Metsäalalla huolestuttiin 2010-luvun alkupuolella monimuotoisuutta turvaavien toimenpiteiden riittävyydestä yksityisissä talousmetsissä. Vuonna 2016 alkoi metsäalan yhteinen Monimetsä-hanke, jossa on neuvottu ja koulutettu tuhansia metsänomistajia ja satoja metsäammattilaisia luonnonhoidon keinoista. Talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuutta on pystytty parantamaan lisäämällä metsänomistajien ja metsäammattilaisten kohtaamisiin puhetta monimuotoisuudesta sekä luonnonhoidon keinoista.
Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkeillä on esitelty metsänomistajille luonnonhoidon keinoja, kuten tekopökkelöiden tekoa ja suojavyöhykkeiden jättämistä vesien varsille. Kuva: Milla Tahvanainen
Metsäalalla on yhteinen näkemys, että luonnon tilaa pitää parantaa. Metsien suojelun lisäksi tarvitaan luonnonhoitoa talousmetsissä, jotta voidaan turvata ja säilyttää eri lajien elinympäristöjä.
Metsänomistajat päättävät omien metsiensä luonnonhoidosta. Monimetsä-hankkeessa on kannustettu metsänomistajia ottamaan luonnonhoito puheeksi ja sopimaan siitä metsäammattilaisten kanssa. Yhtä lailla on korostettu metsäammattilaisten vastuuta kertoa metsänomistajille luonnonhoidon eri keinoista ja niiden merkityksestä.
– Vuosittain Metsäkeskukseen jätetään yli 100 000 metsäalan toimijan laatimaa metsänkäyttöilmoitusta. Kun metsänomistaja ja metsäalan toimija sopivat hakkuista, on samalla mahdollisuus sopia talousmetsään jätettävistä säästöpuuryhmistä ja suojavyöhykkeistä. Vastaavasti metsänhoidon suunnittelun yhteydessä on mahdollisuus sopia riistatiheiköiden jättämisestä ja sekapuustoisuuden säilyttämisestä, kertoo johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta
Vaikutukset näkyvät talousmetsissä
Talousmetsien käsittely on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Monimetsä-hankkeen aikana elävien säästöpuiden määrä uudistushakkuualoilla on lisääntynyt. Luonnon monimuotoisuudelle merkittävien haapojen määrä talousmetsissä on kasvanut jo pitemmän aikaa. Metsänomistajilla ja metsätöiden toteuttajilla on valmiutta parantaa luonnon tilaa talousmetsissä.
– Käytännöt muuttuvat ja osa vaikutuksista näkyy luonnossa hitaasti. Toimintatapoja voidaan yhä kehittää ja luonnonhoidon vaikuttavuutta lisätä tutkimustietoa hyödyntäen, Raatikainen sanoo.
Säästöpuiden sijainnilla ja puiden valinnalla on merkitystä monimuotoisuudelle. Kuva: Annikka Selander
Luonnonhoidon osaaminen on vahvistunut
Monimetsä-hanke on kouluttanut tuhansia metsänomistajia ja satoja metsäalan toimijoita ja urakoitsijoita. Hankkeessa on koottu paikkatietoaineistoja ja työkaluja helpottamaan talousmetsien luonnonhoidon suunnittelua. Esimerkiksi luonnonhoidon muistilistan ja tilauslomakkeen avulla metsänomistajat voivat kertoa luonnonhoidon tavoitteistaan töiden suunnittelijalle ja toteuttajalle.
– Olemme kehittäneet ja nostaneet esiin talousmetsien arjessa toimivia, monimuotoisuutta lisääviä keinoja ja työkaluja. Monimetsä toimii jatkossakin hyvänä hakusanana metsänomistajille ja heitä palveleville ammattilaisille, kun tavoitteena on metsien monimuotoisuuden vahvistaminen metsätilalla, kertoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Talousmetsien luonnonhoidon ratkaisuja voi tehdä jokainen maanomistaja ja metsäalan toimija päivittäin. Monimuotoisesta luonnosta ja luontoteoista hyötyvät niin metsänomistajat, jokamiehenoikeuksilla luonnossa liikkuvat kuin myös yli 20 000 metsäluonnossa elävää lajia.
Lisätietoa Monimetsä-hankkeesta on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla ja Tapion sivuilla.