Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin suorittavat vuosittain sadat metsäammattilaiset, metsänomistajat ja alan opiskelijat. Metsäkeskus järjestää tänä vuonna luonnonhoitokorttikokeita eri puolilla Suomea. Ilmoittautuminen osaamiskokeisiin on alkanut.
Luonnonhoitokortin osaamiskokeessa pitää osata tunnistaa luontokohteet maastossa. Kuva: Jarmo Laitinen
Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin osaamiskoe on käytännönläheinen koe, jonka avulla voi osoittaa oman osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa. Luonnonhoitokortin suorittamiseen tarvittava perusosaaminen tulisi olla etenkin metsäkoneenkuljettajilla, metsureilla sekä leimikon ja metsänhoitotöiden suunnittelijoilla.
Viime vuosina myös yhä useammat metsänomistajat ovat osallistuneet kokeeseen. Metsänomistaja Kaisu Hyttinen osallistui tenttiin vuosi sitten.
– Tenttiin kannatti osallistua, koska siihen valmistautuminen pakotti opettelemaan metsälain 10 §:n mukaiset luontokohteet. Nyt omassa metsässä tiedän, miten huomioin ne metsänhoitotöiden tai hakkuiden yhteydessä, Hyttinen kertoo.
Viime vuonna luonnonhoidon osaamiskokeita järjestettiin 33 kaikkiaan 19 eri paikkakunnalla. Luonnonhoitokorttikokeissa oli 931 osallistujaa, joista 79 prosenttia läpäisi kokeen.
Kokeen maasto-osassa on kasvien tunnistustehtävä. Kuva: Jarmo Laitinen
Osaamista testataan teorian lisäksi maastossa
Kokeessa testataan tietämystä luonnonhoidon perusteista ja metsien käsittelystä. Talousmetsien luonnonhoidon keinot kuten säästöpuiden valinta, elinympäristöjen tunnistaminen ja vesiensuojelu ovat keskeisiä asioita kokeessa. Lisäksi on kysymyksiä muun muassa maisemanhoidosta, riistanhoidosta ja muinaismuistojen huomioimisesta. Luonnonhoitokorttikokeen maastokokeessa täytyy tunnistaa yleisimpiä metsälajistoon kuuluvia ruohovartisia kasveja, puita ja pensaita.
Osaamiskoe on kaksiosainen. Ensimmäisenä tulee läpäistä teoriakoe, joka mittaa luonnonhoidon yleistä osaamista. Teoriakokeen kysymykset ovat monivalintatehtäviä. Teoriakokeen jälkeen testataan käytännön osaamista maastossa. Maastossa kokeeseen osallistuville on kaksi erillistä tehtävää, joissa arvioidaan muun muassa hakkuualalle jätettyjen säästöpuiden monimuotoisuutta, vesiensuojelutarvetta sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen edellytyksiä.
Sadat metsäammattilaiset ja alan opiskelijat suorittavat vuosittain kokeen
Luonnonhoitokorttikokeita on järjestetty vuodesta 1997 alkaen ja kortin on suorittanut jo noin 19 500 kokelasta. Nykymuotoisena osaamiskoe on ollut käytössä useamman vuoden. Koetta on uudistettu vuosien saatossa niin, että se vastaa ajankohdan luonnonhoidon suosituksia ja lainsäädäntöä.
Viime vuosina luonnonhoitokorttikokeen on suorittanut noin 800 metsäammattilaista, alan opiskelijaa ja metsänomistajaa vuosittain.
Luonnonhoitokortti on henkilökohtainen ja se on voimassa toistaiseksi. Kokeeseen voi valmistautua joko itseopiskellen tai osallistumalla metsäoppilaitosten tutkintoon valmentavalle kurssille.
– Suurin painoarvo tentissä on luontokohteiden tunnistamisessa, säästöpuiden jättämiseen ja vesiensuojelun hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Näitä osa-alueita kannattaa kerrata eniten, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen Metsäkeskuksesta.
Harri Karppinen on vetänyt tutkintoon valmistavia kursseja Savon ammattiopistossa. Hän kannustaa osallistumaan myös valmentavaan koulutukseen.
– Valmentava koulutus auttaa tunnistamaan metsälain tarkoittamat tärkeät elinympäristöt ja muut biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten erilaiset reuna- ja vaihettumisvyöhykkeet, Karppinen toteaa.
Vuoden 2023 luonnonhoitokorttikokeiden koepäivät, paikkakunnat ja tutkintovaatimukset ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Kokeeseen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.
Vähäpuustoiseen suohon tutustuminen maastossa. Kuva: Jarmo Laitinen