Siirry pääsisältöön

Edistä monimuotoisuutta pellon reunavyöhykkeellä

Pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet ovat nimensä mukaisesti peltoon rajoittuvia metsänreunoja. Ne voivat olla avoimen niittymäisiä, puoliavoimen hakamaisia tai suljettuja ja monikerroksisia.

Kuva: Lehtipuusto varjostaa peltoa havupuita vähemmän, joten reuna-alueilla lehtipuuston suosiminen parantaa pellon satoisuutta. Monipuolinen puu- ja pensaslajisto lisää monimuotoisuutta ja tuo vaihtelua maisemaan.

Miksi pellonreunat kannattaa hyödyntää monimuotoisuuden edistämiseen?

Pellonreunat tarjoavat ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja riistaeläimille, viljelysten ja niiden reuna-alueiden linnuille, pölyttäville hyönteisille ja hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille.

Etelään suuntautuvien reunametsien avoimilla ja paahteisilla laikuilla viihtyvät monet ketokasvit ja päiväperhoset.

Mitä pellonreunoilla kannattaa huomioida luonnonhoidossa ja hakkuissa?

Peltojen puustoisten reunavyöhykkeiden ja peltojen metsäsaarekkeiden hoidon päätavoitteena on puuston pitäminen harvana, puu- ja pensaskerroksen monikerroksisuuden ylläpitäminen tai lisääminen ja lajistollisen monimuotoisuuden säilyttäminen.

Lehtipuusto varjostaa peltoa havupuita vähemmän, joten reuna-alueilla lehtipuuston suosiminen parantaa pellon satoisuutta. Monipuolinen puu- ja pensaslajisto lisää monimuotoisuutta ja tuo vaihtelua maisemaan.

Ohjeita pellonreunojen huomioimiseen metsänhoidon ja hakkuiden eri vaiheissa:

  • Pellon reunassa taimikon varhaisperkauksessa ja harvennuksessa suositaan matalakasvuisia pensaita ja puulajeja. Erityisen tärkeitä ovat marjoja tai pähkinöitä tuottavat lajit, kuten pihlaja, tuomi, paatsama, tammi ja pähkinäpensas. 
  • Kiviröykkiöt ja kiviaidat perataan paljaiksi puustosta ja pensaikosta. 
  • Peltojen reunavyöhykkeille jätettävät puut voivat toimia kuvion säästöpuina.
  • Pellon reunan harvennushakkuissa säästetään matalakasvuisia pensaita ja puulajeja. Erityisen tärkeitä ovat marjoja tai pähkinöitä tuottavat lajit, kuten pihlaja, tuomi, paatsama, tammi ja pähkinäpensas. 
  • Peltojen reunavyöhykkeille jätettävät puut voivat toimia kuvion säästöpuina.
  • Pellon reunan uudistushakkuissa säästetään matalakasvuisia pensaita ja puulajeja. Erityisen tärkeitä ovat marjoja tai pähkinöitä tuottavat lajit, kuten pihlaja, tuomi, paatsama, tammi ja pähkinäpensas. 
  • Peltojen reunavyöhykkeille jätettävät puut voivat toimia kuvion säästöpuina.