Uudenmaan luontomatkailu- ja luonnontuotealalla on potentiaalia ja kysyntää runsaasti, mutta kasvu vaatii alan yhteistyötä. Ihmiset haluavat tulla lähemmäs luontoa ja monet haluavat myös yöpyä luonnon läheisyydessä, mutta päiväsaikaan täytyy matkailukohteissa olla tarpeeksi tekemistä.
Luontomatkailu on lisääntynyt koko maassa, eikä vähiten koronan takia. Ulkomaille matkustaminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta ja muita ihmisiä on kehotettu välttämään. Luonto on koettu turvalliseksi paikaksi viettää vapaa-aikaa.
- Matkailussa on tällä hetkellä käynnissä kolme megatrendiä: digitalisaatio, kestävä matkailu ja luontomatkailu, sanoo luontomatkailualan palveluita tarjoava Ellare-yrityksen Pirjo Räsänen.
Räsänen oli yksi puhujista, kun Uudenmaan metsäneuvosto kutsui koolle työpajan pohtimaan Uudenmaan luontomatkailun näkymiä.
– Luontomatkailun kasvavalla suosiolla on myös kielteisiä vaikutuksia, se esimerkiksi kuluttaa luontoa ja voi aiheuttaa ruuhkia. Lisäksi keskustellaan siitä, kuka tekee tiliä luontomatkailulla ja millä ehdoilla, Räsänen sanoo.
Tarjonta ja kysyntä
Luontomatkailu on laaja käsite, toteaa MTK:n asiantuntija Kimmo Aalto. Kyse voi olla esimerkiksi vaeltamisesta tai hiihtämisestä, kalastamisesta, moottorikelkkailusta tai huskysafariin osallistumisesta.
- Haasteena on saada tarjonta vastaamaan kysyntää.
Sama haaste on luonnontuotealalla, vaikka kasvu ja uudistus on jo käynnissä. Terveystuotteiden markkinat ovat suuret ja kasvavat koko ajan niin Suomessa kuin maailmassakin.
- Meidän on parannettava raaka-aineiden tuottamista, mutta myös niiden jalostamista, sanoo projektipäällikkö Juha Rutanen Helsingin yliopistosta.
Keskustelua luontomatkailun edistämisestä
Uudenmaan metsäneuvoston koolle kutsumassa Uudenmaan luontomatkailun edistämistyöpajassa keskusteltiin pienryhmissä muun muassa siitä miten metsänomistajien etu voidaan huomioida luontopalveluiden käytössä. Tilaisuudessa pohdittiin myös voidaanko luontoreitistöjen kehittämisellä ja ylläpitämisellä tukea luontomatkailua.
Keskusteluissa päädyttiin muun muassa siihen, että valmiit luonnonreitit sekä suojelevat luontoa että edistävät luontomatkailua. Uudellamaalla ei ole tällä hetkellä pitkiä, valmiita reittejä. Valtiolla, kunnilla ja kaupungeilla on velvollisuus ylläpitää hyviä metsä- ja maastoreittejä, mutta haasteen muodostaa yksityiset maa-alueet, todettiin.
Keskustelujen yhteenvedossa todettiin myös, että alan yrittäjien on tehtävä yhteistyötä ja saatava toisiltaan tukea. Nykyiset verkostot riittävät, kunhan maanomistajat, kunnat ja yrittäjät tekevät yhteistyötä.
Uudenmaan luontomatkailun työpajaan osallistuivat muun muassa kuntien, ELY-keskuksen, oppilaitosten, Tapion, Uudenmaan liiton, Loimun, MTK:n ja Metsähallituksen edustajat.
- Luontomatkailua ja luonnontuotealaa koskevat teemat on priorisoitujen joukossa tänä vuonna alueellisen metsäohjelman toteutuksessa. Työpaja antoi erinomaiset eväät teemojen kehittämiseksi Uudellamaalla, sanoo työpajan puheenjohtajana toiminut Paula Horne, joka on Uudenmaan metsäneuvoston jäsen Pellervon taloustutkimus PTT:n edustajana.