Hämeen metsäneuvoston tiedote 10.10.2023
Hämeen maakunta-alueilla ovat erityisesti sahat uudistaneet “sahalinjojaan” ja sahat ovat valmistautuneet jalostamaan entistä enemmän järeästä tukkipuusta saatavaa laatupuuraaka-ainetta. Myös energiapuun tarve on kasvanut voimakkaasti Päijät-Hämeessä, joten se avaa myös mahdollisuuksia nuorten metsien hoitoon. Myös metsätuhot ovat lisääntyneet alueella selvästi viime vuosina ja epidemiatuhojen vaara tulee huomioida entistä säännöllisemmin metsiä tarkkaillessa ja toimenpiteitä suunniteltaessa.
Myös metsien kokonaiskestävyyttä parannetaan kohdennetuilla talousmetsien hoidon luonnonhoitotoimenpiteillä ja hyödyntämällä niin Metso kuin Helmirahoitusohjelmien mahdollisuudet käytettävissä olevien rahoitusten puitteissa. Hämeessä tavoitteena on toteuttaa kansallista metsästrategiaa alueelliset erityispiirteet huomioiden sillä Hämeen metsät ovat kuusivaltaisia ja myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii oikea-aikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä metsien hoidossa, käytössä ja luontoa huomioidessa.
Hämeen metsävarat ovat huippusuhdanteessa lähes täyskäytössä ja puuntuotannon kestävyyden turvaamisessa hyvällä metsänhoidolla pystytään myös hiilinieluja vahvistamaan.
- Tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet paranevat, kunhan nuoret ja varttuneet taimikot ja ensiharvennusikäiset nuoret kasvatusmetsät hoidetaan oikea-aikaisesti. Samalla varmistetaan raakapuun käytön mahdollisuuksia, aikaansaadaan tuloja eri muodoissa metsätalouden arvoketjuihin ja kohotetaan metsätalouden kannattavuutta, sanoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantala.
Ekologista kestävyyttä vahvistetaan toteuttamalla kattavasti luonnonhoidon toimenpiteitä talousmetsissä ja kohdentamalla METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoitusmahdollisuudet arvokkaimpien metsäisten elinympäristökohteiden suojeluun. Sekä talousmetsien luonnonhoitoa, hiilensidontaa kasvaviin metsiin ja vesiensuojelua voidaan tehostaa osana arkista metsien hoitoa. Kaikkien metsänomistajien metsissä voidaan tehdä toimenpiteitä metsäluonnon hyväksi metsiä hoidettaessa.
Myös Hämeen hyväkasvuisten metsien monimuotoisuutta voidaan parantaa kaikissa metsien kehitysvaiheissa suosimalla sekametsiä. Sekametsärakenne talousmetsissä parantaa myös virkistyskäytön mahdollisuuksia Hämeessä ja pienentää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia epidemiatuhojen riskejä tulevina vuosikymmeninä.
Metsäneuvostossa metsänomistajia, ammattilaisia ja sidosryhmien edustajia
Hämeen uusi metsäneuvosto aloitti työnsä syyskuussa. Metsäneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen Aki Kaivola ja varapuheenjohtajaksi Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtaja Juha Simola Forssan seudulta. Neuvoston jäsenistö edustaa laajasti metsänomistajia, alan toimijoita, julkista hallintoa, kansalaisjärjestöjä ja muita metsäsektorin sidosryhmiä.
Metsätaloudella ja hämäläisellä puunjalostuksella on merkittävä vaikutus Hämeen aluetaloudelle ja metsätalouden kannattavuudelle, sillä järeiden tukkipuiden hyödyntämisestä sahateollisuuden lopputuotteina kertyy merkittäviä tulovaikutuksia Hämeeseen niin metsänomistajille kuin metsiä hyödyntävään yritystoimintaan.
Maakunnalliset metsäneuvostot Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Alueelliset metsäohjelmat Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Aki Kaivola
metsäneuvoston puheenjohtaja
p. 050 543 8588
aki.kaivola
kaivola.org (aki[dot]kaivola[at]kaivola[dot]org)
Jouni Rantala
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 040 700 4115
jouni.rantalametsakeskus.fi (jouni[dot]rantala[at]metsakeskus[dot]fi)
Maakunnalliset metsäneuvostot ovat Suomen metsäkeskuksen alueellisia yhteistyöelimiä. Niiden tehtäviin kuuluu muun muassa alueellisten metsäohjelmien laatiminen sekä metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektorin yhteistyön edistäminen. Metsäneuvostoihin kuuluu enimmillään 15 jäsentä, jotka edustavat monipuolisesti metsäsektorin toimijoita, julkishallintoa, kansalaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä.