellä jyrkänneaineiston kattavuus on noin 50 prosenttia metsämaan pinta-alasta.
Jyrkännetietoja voi katsoa karttapalvelusta ja ne ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Jyrkänneaineistoa voi käyttää monipuolisesti
Metsälaki turvaa useimmat vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Monimuotoisuusarvoja on myös matalammilla jyrkänteillä ja niiden alusmetsissä, varsinkin jos kallioperä on ravinteikas ja siinä on rikkonaisuutta.
Uuden aineiston avulla metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat huomioida hakkuissa ja metsänhoidossa entistä paremmin metsälain turvaamat sekä muut monimuotoisuudeltaan arvokkaat jyrkänteet ja niiden alusmetsät.
– Monet jyrkänteet ja alusmetsät voivat sopia vapaaehtoiseen suojeluun. Usein niiden läheisyydessä sijaitsee myös muita suojeluun sopivia puustoisia kalliometsiä, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Tarkka tieto jyrkänteiden sijainnista helpottaa myös esimerkiksi hakkuukoneen kuljettajan työtä. Jyrkänteiden alle kannattaa keskittää hakkuissa säästöpuustoa. Taimikonhoidossa jyrkänteiden läheisyyteen kannattaa jättää suojatiheikköjä metsän eläimille.
- Varjostava puusto on usein elinehto jyrkänteen kalliopinnoilla elävälle lajistolle kuten sammalille, Raatikainen neuvoo.
Kaksi esittelytilaisuutta tulossa
Metsäkeskus järjestää kaksi webinaaria jyrkänneaineiston tulkinnasta, kattavuudesta sekä hyödyntämisestä käytännön metsätaloustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Metsäalan toimijoille esittelytilaisuus on keskiviikkona 4.10.2023 klo 9.15–10.00 ja metsänomistajille samana päivänä klo 18.15–19.00.
Ilmoittaudu mukaan tilaisuuksiin:
Metsäalan toimijoiden tilaisuuteen ilmoittautuminen (Lyyti.fi)
Metsänomistajien tilaisuuteen ilmoittautuminen (Lyyti.fi)
Tutustu avoimiin luonnonhoidon aineistoihin Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Tutustu myös kallioelinympäristöistä laajemmin kertovaan oppaaseen.
Jyrkänneaineisto ja muut kallioelinympäristöjen turvaamistoimenpiteet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa METSO-kehittämishanketta Tietoa, toimintatapoja ja tietoisuutta kallioelinympäristöjen monimuotoisuuden turvaamiseen (HardRock).
Lisätietoja:
Mikko Kesälä
paikkatietoasiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 470 3381
mikko.kesala
metsakeskus.fi (mikko[dot]kesala[at]metsakeskus[dot]fi)
Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 314 0440
riitta.raatikainenmetsakeskus.fi (riitta[dot]raatikainen[at]metsakeskus[dot]fi)