Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.
Erityisesti kuusikossa palo voi levitä latvapaloksi, jolloin se etenee nopeasti ja vaurioittaa puustoa maastopaloa vakavammin. Kuva: Benjamin Pöntinen.
Ilmastonmuutoksen edetessä yli 10 hehtaarin laajuisten metsäpalojen riskin on ennustettu lisääntyvän nykyisestä jopa kolminkertaiseksi tämän vuosisadan aikana. Metsäpalojen riskiä lisää metsiemme nopea kuusettuminen sekä yleisesti biomassan kasvu.
Suomessa metsäpalojen leviämistä hillitsee metsienkäsittelytapamme. Suomessa on hyvin tiheä metsäautotieverkosto, joka mahdollistaa sammutuskaluston nopean kuljettamisen maastoon. Metsäautotiet sekä metsäojat auttavat myös hillitsemään tulen leviämistä.
Maapalona etenevä tuli polttaa kenttäkerrosta ja humusta. Erityisesti kuusikoissa palo voi kuitenkin levitä latvapaloiksi, jolloin se etenee nopeasti ja vaurioittaa puustoa maapaloa vakavammin. Latvapalojen syttymistä vähentävät pienehköt metsikkökuviot, eli taimikoiden ja järeän puuston vaihtelu. Usein polttoainetyypin vaihtuminen hidastaa palon leviämistä rajaten paloalueen kokoa.
- Laajan metsäpalon aiheuttamat tappiot metsänomistajalle ovat suuret, sillä palanutta ja hiiltynyttä puuta ei voida enää käyttää metsäteollisuuden raaka-aineena. Metsäpalon vaurioittamat kuuset ovat alttiita hyönteistuhoille, joten tuho voi edetä myös metsäpalon jälkeisinä vuosina. Kuusen lisääntyminen altistaa metsiämme myös metsäpaloille ja niiden jälkeisille seurannaistuhoille, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Ajantasaiset metsäpalokartat koko Suomen alueelle
Suomen metsistä kerätään puustotiedot laserkeilauksilla kuuden vuoden välein. Metsien inventointitietoa voidaan hyödyntää myös maastopalojen torjunnassa. Suomen metsäkeskus ja yhteistyökumppanit aikovat tuottaa paloriskiä kuvaavat, ajantasaiset metsäpalokartat koko Suomen alueelta.
Kaukokartoitusmenetelmillä kerättyjen metsävaratietojen avulla on mahdollista laskea muun muassa metsien palokuormaa. Palokuorma kuvaa vapautuvaa kokonaislämpömäärää biomassan palaessa täydellisesti. Eri aineistoja yhdistämällä voidaan tarjota pelastusviranomaisille tietoja metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.
Esimerkiksi Kanadassa käytetään Prometheus-nimistä mallia tuottamaan pelastusviranomaisille tilannekuvaa metsäpaloista. Se ennustaa palon etenemistä hyödyntämällä tietoja metsän rakenteesta sekä palon aikaisesta säätilasta.
Ilmastonmuutokseen varaudutaan usean organisaation yhteistyönä. Metsäpalokarttoja sekä tilannekuvaa tuottavaa mallia on kehitetty Metsäkeskuksen, pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n yhteistyönä. Vuonna 2022 tuotetaan ensimmäisen kerran sammutustyötä tukevat metsäpalokartat koko maahan maa- ja metsätalousmisinteriön hankerahoituksella. Tarkoitus on ratkaista, millaisella palvelulla tuotetaan paras tuki palontorjuntaan kohtuullisin kustannuksin.
Kehittämistyötä ovat tukeneet Pohjois-Karjalan ely-keskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Euroopan aluekehitysrahastosta) sekä Palosuojelurahasto. Valtakunnallista hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö vuosina 2021 ja 2022.
Lisätietoa MAST-hankkeesta ja Mariska-hankkeesta.