Havupuutavaran omistajien tulee huolehtia, että puutavara kuljetetaan pois metsistä ja tienvarsilta kesällä metsätuholain määräajoissa. Puut tulee kuljettaa pois, jotta hyönteistuhot eivät pääse leviämään metsissä. Kirjanpainajan parveilu alkoi eteläisessä Suomessa toukokuun ensimmäisillä viikoilla. Viilennyt sää keskeytti monin paikoin sen parveilun. Kuusentähtikirjaajan parveilu oli runsasta toukokuun alussa.
Metsätuholaissa Suomi on jaettu maantieteellisesti A-, B- ja C-alueeseen. Laissa on tietyt päivämäärät, joihin mennessä havupuut on kuljetettava pois metsistä eri puolilla Suomea.
Eteläisellä alueella kuusipuutavara on poistettava metsistä viimeistään 15.7. ja kesä-elokuun aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta.
Metsätuholaki ei koske lehtipuita. Yksittäisiä tulenkaatoja tai vahingoittuneita kuusia voi jättää metsään lahoamaan ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Myös kuorensa pudottaneet kuolleet kuuset on suositeltavaa jättää metsään lahopuuksi. Ne toimivat kaarnakuoriaisten vihollisten lisääntymispaikkoina.
Turvallisuussyistä voi olla perusteltua kaataa pystyyn kuolleita puita. Etenkin kulkuväylien lähellä olevat kuolleet puut tulee kaataa maahan.
Metsänomistajille tietoa riskikohteista
Metsäkeskus lähettää kesän aikana metsänomistajille kirjeitä mahdollisista kirjanpainajatuhojen riskikohteista. Metsänomistajia kehotetaan tarkkailemaan kuusikoita, jotka voivat olla alttiita kaarnakuoriaistuhoille.
Kirjanpainajan lisäksi kaarnakuoriaisiin kuuluvien kuusentähtikirjaajan ja aitomonikirjaajan aiheuttamia kuusien latvakuolemia on havaittu runsaasti eri-ikäisissä kuusikoissa viime vuosina. Latvasta kuolleet, heikentyneet kuuset voivat olla sopiva lisääntymisalusta kirjanpainajille ja edesauttaa hyönteistuhojen leviämistä.
Pitkät ja lämpimät sääjaksot keski- ja loppukesällä voivat lisätä kaarnakuoriaistuhoja edellisvuosista, vaikka touko-kesäkuun vaihteessa sää oli viileä. Kuivuuden heikentämistä kuusikoista hyötyvät kaikki kaarnakuoriaiset.
– On tärkeää tunnistaa riskialttiit alueet, havaita ajoissa alkavat tuhot ja estää niiden leviäminen kuusikoissa. Näin turvataan metsien kasvu nyt ja tulevaisuudessa. Sekametsät kestävät paremmin metsätuhoja kuin yhden puulajin metsät, eli niitä on tärkeää suosia taimikonhoidossa ja metsän uudistamisvaiheessa, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta.
Karttapalvelut avuksi hyönteistuhojen seurannassa
Kirjanpainajatuhojen riskikohteita voi katsoa karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Palvelussa olevat riskikohteet on arvioitu hyönteistuhohakkuista tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten ja Metsäkeskuksen metsävaratiedon perusteella.
Hyönteistuhojen riskiä voi ennakoida ja arvioida myös Metsätuhohakkuut-karttapalvelusta Metsäkeskuksen sivuilta. Palvelussa näkyvät metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetut ja erilaisten tuhojen vuoksi tehtävät hakkuut.
Neuvoja kirjanpainajatuhojen ennakointiin, hallintaan ja torjuntaan on Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaoppaassa ja verkkokoulutuksessa.
Lisätietoja:
Yrjö Niskanen
valmiuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 065 3863
yrjo.niskanen
metsakeskus.fi (yrjo[dot]niskanen[at]metsakeskus[dot]fi)
Juho Kokkonen
metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 348 3332
juho.kokkonenmetsakeskus.fi (juho[dot]kokkonen[at]metsakeskus[dot]fi)