Siirry pääsisältöön

Metsänviljely monipuolistuu vähitellen

Uutinen - 03.05.2022 09:00

Metsänviljelykausi on alkamassa, mutta hieman edellisvuotta myöhemmin. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan yli puolet Suomen metsistä istutetaan tai kylvetään edelleen kuuselle. Kuusettumisen huippu on jo kuitenkin taittunut, ja metsänviljely on vähitellen monipuolistumassa.  

Kuusentaimia vakassa, taustalla istutuksessa käytettävä pottiputki.

Yli puolet kotimaan metsistä istutetaan tai kylvetään kuuselle. 

Männyn osuus viljelystä on lisääntynyt kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna, 43 prosenttiin. Koivun viljelyn osuus on säilynyt samana kuin edellisenä vuonna. Koivua viljellään vajaat kolme prosenttia puulajeistamme. Muiden puulajien viljely on hyvin vähäistä. 

Alueelliset erot metsänviljelyssä ovat suuria. Eteläisen Suomen metsät viljellään kuuselle ja Pohjois-Suomen metsät männylle. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä viljellyistä aloista kuusen osuus on noin viisi kuudesosaa ja Uudellamaalla sekä Pohjois-Savossa lähes neljä viidesosaa. Lapissa männyn osuus viljelystä on 85 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 79 prosenttia ja Kainuussa 69 prosenttia. 

– Metsissä tilanne on kuitenkin monipuolisempi. Viljelyaloillekin tulee runsaasti luontaista taimiainesta, joten nuorissakin metsissä on runsaasti sekapuustoa, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.  

Sekametsät muodostuvat jo viljelyvaiheessa 

Kuusen ja männyn sekaviljely on vähitellen yleistymässä, mutta havu- ja lehtipuusekametsien viljely on vielä vähäistä. Sopiva lehtipuusekoitus ei haittaa havupuiden kasvua. 

– Viljellyn kuusen kasvu on nopeutunut jalostuksen ja maanmuokkauksen kehittymisen seurauksena niin paljon, että kuusen ja koivun sekakasvatus onnistuu hyvin. Puulaji valitaan kasvupaikan mukaan. Sekametsät kestävät yhden puulajin metsiköitä paremmin säiden ääri-ilmiöitä sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta, Remes sanoo. 

Viljellyt kuusentaimikotkin kehittyvät Metsäkeskuksen maastotarkastusten mukaan ajan kuluessa pääosin sekapuustoisiksi, eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia. Tähän syynä on ollut useimmiten viljelytaimien menehtyminen. Kustannusten alentamiseksi pitäisi kuitenkin pyrkiä tietoisesti perustamaan monipuulajisia taimikoita. Sekametsän syntyä voidaan edistää jättämällä alueelle päätehakkuun yhteydessä hyvälaatuisia siemenpuita, vaikka kohde uudistettaisiin istuttamalla. 

Jo viljelyvaiheessa tulee tehdä sekapuustoisuuteen tähtäävät toimet. Uudistusalalla kannattaa jättää viljelemättä esimerkiksi kosteikot ja vaikeasti uudistuvat pienet alat. Lisäksi alalle voi jättää muutenkin viljelemättömiä laikkuja.  

– Viljelytaimia ei kannattaisi poistaa taimikonhoidon yhteydessä sekapuustoisuuden lisäämiseksi, koska silloin taimiin sijoitetut rahat ja istutukseen käytetty työaika menevät hukkaan. Puulajien monipuolistaminen tulee aloittaa jo hakkuun ja viljelyn yhteydessä, jolloin luontaisesti syntyneille taimille on kasvutilaa viljeltyjen joukossa, sanoo Remes.  

Lisätietoa metsänviljelystä maakunnittain vuonna 2021.   

Uusissa Hiilestä kiinni -hankkeissa selvitetään metsänkäytön vaikutuksia hiilensidontaan ja ilmastopäästöihin Uutinen - 28.04.2022 08:48
Juurikäävän torjuntavelvoite lievenee väliaikaisesti 6.5. alkaen Uutinen - 05.05.2022 14:11