Savolaisessa metsäkeskustelussa olivat keskiössä metsänomistajat, metsät ja metsäsuhteet.
Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta metsäpinta-alan ja metsän kasvun osalta. Yksityiset metsänomistajat omistavat 76 prosenttia maakunnan metsistä. Noin 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsänsä sijaintikunnassa. Etelä-Savon metsät ovat tärkeitä omistajalleen, yhteiskunnalle, ympäristölle ja teollisuudelle.
Kuten muuallakin, metsänomistajakunnassa tapahtuu Etelä-Savossa lähitulevaisuudessa laaja sukupolvenvaihdos. Myös tavoitteet metsien käytölle ovat muuttuneet ajassa. Nykyisillä ja tulevilla metsänomistajilla voi olla metsäomaisuudelleen toisistaan poikkeavia tavoitteita. Uudet metsänomistajat eivät myöskään välttämättä tunne metsiään, eikä heillä ole metsänomistamiseen liittyvää osaamista. Maakunnan metsien sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö kuitenkin edellyttää, että metsänomistajat tekevät metsissään aktiivisia ja tavoitteellisia päätöksiä. Metsänomistajilla on oltava käytettävissään riittävä määrä oleellista tietoa päätöksenteon ja tavoitteidensa toteuttamisen tueksi.
Metsistä käydään tällä hetkellä yhteiskunnassa vilkasta keskustelua. Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. Polarisoitunut ja välillä kärjistynytkin keskustelu metsienkäytöstä voi aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikeuttaa metsänomistajien päätöksentekoa metsäomaisuutensa suhteen.
Savolainen metsäkeskustelu - Metsät, metsäsuhteet ja metsänomistajuus arvoonsa Etelä-Savossa -hankkeessa selvitettiin metsäsuhteiden hyödyntämismahdollisuuksia nykyisten ja tulevien metsänomistajien päätöksenteon tukemisessa sekä julkisen metsäkeskustelun edistämisessä arvostavammaksi ja moniäänisemmäksi. Lähestymistapana ja työkaluna hankkeessa oli metsäsuhdeajattelu ja metsäsuhde-käsite.
Hanke
- auttaa nykyisiä ja tulevia metsänomistajia vahvistamaan metsäsuhdettaan ja sitä kautta pohtimaan tavoitteitaan metsänomistukselle
- edistää metsänomistajaperheiden ylisukupolvista keskustelua metsistä ja niiden merkityksestä
- luo metsänomistajille kiinnostusta etsiä tietoa metsistä ja metsien hoidosta tavoitteidensa toteuttamiseksi
- antaa metsänomistajille valmiuksia tehdä tavoitteidensa mukaisia aktiivisia päätöksiä ja toteuttaa niitä yhdessä metsäammattilaisten kanssa
- tukee ja kehittää metsäammattilaisten työn arvostusta
- auttaa metsäammattilaisia ymmärtämään metsänomistajien metsäsuhteiden merkitystä päätöksenteossa sekä erilaisten metsäsuhteiden vaikutusta julkisessa keskustelussa.
Katso hankkeen tapahtumien materiaalit Metsäkeskuksen materiaalipankista.
Sukupolvien metsäsuhdekeskustelu -menetelmä
Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin metsänomistajaperheille suunnattua keskustelumenetelmää, joka pohjautuu metsäsuhde-käsitteeseen ja -ajatteluun.
Sukupolvien metsäsuhdekeskustelu -menetelmän avulla
- vahvistetaan metsänomistajien metsäsuhteita, ylisukupolvista metsäkeskustelua ja metsien arvostusta perheissä
- edistetään metsiin liittyvän elävän perinnön vaalimista
- lisätään perheiden tietoisuutta omista metsistään
- tuetaan metsänomistajien aktiivisuutta ja päätöksen tekoa metsiinsä liittyen.
Mikä on metsäsuhde?
Metsäsuhdeajattelu lähtee ajatuksesta, että kaikilla on jonkinlainen metsäsuhde. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen edistävät vuorovaikutusta ja erilaisten metsien hoidon ja käytön tapojen yhteensovittamista.
Metsäsuhde on yksilön tai yhteisön suora tai välillinen elävä suhde metsään. Metsäsuhde on osa yksilön henkilökohtaista laajempaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä. Metsäsuhde muotoutuu halki elämän.
Kaikki metsäsuhteet ovat yhtä arvokkaita ja yhtä mielenkiintoisia. Ei ole olemassa ”oikeita” tai ”vääriä” metsäsuhteita. Suomalainen metsäkulttuuri on monimuotoista ja -arvoista, sillä tapoja käyttää metsää, arvottaa ja vaikuttaa on aina ollut monia.
Tutustu metsäsuhteisiin Suomen Metsämuseo Luston verkkosivuilla.
Savolainen metsäkeskustelu -hankkeen toteutti Suomen metsäkeskus yhteistyökumppaninaan Suomen Metsämuseo Lusto. Hankkeen toteutusaika oli 1.5.2023–30.9.2024 ja toteutusalue Etelä-Savo. Hankkeen rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen myönsi Etelä-Savon ELY-keskus.
Hankkeen toteuttajat