Metsäkeskus on arvioinut korjuujälkitarkastustensa tulosten tilastollista luotettavuutta. Arvion seurauksena nykyistä koealaotantaan perustuvaa tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi.
Nykyisessä menetelmässä arvioidaan puuston määrää ensiharvennuskohteilla pääosin maastomittauksilla. Tarkastuksissa tehtävä arviointi pohjautuu puuston määrän osalta keskiarvoihin. Tällä menetelmällä ei useimmissa tapauksissa kuitenkaan saada yksiselitteistä kuvaa siitä mihin kolmesta arvosteluluokasta (metsänhoitosuositusten mukainen, lainmukainen, virheellinen) jäävän puuston määrä tarkastettavalla ensiharvennuskohteella sijoittuu.
- Olemme analysoineet tarkastusmenetelmämme tulosten tarkkuutta yksittäisillä ensiharvennuskohteilla. Itse mittaukset on toteutettu oikein ja ohjeen mukaisesti, mutta johtopäätöksemme on, että ensiharvennuskohteiden korjuujäljen arvostelu puuston määrän suhteen on haastavaa nykyisen koealaotantaan perustuvan mittausmenetelmän avulla, sanoo metsäjohtaja Anna Rakemaa Suomen metsäkeskuksesta.
-Tarkastusmenetelmä tuottaa tulosta sellaisella tarkkuudella, joka ei ole riittävä esimerkiksi nykyisen kolmiportaisen arvostelun (metsänhoitosuositusten mukainen, lainmukainen, virheellinen) kaltaiseen luokitteluun, Rakemaa jatkaa.
Metsäkeskus kehittää korjuujäljen tarkastusmenetelmää
Metsäkeskus lähtee nyt kehittämään korjuujäljen tarkastusten menetelmää kaukokartoitukseen perustuvaksi kaikilta niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026.
Vuonna 2023 jatketaan maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräyksen mukaisesti korjuujäljen arviointia siten, että yksittäiseltä kuviolta mitattavien koealojen määrää lisätään nykyisestä. Vuoden 2023 arvioinnissa ei myöskään käytetä drone-kuvilta tuotettua aineistoa, vaan tarkastukset perustuvat ainoastaan maastomittauksiin.
Yksittäisen työmaan osalta joudutaan myös miettimään, kuinka tarkastuksen tulos ilmoitetaan, koska tulos osuu harvoin riittävällä luotettavuudella kolmiportaisen arviointiasteikon johonkin osaan.
Nykyinen tarkastusmenetelmä on ollut käytössä noin 20 vuotta, ja se on kehitetty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena tällöin oli luoda tarkastusmenetelmä, joka on riittävän luotettava, kustannustehokas ja antaa vertailukelpoista tietoa.
Maastomittauksessa on kuitenkin hyvin vaikea saada tilastollisesti luotettavaa tietoa ilman että jokainen puu mitataan erikseen. Metsäteollisuudella on lisäksi omat arviointimenetelmänsä, mutta yhtenäistä ja tuloksiltaan vertailukelpoista menetelmää ei ole käytössä.
Korjuujälkeä tarkastetaan vuosittain
Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua vuosittain ensiharvennuskohteilta hakkuiden jälkeen. Kohteet valitaan edeltävän vuoden aikana saapuneilta metsänkäyttöilmoituksilta.
Ensiharvennuskohteiden tarkastusten tulokset ja tarkastusmenetelmien luotettavuus ovat puhuttaneet sen jälkeen, kun Metsäkeskus julkisti Keski-Suomessa viime vuonna tehdyn erillisselvityksen tulokset ja valtakunnalliset vuotuiset ensiharvennusten korjuujälkitulokset.
– Keski-Suomessa toteutetussa korjuujälkiselvityksessä ei kohteiden otannan osalta noudatettu Metsäkeskuksen yleistä korjuujäljen menettelyä. Aineistossa on pienempiä kohteita ja tulokset sisälsivät kahden eri vuoden mittauksia, Anna Rakemaa sanoo.
Mitä suurempi tarkastusmäärä on, sitä paremmin vaihtelut arvostelussa suuntaan ja toiseen tasoittuvat, ja tulos on luotettavampi. Tilastollisesti täysin luotettavat tulokset vaatisivat kuitenkin tarkastettavien pinta-alojen huomattavan suurta lisäämistä ja yksittäisten puiden mittaamista niin suuressa laajuudessa, että se ei ole realistisesti toteutettavissa.
Valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan liian voimakkaat harvennukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Sama havainto näkyy myös Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa. Viime vuonna ensiharvennusten tarkastuksista noin puolet oli harvennettu liian harvaksi.
Metsäkeskuksen raportti korjuujäljen tarkastusten luotettavuudesta
Lisätietoja:
Anna Rakemaa
metsäjohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 040 352 9080
anna.rakemaa
metsakeskus.fi (anna[dot]rakemaa[at]metsakeskus[dot]fi)
Korjuujälkianalyysin menetelmät:
Harri Hytönen
kehittämisasiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 505 4518
harri.hytonenmetsakeskus.fi (harri[dot]hytonen[at]metsakeskus[dot]fi)